Lähdekoodi sivulle Ernst Gustav Julius Thitz

== Sotilasura ==
Thitz kävi 1834–1838 [[Helsingfors lyceum|Helsingin lyseo]]ta ja pestautui 1843 [[1. suomalainen meriekipaasi|1. suomalaiseen meriekipaasiin]]. Vuonna 1854 Thitz siirtyi [[2. suomalainen meriekipaasi|2. suomalaiseen meriekipaasiin]] ja osallistui [[Viapori]]n linnoituksen puolustukseen [[Krimin sota|Krimin sodan]] aikana. Vuonna 1856 hän palasi 1. suomalaiseen meriekipaasiin ja 1863 hän siirtyi [[1. Suomen kaaderiekipaasi]]in jossa hän sitten palveli vuoteen 1871 saakka. Viimeksi hän palveli 6. meriekipaasissa 1871–1880. Thitz oli [[Päijänne|Päijänteellä]] höyrylaiva ''Suomen'' päällikkönä 1862–1866 ja höyrylaiva ''Veliki Knjaz Alexein'' päällikkönä 1866–1872. 1870-luvulla Thitz oli päällikkönä höyrykuunareilla ''Samojed'' ja ''Bakánin'' sekä viimeksi tykkivene ''Tutšalla''. Thitz yleni [[junkkari]]ksi 1845, [[midshipsman]]iksi 1850, luutnantiksi 1855, kapteeniluutnantiksi 1866, II luokan kapteeniksi 1874 ja I luokan kapteeniksi 1879. Erotessaan laivastosta 1880 hän sai kontra-amiraalin arvon.

Thitz toimi sitten höyrylaivan kapteenina reitillä Pietari–[[Pietarhovi]]–[[Kronstadt]]. Vuonna 1887 hänet nimitettiin [[Oulun lääni]]n toisen kutsuntapiirin [[sotakomissaari]]ksi. Thitz muutti Oulaisiin jossa sijaitsivat 13. reservikomppanian kasarmit. Hän osti asunnokseen Räsyn talon Oulaisten [[Törmäperä]]ltä. Thitz hoiti sotakomissaarin virkaa aina kuolemaansa saakka 1899. Räsyn talo oli Thitzin aikana vilkkaan seuraelämän keskus jossa järjestettiin säännöllisesti juhlia joissa pääruokana oli yleensä aina lintupaisti. Thitzillä oli talossan myös hyvin varustettu viinikellari ja muun muassa lintuhäkit 11 [[Kanarialintu|kanarialinnulle]].

Tarinan mukaan leikillisenä tunnettu Thitz olisi itse keksinyt kahdeksan ylimääräistä etunimeään ''Caesar Fredrik Wilhelm Atos Porthos Aramis Romulus Remus'' kirjautuessaan venäläiseen sotilasoppilaitokseen. Virallisissa asiakirjoissa hän käytti allekirjoituksenaan ''J. C. Thitz'' ja kotona häntä puhuteltiin Julius-nimellä.