Lähdekoodi sivulle Felix Mendelssohn Bartholdy

=== Nuoruus ===
Mendelssohn syntyi 3. helmikuuta tuolloin itsenäisessä kaupunkivaltiossa [[Hampuri]]ssa varakkaaseen [[Saksan juutalaiset|juutalaisperheeseen]]. Hänen isänsä Abraham Mendelssohn oli pankkiiri ja isoisänsä puolestaan kuuluisa filosofi [[Moses Mendelssohn]] (1729–1786). Hänen siskonsa [[Fanny Mendelssohn|Fanny]] (1805–1847), jolla oli veljeensä hyvin läheinen suhde, oli myös lahjakas säveltäjä ja pianisti. Mendelssohnit muuttivat [[Berliini]]in vuonna 1812 ja kääntyivät [[Luterilaisuus|luterilaisuuteen]], minkä johdosta he ottivat lisänimen ''Bartholdy''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.manfredlehmann.com/sieg236.html | Nimeke = The Jew in Felix Mendelssohn (1809–1847) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Manfred and Anne Lehmann Foundation | Viitattu = 29.3.2015 | Kieli={{en}} }}</ref>

Kuusivuotiaana Felix alkoi saada pianotunteja äidiltään, ja seitsemänvuotiaana hän sai ohjausta Marie Bigot’lta [[Pariisi]]ssa. Vuodesta 1817 alkaen hän opiskeli sävellystä Carl Friedrich Zelterin (1758–1832) johdolla. Yhdeksänvuotiaana hän esiintyi todennäköisesti ensimmäisen kerran julkisesti osallistumalla kamarimusiikkikonserttiin.<ref name="STIFT">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.mendelssohn-stiftung.de/r-familiy.html | Nimeke=Family and Family Tree | Tekijä= | Ajankohta= | Julkaisija=Felix Mendelssohn Bartholdy Stiftung | Viitattu=29.3.2015 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20150402121614/https://www.mendelssohn-stiftung.de/r-familiy.html | arkistoitu=2.4.2015 }}</ref> 12-vuotiaasta lähtien hän alkoi säveltää hyvin varhaiskypsiä teoksia, ja vuotta myöhemmin hän julkaisi ensimmäisen teoksensa, varhaisen pianokvarteton. Nuori lahjakkuus sai perheeltään kaiken tarvitsemansa henkisen kannustuksen ja rahallisen tuen, ja hänen teoksiaan esitettiin usein kotona salongissa, jonne oli kutsuttu pieni yksityinen orkesteri. Musiikkiesityksistä tuli pian kuuluisia Berliinissä.

[[Tiedosto:Mendelssohn Bartholdy 1821.jpg|pienois|vasen|[[Carl Joseph Begas]], ''Felix Mendelssohn Bartholdy'', 1821.]]
Ensimmäiset kaksitoista jousisinfoniaansa Mendelssohn sävelsi 12–14-vuotiaana, ja 15-vuotiaana hän teki ensimmäisen täysimittaiselle orkesterille sävelletyn sinfonian (opus 11, c-molli), joka oli ensimmäinen täyden tunnustuksen saanut teos. Vuotta myöhemmin valmistunut jousioktetto oli hämmästyttävän kypsä saavutus, ja sitä pidetään yhä yhtenä säveltäjän arvostetuimmista töistä. Tämän ohella vuonna 1826 ilmestynyt alkusoitto [[William Shakespeare]]n ''[[Kesäyön unelma]]an'', joka sai innostuksensa Felixin luettua siskonsa kanssa kyseistä näytelmää, varmisti nuoren säveltäjälupauksen maineen Mozartin veroisena lapsinerona. 16 vuotta myöhemmin hän sävelsi alkusoiton jatkoksi lisää musiikkia samaiseen näytelmään. Tämä vokaaliosuuksiakin sisältävä teos on kenties viulukonserton ohella Mendelssohnin suosituin. Siihen sisältyy kuuluisa [[Häämarssi (Mendelssohn)|häämarssi]].

Mendelssohn sävelsi nuorena myös useita oopperoita. Vuonna 1827 sävelletty ''Die Hochzeit des Camachon'' otettiin kuitenkin Berliinissä vastaan huonosti, eikä säveltäjä enää jatkanut oopperoiden tekoa. Häntä pidettiin muusikkopiireissä liian etuoikeutettuna ja egoistisena – mielipiteitä väritti myös [[antisemitismi]], joka kohdistui säveltäjän juutalaistaustaan.

[[Tiedosto:Mendelssohn Bartholdy.jpg|pienois|oikea|[[James Warren Childe]], ''Felix Mendelssohn Bartholdy'', 1829.]]
Mendelssohn oli Bachin musiikin suuri ihailija ja puolestapuhuja. Hänen johtamansa ''Matteuspassion'' lyhennetty esitys vuonna 1829 oli ensimmäinen sitten barokkisäveltäjän kuoleman vuonna 1750. Se merkitsi myös kansainvälistä tunnustusta 20-vuotiaalle Mendelssohnille ja toi unohduksiin vaipuneen Bachin jälleen suuren yleisön tietoisuuteen.<ref name="STIFT"/>

Etsiessään sopivaa työpaikkaa Mendelssohn lähti useille kiertomatkoille, ja vuoden 1829 lopussa hän saapui [[Lontoo]]seen ensimmäisellä kymmenestä [[Englanti|Englannin]]-vierailustaan. Hän matkusti myös [[Skotlanti]]in, jossa Staffan-saaren kivimuodostelmat tekivät häneen suuren vaikutuksen ja antoivat innoituksen ''Hebridit-alkusoitolle''. Seuraavana vuonna hän vieraili jälleen Skotlannissa ja [[Italia]]ssa, mikä tuotti kuvaukset kummankin maan luonteesta musiikin muodossa: ''Skotlantilaisen sinfonian'' (nro 3) ja ''Italialaisen sinfonian'' (nro 4). Näitä pidetään Mendelssohnin parhaina sinfonioina.