Lähdekoodi sivulle Etelä-Pohjanmaan maakunta

{{Tämä artikkeli| käsittelee Etelä-Pohjanmaan maakuntaa. Nimellä ''Etelä-Pohjanmaa'' on myös [[Etelä-Pohjanmaa (täsmennyssivu)|muita merkityksiä]].}}
{{Suomen maakunta
 | virallinen nimi = Etelä-Pohjanmaan maakunta
 | vaakuna = Etelä-Pohjanmaan maakunnan vaakuna.svg
 | vaakuna-artikkeli= Etelä-Pohjanmaan vaakuna
 | lippu = Flag of Southern Ostrobothnia.svg
 | lippu-artikkeli= Etelä-Pohjanmaan vaakuna
 | sijainti = Etelä-Pohjanmaa sijainti Suomi.svg
 | historialliset läänit = [[Pohjanmaan lääni]] (1634–1775) <br />[[Vaasan lääni]] (1775–1997) <br />[[Länsi-Suomen lääni]] (1997–2009)
 | keskus = [[Seinäjoki]]
 | johtaja = [[Heli Seppelvirta]]
 | eläin = [[orava]]
 | järvi = [[Lappajärvi (järvi)|Lappajärvi]]
 | kala = [[siika]]
 | kasvi = [[maitohorsma]]
 | kivi = [[kärnäiitti]]
 | laulu = [[Vaasan marssi]]
 | lintu = [[isokuovi]]
}}
'''Etelä-Pohjanmaa''' ({{k-sv|Södra Österbotten}}) on [[Suomen maakunnat|maakunta]], joka sijaitsee Länsi-Suomen alueella. Etelä-Pohjanmaa on kolmesta pohjalaismaakunnasta asukasluvultaan ja pinta-alaltaan suurin. Suomen maakuntien joukossa Etelä-Pohjanmaa on väkiluvulla mitattuna yhdeksänneksi suurin.<ref>https://www.epliitto.fi/vakiluku {{Wayback|1=https://www.epliitto.fi/vakiluku |päiväys=20190528065036 }}</ref> Etelä-Pohjanmaa rajautuu lännessä [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaahan]], pohjoisessa [[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-Pohjanmaahan]], idässä [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomeen]] ja etelässä [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaahan]] ja [[Satakunnan maakunta|Satakuntaan]].

[[Seinäjoki]] on Etelä-Pohjanmaan väkirikkain kaupunki ja Suomen 16. suurin kaupunki väkiluvun mukaan. Seuraavaksi suurimpia kuntia Etelä-Pohjanmaalla ovat [[Kurikka]], [[Kauhava]], [[Lapua]] ja [[Kauhajoki]]. Seinäjoen jälkeen useimmat Etelä-Pohjanmaan kunnista luokitellaan maaseutumaisiksi kunniksi, vaikka osalla niistä onkin [[kaupunkinimitys]]. Etelä-Pohjanmaa on Suomen ainoa nykymaakunta, jossa ei sijaitse yhtäkään niin sanottua [[Vanhat kaupungit Suomessa|vanhaa kaupunkia]].

Etelä-Pohjanmaalla on vahva kulttuuri-identiteetti. ''Kulttuurialueena'' Etelä-Pohjanmaalla tarkoitetaan aluetta, johon kuuluvat nykyisistä maakunnista Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/etela-pohjanmaata-ja-pohjalaisia|nimeke=Etelä-Pohjanmaata ja pohjalaisia {{!}} Elävä arkisto {{!}} yle.fi|julkaisu=yle.fi|viitattu=2021-01-13|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pohjankyro-lehti.fi/artikkeli-6.4.449892.1953799903|nimeke=Murteen häviäminen murentaa paikkakuntien omaleimaisuutta|tekijä=Arja Korjus-Hietala|julkaisu=www.pohjankyro-lehti.fi|viitattu=2022-03-20}}</ref> Yhdessä Keski-Pohjanmaan kanssa näistä kolmesta alueesta käytetään nimitystä ''pohjalaismaakunnat''.

Etelä-Pohjanmaan vaakuna pohjautuu [[Pohjanmaan historiallinen maakunta|historiallisen Pohjanmaan]] kärppävaakunaan. [[Etelä-Pohjanmaan vaakuna]]ssa on sinisellä pohjalla kolme hopeista kärppää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://extranet.narc.fi/heraldica/vaakuna.php?id=14|nimeke=Europeana Heraldica|julkaisu=extranet.narc.fi|viitattu=2020-06-27|arkisto=https://web.archive.org/web/20200622081507/http://extranet.narc.fi/heraldica/vaakuna.php?id=14|arkistoitu=2020-06-22}}</ref> Samat tunnukset toistuvat myös Etelä-Pohjanmaan lipussa.

[[File:Kurikka wind farm 2017.jpg|right|thumb|Eteläpohjalaista peltomaisemaa Kurikassa.]]
== Historia ==
=== Esihistoriallinen aika ja asutuksen syntyminen ===
Etelä-Pohjanmaan alue on entistä merenpohjaa. Maakunnan ensimmäiset asutukset ovat peräisin noin 8&nbsp;000 vuoden takaa, jolloin rantaviiva kulki nykyisen [[Kauhajoki|Kauhajoen]], [[Jalasjärvi|Jalasjärven]], [[Alavus|Alavuden]], [[Töysä]]n, [[Lehtimäki|Lehtimäen]], [[Alajärvi|Alajärven]] ja [[Lappajärvi|Lappajärven]] kautta.<ref name="s220">Etelä-Pohjanmaan kotiseutuhistoria s. 220</ref> Maan kohoaminen mannerjään jälkeisen veden peitosta on yksi Etelä-Pohjanmaan esihistorian keskeisistä piirteistä. Aikakaudelta 6500–4200 eaa. löytyy alueen itä- ja eteläosista noin 100 metriä nykyisen meren pinnan yläpuolella. Aikakauden kulttuurille ominaisia löytöjä ovat olleet kiviset reikänuijat ja [[Suomen mesoliittinen kausi|pohjalaiset tasataltat]]. Kampakeraamisella aikakaudella [[Kyrönmaan seutukunta|Kyrönmaa]] näyttää olleen yksi maan tärkeistä asutuskeskuksista. Vasarakirveskulttuurin aikakaudella Etelä-Pohjanmaan alueelle on sijoitettu kivikauden lopulle jatkunut raja rannikon ja sisämaan välillä. [[Kiukaisten kulttuuri]]n rikkaimmat löydöt ovat sijoittuneet Etelä-Pohjanmaalle.<ref name="rs13">Rikkinen & Sihvo 1986, s. 13</ref>

[[Skandinavian pronssikausi|Pronssikaudella]] alueella syntyivät yhteydet [[Skandinavia]]n maanviljelykulttuureihin. Rautakaudella asutus jatkui ja yhteydet skandinaviaan olivat yhä vallitsevia, Kyrönmaan ollessa yhä merkittävä keskus. Kristillisen ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla asutus lisääntyi voimakkaasti ja [[Kansainvaellusaika|kansainvaelluskaudella]] Etelä-Pohjanmaan kulttuuri kukoisti. Löytöjen määrän ja laadun perusteella seutu oli tuolloin Suomen vaurainta. Aikakauden kukoistus on liitetty [[Itämeri|Itämeren]] kaupan muutoksiin, kun [[Norlanti|Norlannista]] tuli [[turkiskauppa|turkiskaupan]] keskus, mihin myös Kyrönmaan vauraus olisi perustunut.<ref name="rs13"/> Asutus seurasi nousevan rannikon myötä kohti länttä. Etelä-Pohjanmaan alueen muinaislöydöt loppuvat 800-luvun alkuun, jonka on tulkittu merkitsevän alueen autioitumista.<ref name="s220"/>

Nykymuotoinen asutus syntyi Etelä-Pohjanmaalle [[1200-luku|1200-luvun]] aikana, jolloin sekä hämäläiset ja satakuntalaiset erämiehet jäivät asumaan alueelle. Samoihin aikoihin myös [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalaiset siirtolaiset]] saapuivat maakuntaan. Asutusta täydensi savolaisten uudisasukkaiden saapuminen [[Järviseudun seutukunta|Järviseudun]] [[1500-luku|1500-luvulla]]. Maakunnan uudisasutus jatkui vilkkaana [[1700-luku|1700-luvulle]] saakka. Uudisasutusta lisäsivät [[isojako|isojaon]] toimittaminen ja [[tervanpoltto|tervanpolton]] laajentuminen.<ref name="s220"/>

=== Kristinuskon saapuminen ja Ruotsin vallan aika ===
[[Tiedosto:Pohjankyrö.png|thumb|Etelä-Pohjanmaan historiallinen kartta, suurimpana [[Kyrön pitäjä]].]]
Kristinuskon juurruttua Suomeen Etelä-Pohjanmaa laskettiin kuuluvaksi [[Turun hiippakunta]]an. Maakunnassa sijaitsivat [[Mustasaari|Mustasaaren]], [[Pietarsaari|Pietarsaaren]], [[Isokyrö|Pohjankyrön]] ja [[Närpiö]]n seurakunnat, jotka jakautuivat myöhemmin useiksi paikallisiksi seurakunniksi. Useimmat kirkot rakennettiin puusta. [[Isonkyrön vanha kirkko|Pohjankyrön kirkko]] oli suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan ainoa kivikirkko. 1300-luvulla [[Korsholman linna]]sta muodostui maakunnan hallinnon keskus. Kartano toimi samaan aikaan maanviljelyn ja karjanhoidon mallitilana. [[Korsholman linnalääni]] muutettiin vuonna [[1634]] [[Pohjanmaan lääni]]ksi. [[Kustaa III]] jakoi läänin edelleen [[Vaasan lääni|Vaasan]] ja [[Oulun lääni|Oulun]] lääneiksi.<ref name="s220"/>

[[Linnaleiri]]rasituksen myötä väestön tyytymättömyys puhkesi [[nuijasota]]na. Sodan yhteydessä [[huovi]]t surmasivat talonpoikia ja ryöstivät maakuntaa. Suurvalta-ajan sodat eivät ulottuneet Etelä-Pohjanmaalle, mutta väestö osallistui sotaveroihin ja väenottoihin sotaväkeen. Venäläiset miehittivät Etelä-Pohjanmaan kahdesti 1700-luvulla ja uudelleen [[Suomen sota|Suomen sodan]] yhteydessä 1800-luvulla. [[Isoviha|Isonvihan]] aikana miehittäjä hävitti laajasti maakuntaa. [[Haminan rauha]]n yhteydessä Vaasan lääniin kuulunut Etelä-Pohjanmaa luovutettiin [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnalle]].<ref name="s220"/>

=== Suuriruhtinaskunnan aika ===
Suomen suuriruhtinaskunnan aikana Etelä-Pohjanmaan yhteiskunnalliset erot olivat vähäiset. Valtaosa väestöstä oli itsenäisiä tilallisia, joiden varallisuus perustui 1800-luvun puoliväliin erityisesti tervanpolttoon. Varallisuus ilmeni erityisesti [[Pohjalaistalo|kaksikerroksisten pohjalaistalojen]] rakentamisena. Tervanpolton vähetessä elinkeinot siirtyivät peltojen raivaukseen, jolloin torpparien ja palkollisten osuus väestöstä kasvoi. Yhteiskunnalliset muutokset aiheuttivat joukkoliikkeitä, jotka ovat antaneet leimansa eteläpohjalaiselle yhteiskunnalle.<ref name="s220"/>

[[Venäläistäminen|Venäläistämistoimien]] alettua [[1900-luku|1900-luvun]] vaihteessa eteläpohjalaisten osuus [[kutsuntalakko|kutsuntalakoissa]] ja [[jääkäriliike|jääkäriliikkeessä]] nousi keskeiseksi. Keisarivallan kaatumisen myötä maakunnassa esiintyi omaehtoista kuntakohtaista toimintaa venäläisten sotilaiden aseistariisumiseksi ja pyrkimyksissä itsenäisyyteen. Toiminta ilmeni palokuntien ja [[suojeluskunta]]järjestöjen perustamisena. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]] maakunnan suojeluskuntalaisilla oli ratkaiseva osuus [[Ruoveden rintama|Ruoveden]] ja [[Vilppulan rintama|Vilppulan]] rintamilla. Maakunnan enemmistö oli [[Valkoiset|valkoisten]] takana.<ref name="s221">Etelä-Pohjanmaan kotiseutuhistoria s. 221</ref>

=== Itsenäisyyden aika ===
1920- ja 1930-luvuilla Etelä-Pohjanmaa nousi huomion kohteeksi, kun [[Lapuan liike]] pyrki estämään [[Suomen Kommunistinen Puolue|Kommunistisen puolueen]] toiminnan. Liike saavutti [[kommunistilait]], porvarillisen eduskunnan ja [[P. E. Svinhufvud|Svinhufvudin]] valinnan presidentiksi. Liikkeen toiminta päättyi [[Mäntsälän kapina]]an. Eteläpohjalaisten enemmistö tuomitsi liikkeen laittomat toimet.<ref name="s221"/>

Talvisodassa ja jatkosodassa eteläpohjalaiset taistelivat erityisesti Kannaksella ja Laatokan ympäristössä. [[Neuvostoliitto]] pommitti talvisodan aikana [[Vaasa]]a, [[Kaskinen|Kaskista]], [[Kristiinankaupunki]]a ja [[Seinäjoki|Seinäjokea]] sekä eräitä sisämaan kohteita. Jatkosodan aikana koneet eivät yltäneet Etelä-Pohjanmaalle. Sotien siirtolaiskuljetukset saapuivat joulukuussa [[1939]] Seinäjoelle, josta ne ohjautuivat eri puolille maakuntaa. Talvisodan aikana Vaasan lääniin sijoittui kuudesosa siirtolaisista. Jatkosodan jälkeen siirtolaisväestön kokonaismääräksi tuli n. 5 %, mikä oli muuta maan keskiarvon alapuolella.<ref name="s221"/>

== Aluejako ==
Etelä-Pohjanmaalla on 18 [[Suomen kunnat|kuntaa]], joista kahdeksan on [[Luettelo Suomen kaupungeista|kaupunkeja]].
{{clear}}

=== Kartta kunnista ===
{{Location map+|Etelä-Pohjanmaan maakunta| AlternativeMap =|width=510|float=left|alt=Etelä-Pohjanmaan kaupungit ja kunnat |caption=Etelä-Pohjanmaa kuntakeskuksineen.
|places=
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 14.svg<!--keskikokoinen 30-100 k.as kaupunki-->|marksize=25
|lat_deg=62.790278|lat_dir=N|lon_deg=22.840278|lon_dir=E
|position=left|label=<u>'''[[Seinäjoki]]'''</u>|label_size=110|link=Seinäjoki}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 15.svg<!--pienehkö 10-30 k.as kaupunki tai taajama-->|marksize=20
|lat_deg=62.616667|lat_dir=N|lon_deg=22.4|lon_dir=E
|position=left|label='''[[Kurikka]]'''|label_size=100|link=Kurikka}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 15.svg|marksize=20
|lat_deg=63.101389|lat_dir=N|lon_deg=23.063889|lon_dir=E
|position=left|label='''[[Kauhava]]'''|label_size=100|link=Kauhava}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 15.svg|marksize=20
|lat_deg=62.970833|lat_dir=N|lon_deg=23.006944|lon_dir=E
|position=left|label='''[[Lapua]]'''|label_size=100|link=Lapua}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 15.svg|marksize=20
|lat_deg=62.423611|lat_dir=N|lon_deg= 22.176389|lon_dir=E
|position=right|label='''[[Kauhajoki]]'''|label_size=100|link=Kauhajoki}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 15.svg|marksize=20
|lat_deg=62.731944|lat_dir=N|lon_deg=22.580556|lon_dir=E
|position=right|label='''[[Ilmajoki]]'''|label_size=100|link=Ilmajoki}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 15.svg|marksize=20
|lat_deg=62.586111|lat_dir=N|lon_deg=23.619444|lon_dir=E
|position=left|label='''[[Alavus]]'''|label_size=100|link=Alavus}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 5.svg<!--pikkukaupunki tai taajama alle 10 000 as.-->|marksize=21
|lat_deg=63|lat_dir=N|lon_deg=23.816667|lon_dir=E
|position=left|label='''[[Alajärvi]]'''|link=Alajärvi}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 5.svg|marksize=21
|lat_deg=62.55|lat_dir=N|lon_deg= 24.066667|lon_dir=E
|position=right|label='''[[Ähtäri]]'''|link=Ähtäri}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 5.svg|marksize=21
|lat_deg=62.486111|lat_dir=N|lon_deg=21.747222|lon_dir=E
|position=right|label='''[[Teuva]]'''|link=Teuva}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 5.svg|marksize=21
|lat_deg=63|lat_dir=N|lon_deg=22.325|lon_dir=E
|position=left|label='''[[Isokyrö]]'''|link=Isokyrö}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 5.svg|marksize=21
|lat_deg=62.805556|lat_dir=N|lon_deg=23.506944|lon_dir=E
|position=left|label='''[[Kuortane]]'''|link=Kuortane}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 4.svg<!--pikkutaajama tai -kunta alle 3 000 as.-->|marksize=16
|lat_deg=63.218056|lat_dir=N|lon_deg=23.629167|lon_dir=E
|position=left|label=[[Lappajärvi]]|link=Lappajärvi}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 4.svg|marksize=16
|lat_deg=63.161111|lat_dir=N|lon_deg=23.822222|lon_dir=E
|position=right|label=[[Vimpeli]]|link=Vimpeli}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 4.svg|marksize=16
|lat_deg=62.873611|lat_dir=N|lon_deg= 24.205556|lon_dir=E
|position=left|label=[[Soini]]|link=Soini}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 4.svg|marksize=16
|lat_deg=63.366667|lat_dir=N|lon_deg=23.475|lon_dir=E
|position=left|label=[[Evijärvi]]|link=Evijärvi}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 4.svg|marksize=16
|lat_deg=62.113889|lat_dir=N|lon_deg=21.958333|lon_dir=E
|position=top|label=[[Isojoki]]|link=Isojoki}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 4.svg|marksize=16
|lat_deg=62.306944|lat_dir=N|lon_deg=21.706944|lon_dir=E
|position=right|label=[[Karijoki]]|link=Karijoki}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=Pfeil links unten.svg<!--Naapuri alue-->|marksize=13
|lat_deg=62.15|lat_dir=N|lon_deg=22.5|lon_dir=E
|position=right|label=''[[Satakunnan maakunta|Sata-<br>kunta]]''|label_size=80|link=Satakunnan maakunta}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=Pfeil unten.svg<!--Naapuri alue-->|marksize=13
|lat_deg=62.2|lat_dir=N|lon_deg=23.3|lon_dir=E
|position=right|label=''[[Pirkanmaan maakunta|Pirkan-<br>maa]]''|label_size=80|link=Pirkanmaan maakunta}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan  maakunta|mark=Pfeil rechts unten.svg|marksize=11
|lat_deg=62.3|lat_dir=N|lon_deg=24.3|lon_dir=E
|position=right|label=''[[Keski-Suomen maakunta|Keski-<br>Suomi]]''|label_size=80|link=Keski-Suomen maakunta}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan  maakunta|mark=Pfeil rechts oben.svg|marksize=11
|lat_deg=63.4|lat_dir=N|lon_deg=23.9|lon_dir=E
|position=right|label=''[[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-<br>Pohjanmaa]]''|label_size=80|link=Keski-Pohjanmaan maakunta}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan  maakunta|mark=Pfeil links oben.svg|marksize=11
|lat_deg=63.15|lat_dir=N|lon_deg=22.2|lon_dir=E
|position=right|label=''[[Pohjanmaan maakunta|Pohjan-<br>maa]]''|label_size=80|link=Pohjanmaan maakunta}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=Location dot lightgrey.svg<!--Kartan symbolit-->|marksize=1
|lat_deg=63.48|lat_dir=N|lon_deg=21.6|lon_dir=E
|position=right|label=<u>Kuntakeskukset</u>|label_size=90|link=Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 14.svg<!--Kartan symbolit-->|marksize=25
|lat_deg=63.40|lat_dir=N|lon_deg=21.65|lon_dir=E
|position=right|label=Yli&nbsp;30&nbsp;000&nbsp;asukasta|label_size=75|link=Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 15.svg<!--Kartan symbolit-->|marksize=20
|lat_deg=63.35|lat_dir=N|lon_deg=21.642|lon_dir=E
|position=right|label=Yli&nbsp;10&nbsp;000&nbsp;asukasta|label_size=75|link=Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 5.svg<!--Kartan symbolit-->|marksize=21
|lat_deg=63.30|lat_dir=N|lon_deg=21.641|lon_dir=E
|position=right|label=Yli&nbsp;3&nbsp;000&nbsp;asukasta|label_size=75|link=Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista}}
<!-- -->
{{Location map~|Etelä-Pohjanmaan maakunta|mark=City locator 4.svg<!--Kartan symbolit-->|marksize=16
|lat_deg=63.255|lat_dir=N|lon_deg=21.639|lon_dir=E
|position=right|label=&nbsp;<&nbsp;3&nbsp;000&nbsp;asukasta|label_size=75|link=Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista}}}}
{{clear}}

===Seutukunnat===
[[Tiedosto:Southern Ostrobothnia & Seinäjoki border sign.JPG|thumb|right|Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus on Seinäjoki. ]]
{{Monta palstaa|75%}}
'''[[Järviseudun seutukunta]]''' 
* [[Kuva:Alajärvi.vaakuna.svg|23px]] '''[[Alajärvi|Alajärven kaupunki]]'''
* [[Kuva:Evijärvi.svg|23px]] [[Evijärvi|Evijärven kunta]]
* [[Kuva:Lappajärvi.vaakuna.svg|23px]] [[Lappajärvi|Lappajärven kunta]]
* [[Kuva:Soini.vaakuna.svg|23px]] [[Soini|Soinin kunta]]
* [[Kuva:Vimpeli.vaakuna.svg|23px]] [[Vimpeli|Vimpelin kunta]]
'''[[Kuusiokuntien seutukunta]]'''
* [[Kuva:Töysä.vaakuna.svg|23px]] '''[[Alavus|Alavuden kaupunki]]''' 
* [[Kuva:Kuortane.vaakuna.svg|23px]] [[Kuortane|Kuortaneen kunta]]
* [[Kuva:Ähtäri.vaakuna.svg|23px]] '''[[Ähtäri|Ähtärin kaupunki]]'''
{{Monta palstaa-katko}}
'''[[Seinäjoen seutukunta]]'''
* [[Kuva:Ilmajoki.vaakuna.svg|23px]] [[Ilmajoki|Ilmajoen kunta]] 
* [[Kuva:Isokyrö.vaakuna.svg|23px]] [[Isokyrö|Isonkyrön kunta]]
* [[Kuva:Kauhava.vaakuna.2009.svg|23px]] '''[[Kauhava|Kauhavan kaupunki]]'''
* [[Kuva:Kurikka.vaakuna.2009.svg|23px]] '''[[Kurikka|Kurikan kaupunki]]'''
* [[Kuva:Lapua.vaakuna.svg|23px]] '''[[Lapua|Lapuan kaupunki]]'''
* [[Kuva:Seinäjoki.vaakuna.svg|23px]] '''[[Seinäjoki|Seinäjoen kaupunki]]'''
'''[[Suupohjan seutukunta]]'''
* [[Kuva:Isojoki.vaakuna.svg|23px]] [[Isojoki|Isojoen kunta]]
* [[Kuva:Karijoki.vaakuna.svg|23px]] [[Karijoki|Karijoen kunta]] 
* [[Kuva:Kauhajoki.vaakuna.svg|23px]] '''[[Kauhajoki|Kauhajoen kaupunki]]'''
* [[Kuva:Teuva.vaakuna.svg|23px]] [[Teuva|Teuvan kunta]]
{{Monta palstaa-loppu}}
{{clear}}

=== Entiset kunnat===
{{Monta palstaa|75%}}
* [[Kuva:Alahärmä.vaakuna.svg|23px]] [[Alahärmä|Alahärmän kunta]]
* [[Kuva:Jalasjärvi.vaakuna.svg|23px]] [[Jalasjärvi|Jalasjärven kunta]]
* [[Kuva:Jurva.vaakuna.svg|23px]] [[Jurva|Jurvan kunta]]
* [[Kuva:Kortesjarvi.vaakuna.svg|23px]] [[Kortesjärvi|Kortesjärven kunta]]
* [[Kuva:Lehtimäki.vaakuna.svg|23px]] [[Lehtimäki|Lehtimäen kunta]]
* [[Kuva:Nurmo.vaakuna.svg|23px]] [[Nurmo|Nurmon kunta]]
{{Monta palstaa-katko}}
* [[Kuva:Peräseinäjoki.vaakuna.svg|23px]] [[Peräseinäjoki|Peräseinäjoen kunta]]
* [[Kuva:Seinäjoen mlk.vaakuna.svg|23px]] [[Seinäjoen maalaiskunta]]
* [[Kuva:Töysä.vaakuna.svg|23px]] [[Töysä|Töysän kunta]]
* [[Kuva:Ylihärmä.vaakuna.svg|23px]] [[Ylihärmä|Ylihärmän kunta]]
* [[Kuva:Ylistaro.vaakuna.svg|23px]] [[Ylistaro|Ylistaron kunta]]
{{Monta palstaa-loppu}}
* Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 18. kunnaksi [[Isokyrö]]. 

== Maantiede ==
=== Pinnanmuodot ja maaperä ===
Etelä-Pohjanmaan luonnonmaisema on pääosin lakeutta, joka on Suomen suurin tasankoalue. Etelä-Pohjanmaa liittyy lännessä [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] rannikkoseutuun, pohjoisessa [[Keski-Pohjanmaa]]n jokimaahan ja idässä sekä etelässä [[Suomenselkä]]än, joka on Pohjanmaan lakeuksien ja [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] välinen [[vedenjakaja]]. Maanpinta kohoaa loivasti rannikolta sisämaahan päin ja 100 metrin korkeustaso saavutetaan noin 100 kilometrin päässä rannikosta.<ref name="rs22">Rikkinen & Sihvo 1986, s. 22–24</ref><ref name="nk176">''Näe ja koe Suomi'' (SK 24B/1987), s. 176.</ref>

[[Lehtimäki|Lehtimäen]] ja [[Ähtäri]]n alueella on laajahkoja yli 200 metrin korkeudessa olevia alueita. Myös [[Kurikka|Kurikan]] ja [[Jurva]]n alue erottuu ympäristöään ylevämpänä seutuna. Maakunnan korkeimpia kohtia ovat Löytömäki (236 m) ja [[Raitamäki]] (240 m) [[Soini]]ssa, [[Lauhanvuori]] (231 m) [[Isojoki|Isojoella]], Suokonmäki (230 m) Lehtimäellä sekä Livonmäki (225 m) Alajärvellä. Yksittäisistä kohoumista tunnettu on myös [[Simpsiö]] (132 m).<ref name="rs22"/> 

Etelä-Pohjanmaan kallioperä on Kauhavan ja Härmän alueelta länteen yhtenäistä [[granodioriitti]]- ja kvartidioriittialuetta. Sen etelä- ja itäpuoli Lappajärven ja Seinäjoen kautta kohti Suupohjaa on [[graniitti]]juonien luonnehtima migmaattinen gneissivyöhyke. Vyöhykkeellä on paikoin graniittien, amfiboliittien, granodioriittien ja kvartsiittien pienehköjä esiintymiä. Laajahkoja graniittiesiintymiä on mm. Isojoen–Kauhajoen sekä Ähtärin alueella.<ref name="rs22"/>

Etelä-Pohjanmaan kallioperän erikoisuus on [[Lappajärvi|Lappajärven]] painanne, joka on 77 miljoonaa vuotta vanha jättiläismeteoriittikraatteri, joka on syntynyt maahan törmänneen meteoriitin räjähtäessä. Lauhavuoren alueella on laaja paleotsooisten sedimenttikivien alue jäänteenä ikivanhaa peruskalliota peittäneestä kerrostumasta.<ref name="rs22"/> [[Jääkausi|Jääkaudella]] kallioperä painui muutaman sadan metrin syvyyteen. Näin ennestäänkin melko tasaisesta alueesta tuli [[mannerjäätikkö|mannerjäätikön]] ja veden tasoittelema savinen Etelä-Pohjanmaan lakeus. Noin 10&nbsp;000 vuoden kuluessa alue on kohonnut, ja [[maankohoaminen]] jatkuu edelleen.<ref name="hyvärinen">Pekka Hyvärinen (toim.): ''Näe ja koe Suomi: matka kauneimpiin maisemiin'' (Suomen Kuvalehti 24B/1987), s. 177–180. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1987.</ref>

Alueen yleisin maalaji on moreeni. Runsaimmin avokallioita on [[Töysä]]n ja [[Alahärmä]]n alueella. Mannerjäätikön kuljettama moreeni on paikoin kasautunut pitkittäisiksi moreeniselänteiksi, joita on runsaasti esim. [[Peräseinäjoki|Peräseinäjoen]]–[[Kuortane]]en ja [[Ähtävä]]n–[[Lappajärvi|Lappajärven]] alueilla. Myös Jurvan pohjoisosissa on pieniä [[De Geer -moreeni|De Geer -moreeneja]]. Eteläosassa on Pohjankankaan–Nummikankaan harjumuodostuma, joka suuntautuu Kurikan kautta Ilmajoelle.<ref name="rs22"/>

Laajoja hienosedimenttialueita ja savilakeuksia on Kyrönjoen, Lapuanjoen ja Närvijoen varsilla, erityisesti Seinäjoen ja Ilmajoen seudulla. Etelä-Pohjanmaalla on runsaasti turvekerrostumia erityisesti idässä ja etelässä. Merkittävimmät suot ovat Kauhaneva, Iso Koihnanneva ja Iso Korvaneva Kauhajoen–Jalasjärven seudulla sekä Sarvineva ja Levaneva Jurvan seudulla.<ref name="rs22"/> Etelä-Pohjanmaan [[suo]]t ovat enimmäkseen kituvaa mäntyä kasvavia [[räme]]itä ja puuttomia [[neva|nevoja]].<ref name="nk176"/>

=== Vesistöt ===
[[File:Lappajärvi, july 2014.JPG|right|thumb|Lappajärvi heinäkuussa 2014.]]
Etelä-Pohjanmaa kuuluu lähes kokonaan [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] laskevien jokivesistöjen piiriin. Ainoastaan [[Ähtäri]]n alue liittyy [[Kokemäenjoen vesistö]]ön. Selkämereen laskevia jokia ovat [[Isojoki (joki)|Isojoki]], [[Teuvanjoki]] ja [[Närvijoki]]. Perämereen laskevia ovat [[Kyrönjoki]], [[Lapuanjoki]], [[Purmonjoki]] ja [[Ähtävänjoki]]. Etelä-Pohjanmaalla on vähän järviä, jotka sijaitsevat pääosin maakunnan itäosan järviseudulla. Suurimmat järvet ovat [[Lappajärvi (järvi)|Lappajärvi]], [[Evijärvi (järvi)|Evijärvi]], [[Kuortaneenjärvi]], [[Alajärvi (järvi Alajärvellä)|Alajärvi]] ja [[Ähtärinjärvi]].<ref name="rs25">Rikkinen & Sihvo 1986, s. 25–27</ref>

Etelä-Pohjanmaan jokilaaksot ovat perinteisesti olleet tulvaherkkiä alueita. Tulvasuojelun ja vesien säännöstelemiseksi Lapuanjoen vesistöalueelle on rakennettu Hirvijärven ja Kalajärven tekoaltaa sekä Kyrönjoen vesistöalueelle Kyrköjärven, Liikapuron ja Pitkämön altaat. Tärkeimpiä pohjavesialueita ovat Lauhavuoren ja Pohjankankaan sora- ja hiekkakerrostumat.<ref name="rs25"/>

== Luonto ==
=== Ilmasto ===
Pohjanlahden vaikutus näkyy selvästi Etelä-Pohjanmaan ilmastossa. Sisämaan lämpötila on hieman rannikkoalueen lämpötilaa matalampi.<ref name="rs22"/>

=== Kasvillisuus ===
Etelä-Pohjanmaan kasvillisuutta leimaa selvä merestä kohoamisesta seuraava vyöhykkeisyys, jota erityisesti pohjoisosissa rikkovat rannikolle suuntautuvat jokilaaksot. Jokivarsia reunustavat rehevät, suurelta osin viljelykseen raivaitut vyöhykkeet. Aivan rannikkoseudun tuntuma kuuluu Etelä-Suomen suuralueeseen ja valtaosa alueesta kuuluu Pohjanmaan–Kainuun läntiseen suuralueeseen. Rannikkovyöhykkeen suot ovat kermikeidassoita ja keskiboreaalinen metsävyöhyke vaiheutuu. Metsissä ovat vallitsevia kuivahkot, kuivat ja karukkokasvukkaat.<ref name="rs25"/>

Eteläisten putkilokasvilajien määrä vähenee rannikolta kohti Suomenselkää. Suomenselän kasvistossa on muutamia itäisiä ja koillisia lajeja. Etelä-Pohjanmaan metsäkasvillisuuden valtapuu on mänty ja metsät ovat tyypiltään karuja kangasmetsiä.<ref name="rs25"/><ref name="nk176"/>

=== Eläimistö ===
Lauhanvuoren puhtaista pohjavesistä vetensä saava Isojoki on merkittävä [[lohi]]joki. Metsien suurista nisäkkäistä tärkein on [[hirvi]]. Suurpedot kuten [[susi]] ja [[karhu]] esiintyvät syrjäisillä salomailla. Metsäelämistöstä Etelä-Pohjanmaalla esiintyy [[valkohäntäpeura]]a, [[villisika]]a ja [[supikoira|supikoiria]]. Harvaan asutuilla seuduilla on jonkin verran suuria petolintuja. Pohjoisia lintulajeja edustavat [[kuukkeli]] ja [[lapinpöllö]] ja myös [[joutsen]] kuuluu alueen linnustoon. Viljellyillä alueilla esiintyy erityisesti [[peltopyy]]- ja [[fasaani]]kantoja.<ref name="rs25"/>

== Väestö ==
=== Väkiluku ===
Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 189 715. Maakunnan asukasluku on 3,4&nbsp;% koko Suomen väkiluvusta. Eniten asukkaita on Seinäjoella (63 288) ja vähiten [[Karijoki|Karijoella]] (1 274). Seutukunnista väkiluvultaan suurin on Seinäjoen seutukunta 126 876 asukkaallaan. Muut seutukunnat ovat keskenänsä suunnilleen samaa kokoluokkaa ja selvästi Seinäjoen seutukuntaa pienempiä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.epliitto.fi/vakiluku| Nimeke = Väkiluku - Etelä-Pohjanmaan liitto| Ajankohta = 4.11.2019| Julkaisija = Etelä-Pohjanmaan liitto| Viitattu = 4.12.2019| arkisto = https://web.archive.org/web/20190528065036/https://www.epliitto.fi/vakiluku| arkistoitu = 28.5.2019}}</ref> 

Etelä-Pohjanmaan väestön sukupuolirakenne oli vuoden 2018 lopussa 50,2 % naisia ja 49,8 % miehiä. Suurimmat erot sukupuolten osuuksien välillä ovat Isojoella ja Karijoella. Molemmissa miehiä oli naisia enemmän; Isojoella 53,8 % ja Karijoella 52,4 % asukkaista oli miehiä. Naiset olivat enemmistönä kolmessa kunnassa: Seinäjoella (51,3 %), Lapualla (50,5 %) ja Lappajärvellä (50,1 %).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.epliitto.fi/sukupuolijakauma | Nimeke = Sukupuolijakauma - Etelä-Pohjanmaan liitto | Ajankohta = 4.11.2019 | Julkaisija = Etelä-Pohjanmaan liitto | Viitattu = 4.12.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20200426022348/https://www.epliitto.fi/sukupuolijakauma | arkistoitu = 26.4.2020 }}</ref> 

Alle 15-vuotiaita Etelä-Pohjanmaan väestöstä on 16,7 %, mikä on hieman koko Suomen keskiarvoa (16,0 %) korkeampi. Työikäisiä Etelä-Pohjanmaalla on 58,6 %. Tämä on koko maan keskiarvoa pienempi, kun 15-64-vuotiaiden osuus koko maan väestöstä on 62,2 %. Etelä-Pohjanmaalla yli 65-vuotiaita oli 24,7 % väestöstä, kun koko maan keskiarvo oli 21,8 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.epliitto.fi/vaeston_ikarakenne | Nimeke = Väestön ikärakenne - Etelä-Pohjanmaan liitto | Ajankohta = 4.11.2019 | Julkaisija = Etelä-Pohjanmaan liitto | Viitattu = 4.12.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20200426021727/https://www.epliitto.fi/vaeston_ikarakenne | arkistoitu = 26.4.2020 }}</ref>  Etelä-Pohjanmaan huoltosuhde, eli huollettavien suhde työikäiseen väestöön on koko maan neljänneksi heikoin: 70,7 sataa työikäistä kohden.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.epliitto.fi/huoltosuhde | Nimeke = Huoltosuhde - Etelä-Pohjanmaan liitto | Ajankohta = 4.11.2019 | Julkaisija = Etelä-Pohjanmaan liitto | Viitattu = 4.12.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20200426042632/https://www.epliitto.fi/huoltosuhde | arkistoitu = 26.4.2020 }}</ref> 

Vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaalla oli vähiten ulkomaalaistaustaisia Suomen maakunnista eli 2,7 prosenttia maakunnan väestöstä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/742a742e-7840-4bbe-aee8-5ea70144eabe|nimeke=Miten Suomen väestö muuttuu? Helsingissä on 100 000 vieraskielistä nykyistä enemmän vuonna 2035|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2023-10-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> 

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

{{Pylväsdiagrammi
|title   =  Etelä-Pohjanmaan väestönkehitys 1980–2020
|titlebar=  #DDD
|width   =  600px
|barwidth=  500px
|left1   =  Vuosi
|right1  =  Asukkaita
|bars    =  
{{bar pixel|1980|#0099FF|466||195 769}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|478||200 815}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|480||201 670}}
{{bar pixel|1995|#0099FF|478||200 857}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|466||195 615}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|461||193 812}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|461||193 521}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|460||192 963}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|450||188 548}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin_Passiivi/StatFin_Passiivi__vrm__vamuu/statfinpas_vamuu_2018q4_2019-02-26_pxt_005.px/ | Nimeke =Väestönmuutokset neljännesvuosittain 1987 - 2018 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.2.2020 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20200205211609/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin_Passiivi/StatFin_Passiivi__vrm__vamuu/statfinpas_vamuu_2018q4_2019-02-26_pxt_005.px/ | arkistoitu =5.2.2020 }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lj.px/ | Nimeke = Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M12* | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 5.2.2020 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20200713232234/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lj.px/ | arkistoitu = 13.7.2020 }}</ref>
}}

== Suurimmat taajamat ==
Vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaalla sijaitsi 47 taajamaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =27.11.2018 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref> Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Kunta !! Väkiluku<br>(31.12.2017)<ref name="taajamaluettelo2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_027_fi.px/?rxid=fa7a334f-0d81-46e3-934f-744bd1a648d9 | Nimeke = Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 27.11.2018 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20180724154229/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_027_fi.px/?rxid=fa7a334f-0d81-46e3-934f-744bd1a648d9 | arkistoitu = 24.7.2018 }}</ref>
|-
| 1 || '''[[Seinäjoen keskustaajama]]''' || [[Seinäjoki]] || align="right"| {{Nts|49992}}
|-
| 2 || [[Ilmajoki-Kurikka]] || [[Kurikka]] 6 765<br>[[Ilmajoki]] 6 724 || align="right"| {{Nts|13489}}
|-
| 3 || [[Lapuan keskustaajama]] || [[Lapua]] || align="right"| {{Nts|10674}}
|-
| 4 || [[Kauhajoen keskustaajama]] || [[Kauhajoki]] || align="right"| {{Nts|8698}}
|-
| 5 || [[Kauhavan keskustaajama]] || [[Kauhava]] || align="right"| {{Nts|5509}}
|-
| 6 || [[Alajärven keskustaajama]] || [[Alajärvi]] || align="right"| {{Nts|5111}}
|-
| 7 || [[Alavuden keskustaajama]] || [[Alavus]] || align="right"| {{Nts|3973}}
|-
| 8 || [[Ähtärin keskustaajama]] || [[Ähtäri]] || align="right"| {{Nts|3423}}
|-
| 9 || [[Jalasjärven kirkonkylä]] || [[Kurikka]] || align="right"| {{Nts|3311}}
|-
| 10 || [[Teuvan kirkonkylä]] || [[Teuva]] || align="right"| {{Nts|2778}}
|}

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

== Talous ==
Bruttokansantuote Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 34 357 euroa asukasta kohdin, mikä on pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Suurin bruttokansantuote oli Seinäjoen seutukunnassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://epliitto.fi/tilastot/tilannekuva-ja-tilastot/alue-ja-kuntatalous/aluetalouskatsaukset-aluetilinpito/ | Nimeke = Aluetilinpito | Julkaisu = Etelä-Pohjanmaan liitto | Viitattu = 2023-03-03 }}</ref> Etelä-Pohjanmaa tunnetaan [[yrittäjyys|yrittäjyydestä]], vahvasta [[maatalous]]sektorista sekä monipuolisesta kulttuuritarjonnasta. [[Työ- ja elinkeinoministeriö]]n arvion mukaan maakunnan muutosjoustavuus on varsin hyvä, sillä alueella ei ole voimakasta riippuvuussuhdetta yksittäiseen kapeaan toimialaan. Etelä-Pohjanmaan vahvimpia klustereita ovat kone- ja metalliteollisuuteen painottunut teknologiateollisuus, elintarviketuotanto sekä puutuote- ja huonekaluteollisuus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162491/TEM_2020_50.pdf?sequence=1&isAllowed=y | Nimeke = Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät | Julkaisu = Työ- ja elinkeinoministeriö: Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2020 | Viitattu = 28.11.2020 | arkisto = https://web.archive.org/web/20201209101820/https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162491/TEM_2020_50.pdf?sequence=1&isAllowed=y | arkistoitu = 9.12.2020 }}</ref> 

=== Maatalous ===
Etelä-Pohjanmaan elinkeinotoiminta on maatalousvaltaista ja määrällisesti tarkasteltuna Suomen suurin maatalousmaakunta. Vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaalla oli yli 5&nbsp;200 maatalous- ja puutarhayritystä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.seinajoensanomat.fi/paikalliset/1488875 | Nimeke = Maatilojen määrä vähenee Suomen suurimmassa maatalousmaakunnassa | Julkaisu = Seinäjoen Sanomat | Tekijä = Helinko, Matias | Ajankohta = 2020-03-06 | Viitattu = 2023-03-03 }}</ref> Etelä-Pohjanmaan osuus Suomen elintarvikealan tuotannosta oli vuonna 2021 lähes viidennes. Maatalous- ja elintarvikeala on merkittävä työllistäjä: lähes 13 % työllisistä työskentelee alalla, mikä on huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa. Maakunnan kokonaistuotannon arvosta 23 prosenttia tulee ruokaketjun toiminnasta ja sillä on arvioitu olevan yli 60 prosentin vaikutus maakunnan bruttokansantuotteeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://lehti.seamk.fi/kestavat-ruokaratkaisut/etela-pohjanmaan-vahva-elintarviketuotanto-luo-pohjan-ruokasektorin-laaja-alaiselle-kehittamiselle/ | Nimeke = Etelä-Pohjanmaan vahva elintarviketuotanto luo pohjan ruokasektorin laaja-alaiselle kehittämiselle | Julkaisu = SeAMK-lehti | Tekijä = Junkkari, Terhi | Ajankohta = 2021-09-14 | Viitattu = 2023-03-03 }}</ref>

Kyrönmaan seutu on erityisesti maatalouteen ja viljelyyn soveltuvaa ja alueella tuotetaan sekä leipä- että rehuviljaa. Karjatalouden puolella harjoitetaan erityisesti sikataloutta. Muualla Etelä-Pohjanmaalla maatalous on karjatalousvaltaisempaa ja lypsykarjavaltaisempaa. Merkittävä kanatalouspitäjä on [[Ilmajoki]]. Suomenselkä on nautakarjatalousaluetta. Perunanviljelysalueita ovat erityisesti Karijoki sekä Lappajärvi–Vimpelin seutu Alahärmään saakka. Ylistaron Kitinojalla viljellään sokerijuurikasta. Ähtärissä, Soinissa, Alavudella, Kuortaneella, Lehtimäellä ja Töysässä metsätalous on merkittävä tulonmuodostaja. Kauhajoki on lypsykarjan ja metsätalouden aluetta.<ref name="rs29">Rikkinen & Sihvo 1987, s. 29</ref> Etelä-Pohjanmaalla on erityisen paljon viljatiloja ja siipikarjatiloja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/maatalous-suomessa-perustuu-perheviljelmiin/maatalous-eri-osissa | Nimeke = Maatalous eri osissa | Julkaisu = Ruokatieto | Viitattu = 2023-03-03 }}</ref>

=== Yrittäjyys ===
Etelä-Pohjanmaan yritystiheys on Suomen korkeimpia. Eteläpohjalaista yrittäjyyttä voidaan luonnehtia mikro- ja pienyritysvaltaiseksi. Maakunnan kannalta elintarvikesektorilla ja kone- ja metalliteollisuudella on suuri merkitys. Maakunnassa on toteutettu lukuisia omistajanvaihdosten edistämiseen tähtääviä hankkeita vuodesta [[1999]] lähtien.<ref name="yrittäjyyskatsaus">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.yrittajat.fi/etela-pohjanmaan-yrittajat/a/uutiset/488419-etela-pohjanmaan-yrittajyyskatsaus-2015 | Nimeke = Etelä-Pohjanmaan yrittäjyyskatsaus 2015 | Julkaisu = Seinäjoen ammattikorkeakoulu | Viitattu = 4.12.2020 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210419031846/https://www.yrittajat.fi/etela-pohjanmaan-yrittajat/a/uutiset/488419-etela-pohjanmaan-yrittajyyskatsaus-2015 | arkistoitu = 19.4.2021 }}</ref> 

Alueen elinkeinoista maa- ja metsätaloudella on keskimääräistä suurempi merkitys, erityispiirteenä ovat pienyritysten suuri määrä ja niiden muodostamat alueelliset keskittymät esimerkiksi puu-, metalli- ja tekstiiliteollisuudessa.

Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää elintarviketeollisuutta: muun muassa [[Atria]] on eteläpohjalainen yritys. Seinäjoella sijaitsee myös valtakunnallinen elintarvikealan osaamiskeskus.

=== Teollisuus ===
Muita suurempia Etelä-Pohjanmaalla toimivia yrityksiä ovat [[Rautaruukki (yritys)|Ruukki]], [[Ilkka-Yhtymä]] ja [[Valio]]. Etelä-Pohjanmaan järviseudulla on laaja teollisen hirsitalorakentamisen keskittymä. Esimerkiksi [[Honkarakenne]] ja [[Finnlamelli]] valmistavat hirsitaloja Etelä-Pohjanmaalla.

=== Turismi ===
[[Tiedosto:Wrestling bears.JPG|pienoiskuva|Karhuja Ähtärin eläinpuistossa.]]
Suosittuja matkailukohteita Etelä-Pohjanmaalla ovat Alahärmässä sijaitseva [[PowerPark]]-huvipuisto, Suomen toiseksi suurin eläintarha [[Ähtärin eläinpuisto]], Lappajärven kraatterijärvi ja [[Veljekset Keskinen Oy]] -kyläkauppa, joka on Helsingin [[Stockmann]]in jälkeen myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo.{{lähde}}

==Liikenne==
===Maantieliikenne===
Etelä-Pohjanmaan kautta kulkevat valta- ja kantatiet:
* [[valtatie 3]] [[Helsinki]]–[[Tampere]]–[[Vaasa]]
* [[valtatie 16]] Ylistaro–Lapua–Alajärvi–[[Kyyjärvi]]
* [[valtatie 18]] Vaasa–Seinäjoki–Ähtäri–[[Jyväskylä]]
*[[valtatie 19]] Jalasjärvi–Seinäjoki–Lapua–[[Uusikaarlepyy]]
*[[kantatie 44]] [[Sastamala]]–[[Kankaanpää]]–Kauhajoki
*[[kantatie 63]] [[Kauhava]]–Ylivieska
*[[kantatie 66]] [[Orivesi]]–[[Virrat]]–Alavus–Lapua
*[[kantatie 67]] [[Kaskinen]]–Seinäjoki
*[[kantatie 68]] Virrat–Ähtäri–Alajärvi–[[Pietarsaari]]

===Raideliikenne===
Etelä-Pohjanmaan rautateiden solmukohta on [[Seinäjoen rautatieasema]], josta lähtevät radat viiteen suuntaan: Tampereelle, [[Oulu]]un, Vaasaan, [[Keuruu]]n [[Haapamäki|Haapamäelle]] ja Kaskisiin. Rataosat Seinäjoelta Tampereelle, Ouluun ja Vaasaan on sähköistetty. [[Suupohjan rata|Suupohjan radalla]] Seinäjoelta Kaskisiin on vain tavaraliikennettä.<ref>Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'', s. 138–140. Helsinki: Karttakeskus, 2010.</ref>

== Kristinusko ==
[[Tiedosto:Lapua cathedral.JPG|pienoiskuva|[[Lapuan tuomiokirkko]]]]
Etelä-Pohjanmaa kuuluu luterilaisen kirkon piirissä [[Lapuan hiippakunta]]an, jonka piispana on toiminut vuodesta 2022 lähtien [[Matti Salomäki]]. Etelä-Pohjanmaa on perinteisesti ollut [[herännäisyys|herännäisyyden]] tukialuetta. Herännäisyyden yhtenäinen voimakas kannatus keskittyy erityisesti Lapuanjokilaakson alueelle: [[Lapua]]n, [[Nurmo]]n, [[Seinäjoki|Seinäjoen]], [[Ylistaro]]n, [[Ylihärmä]]n ja [[Isokyrö|Isonkyrön]] kuntiin. Liikkeen keskusjärjestö [[Herättäjä-Yhdistys]] toimii Lapualta käsin, mikä merkitsee tukea myös liikkeen toiminnalle.<ref name="heratysliikkeet">{{Kirjaviite | Tekijä = Huotari, Voitto | Nimeke = Kirkkomme herätysliikkeet tänään | Sivu = 149 | Julkaisupaikka = Pieksämäki | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1981 | Isbn = 951-621-297-2}}</ref>

Samoilla alueilla on myös [[Evankelinen herätysliike|evankelisuudella]] on voimakasta kannatusta. Evankelisuutta tavataan lisäksi myös useimmilla muillakin Etelä-Pohjanmaan paikkakunnilla. Evankelisuus on ominaista varsinkin Seinäjoen länsi- ja eteläpuolisilla alueilla, Suupohjassa, etelärajan kulkiessa [[Isojoki|Isojoen]] tienoilla. Maakunnan itäosissa evankelisuus on epäyhtenäistä, mutta yhtyy osin [[Keski-Suomi|Keski-Suomen]] kannatusalueeseen. Järviseudulla esiintyy jonkin verran [[vanhoillislestadiolaisuus|vanhoillislestadiolaisuutta]]. [[Viides herätysliike|Evankelioiva herätyskristillisyys]] on saanut kannattajaryhmiä muutamissa asutuskeskuksissa.<ref name="heratysliikkeet"/>

[[File:Seinäjoki Pentecostal Church October 2022 02.jpg|left|thumb|[[Seinäjoen helluntaiseurakunta|Seinäjoen helluntaikirkko]]]]
[[Vapaakirkollisuus|Vapaakirkollisuudella]] on niin ikään ollut vahva asema maakunnassa. [[Pohjanmaan maakunta|Ruotsinkielisellä rannikkoseudulla]] voimakkaasti 1860-luvulta lähtien vaikuttaneella [[baptismi Suomessa|baptismi]]lla on ollut vaikutusta myös suomenkieliseen maakuntaan. Suurin suomenkielinen [[Jurvan baptistiseurakunta|baptistiyhteisö on sijainnut Jurva]]ssa. Vapaakirkollisuuden osalta juuri Etelä-Pohjanmaalla on sijainnut vanhan Vaasan läänin vapaaseurakuntien selvä enemmistö. 1900-luvun [[helluntaiherätys Suomessa|helluntaiherätyksen]] keräsi aluksi hajanaista kannatusta ympäri maakuntaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Seppo, Juha | Nimeke = Uskovien yhteisö vai valtionkirkko | Selite = Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen kirkkohistoriallinen seura | Sivu = 17–106| Vuosi = 1983 | Isbn = 951-9021-50-7 }}</ref> 1970-luvun loppupuolella helluntaiherätys alkoi [[Niilo Yli-Vainio]]n johtamana kerätä suuria ihmismääriä ensin Lapualle ja pian muuallekin ympäri maata. 2000-luvulla helluntaiherätyksen keskukseksi on kasvanut [[Seinäjoen helluntaiseurakunta]].<ref name="Laukkonen194">Laukkonen 1981, s. 194</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Purola, Hannu | Otsikko = Seurakunta jatkaa rakentamista | Julkaisu = Ilkka | Ajankohta = 19.2.2015 | Numero =  | Selite = Verkkojulkaisu, päivitetty 19.2.2015 }}</ref>

Etelä-Pohjanmaalle ovat kautta aikojen olleet ominaisia suuret, uskonnolliset, valtakunnalliset tai alueelliset juhlat. Tunnetuimpia näistä ovat [[Herättäjäjuhlat]] ja [[Evankeliumijuhlat]]. Näille valtakunnallisille juhlille on kertynyt tavallisesti 30&nbsp;000–35&nbsp;000 sanankuulijaa.<ref name="Laukkonen194"/>

== Kulttuuri ==
=== Identiteetti ja arvot ===
Etelä-Pohjanmaalla [[Pohjalaiset|heimo]]- ja maakunnallinen identiteetti on keskimääräisesti vahvempaa kuin useimmissa Suomen maakunnissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://skr.fi/en/cultural-activities/studies-finnish-attitudes-and-identities|nimeke=Studies on Finnish attitudes and identities|julkaisu=The Finnish Cultural Foundation|viitattu=2022-02-21|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Eteläpohjalaisuuteen liitettyjä tyypillisiä ominaisuuksia ovat olleet muun muassa itsenäisyys,<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://tarinasoitin.fi/symbolit|nimeke=Eteläpohjalaisuuden symbolit: Vapauden periaate ja isänmaallisuus.|tekijä=Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo|julkaisu=tarinasoitin.fi|viitattu=2022-12-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> kotiseuturakkaus, oikeudenmukaisuus, perinteiden kunnioitus, yhteisöllisyys, yrittelijäisyys, kilpailuhenkisyys ja rohkeus.<ref name=":0">Etelä-Pohjanmaan liitto (2014): ''Etelä-Pohjanmaa − Jotakin parempaa – Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia vuosille 2015–2020'', s. 5–9.</ref>

Vapaus on ollut eteläpohjalaisille tärkeä arvo. Siihen liitetään [[nuijasota]] ja sitä johtaneen eteläpohjalaisen [[Jaakko Ilkka|Jaakko Ilkan]] muisto, josta on tehty muistomerkkejä, näytelmä, ooppera ja kirjallisuutta, ja Etelä-Pohjanmaalla muistellaan paljon myös muun muassa [[Talvisota|talvi]]- ja [[Jatkosota|jatkosotaa]] sekä sotaveteraaneja.<ref name=":3" />

Myös 1800-luvun [[Puukkojunkkarit|puukkojunkkari-ilmiö]] on jättänyt jälkensä mielikuvaan Etelä-Pohjanmaasta.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/11/hajyt-pohjanmaan-sitkein-myytti|nimeke=Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti|tekijä=Amonoo, Hannele|julkaisu=yle.fi|ajankohta=11.04.2014|viitattu=2022-03-22|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Häjyistä kerrottiin tarinoita,<ref name=":1" /> ja ilmiön vaikutus on näkynyt esimerkiksi eteläpohjalaisissa kansanlauluissa<ref name=":5" /><ref name=":1" />, kansannäytelmässä ''[[Pohjalaisia (näytelmä)|Pohjalaisia]]''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://historiatieto.wordpress.com/kansannaytelmaan-pohjalaisia-liittyy-mysteeri/|nimeke=Kansannäytelmään Pohjalaisia liittyy mysteeri|tekijä=Kallio, Reino|julkaisu=Historiatietoa/Reino Kallio|ajankohta=2012-12-28|viitattu=2022-03-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>  ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvissa elokuvissa.<ref name=":6" /><ref name=":1" /> Siitä on kehittynyt myytti, jota on verrattu myös [[Robin Hood]] -legendaan,<ref name=":1" /> mutta sen yhdistämistä eteläpohjalaisuuteen on pidetty joskus huononakin asiana.<ref>Zimmerbauer, Kaj (2008): Alueellinen imago ja identiteetti liikkeessä. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti.</ref> Häjyily on liitetty eteläpohjalaiseen uhmakkuuteen, jonka on puolestaan nähty ilmenevän joskus negatiivisella tavalla, mutta mahdollisesti myös positiivisesti, esimerkiksi päättäväisenä suoraselkäsyytenä. ”Häjyilystä” onkin puhuttu lisäksi varsinaista puukkojunkkari-ilmiötä laajemmin esimerkiksi yhdistämällä sitä [[Jussipaita|jussipaitaan]], jonka on nähty edustavan muun muassa uhmakkuuden positiivisia puolia.<ref name=":6" />

=== Murre ===
[[Etelä-Pohjanmaan murre]] kuuluu suomen kielen [[Länsimurteet|länsimurteisiin]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet|nimeke=Suomen murteet|julkaisu=Kotimaisten kielten keskus|viitattu=2022-03-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Murteen tunnetuin elementti on d-kirjaimen korvaaminen r-kirjaimella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tarinasoitin.fi/symbolit|nimeke=Eteläpohjalaisuuden symbolit: Murre|tekijä=Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo|julkaisu=tarinasoitin.fi|viitattu=2022-12-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Jotkin murteen piirteistä ovat ominaisia vain sille, ja murre on joistakin alueellisista eroavaisuuksistaan huolimatta perin yhdenmukainen sen koko puhealueella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/etpohmur.html|nimeke=Eteläpohjalaisten murteiden piirteitä|julkaisu=sokl.uef.fi|viitattu=2022-03-23|arkisto=https://web.archive.org/web/20210526150828/http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/etpohmur.html|arkistoitu=2021-05-26}}</ref>

Etelä-Pohjanmaan maakunnan itäosassa sijaitseva Järviseudun alue eli ”savolaiskiila” on kuitenkin varsinaisen eteläpohjalaisen murrealueen ulkopuolella; siellä puhutaan omaleimaista [[Savolaismurteet|savolaismurretta]], jossa on pohjalaisia vaikutteita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://katternodigital.fi/fi/article/jarviseudun-murre-itainen-kiila-pohjalaismurteiden-valissa/|nimeke=Järviseudun murre – itäinen kiila pohjalaismurteiden välissä|tekijä=Riikka Tervonen|julkaisu=Katternö Digital|ajankohta=2018|viitattu=2022-03-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

=== Tapahtumat ===
Useiden Etelä-Pohjanmaan kulttuuritapahtumien pohja on maakunnan perinnejuhlissa ja [[Talkoot|talkoo]]- eli ”kökkätöissä”.<ref name=":0" /> Maakunnan kulttuuritapahtumia ovat esimerkiksi [[Ilmajoen Musiikkijuhlat|Ilmajoen Musiikkijuhlat]] sekä Seinäjoella järjestettävät [[Provinssirock]], [[Tangomarkkinat]]<ref name=":5" /> ja [[Vauhtiajot]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.seinajoensanomat.fi/paikalliset/4611591|nimeke=Vauhtiajot palaavat ratatapahtuman kera kahden koronavuoden jälkeen|tekijä=Henna Alanko|julkaisu=Seinäjoen Sanomat|ajankohta=2022-05-18|viitattu=2022-12-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Maakuntaa kiertävä tapahtuma [[Spelit|Eteläpohjalaiset Spelit]] ylläpitää eteläpohjalaisen kansanmusiikin perinnettä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003345913.html|nimeke=Eteläpohjalaisia Spelejä soitetaan nyt Jalasjärvellä|tekijä=Kotirinta, Pirkko|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1994-07-01|viitattu=2022-03-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.seinajoensanomat.fi/paikalliset/1583128|nimeke=Eteläpohjalaiset Spelit pelataan tänä vuonna kansanlaulu- ja murreteemoilla|julkaisu=Seinäjoen Sanomat|ajankohta=2017-08-02|viitattu=2022-03-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lisäksi Kauhajoen Nummijärvellä järjestetään joka juhannus metallimusiikkiin keskittynyt [[Nummirock]]-festivaali. 

=== Musiikki ===
Etelä-Pohjanmaalla häät ja muut juhlat elävöittivät kansanmusiikkiperinnettä. 1800-luvun puolivälissä eteläpohjalaista kansanmusiikkia alettiin kerätä ja tutkia, ja eteläpohjalaiset säveltäjät [[Toivo Kuula]] ja [[Heikki Klemetti]] käyttivät sitä myös pohjana sävellyksissään. Myöhemmin esimerkiksi [[Elonkerjuu]]-yhtye on ammentanut eteläpohjalaisuudesta aineksia musiikkiinsa, ja muita tunnettuja maakunnasta kotoisin olevia muusikoita ovat olleet muun muassa [[Paula Koivuniemi]] ja [[Kolmas Nainen]].<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://tarinasoitin.fi/symbolit|nimeke=Eteläpohjalaisuuden symbolit: Musiikkimaakunta|tekijä=Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo|julkaisu=tarinasoitin.fi|viitattu=2022-12-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

=== Rakennuskulttuuri ja maisema ===
[[Tiedosto:Alvar Aalto-centrum i Östermyra, sommaren 2003..jpg|pienoiskuva|Edustalla [[Seinäjoen kaupungintalo]] ja taustalla Lakeuden ristin kellotorni Aalto-keskuksessa.]]
Etelä-Pohjanmaan tunnetuinta arkkitehtuuria edustavat muun muassa [[Kuortane|kuortanelaissyntyisen]] [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] suunnittelema [[Lakeuden risti|Lakeuden risti -kirkko]] ja sen yhteyteen rakennettu [[Aalto-keskus|Aalto-keskukseksi]] kutsuttu alue Seinäjoella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11672880|nimeke=Moni vieroksui Alvar Aaltoa, eikä "funkkislaatikko" ollut kelvata kirkoksi – pohjalaisesta uhosta syntyi kuitenkin Lakeuden risti|tekijä=Elina Niemistö|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2020-12-29|viitattu=2022-03-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[Pohjalaistalo|Pohjalaistalot]] ovat pohjalaista rakennusperinnettä, ja niitä on myös museokäytössä nähtävillä muun muassa [[Etelä-Pohjanmaan museo|Etelä-Pohjanmaan museossa]] Seinäjoella, [[Yli-Lauroselan talomuseo|Yli-Lauroselan talomuseossa]] [[Ilmajoki|Ilmajoella]]<ref>Riukulehto, Sulevi; Mäkelä, Matti; Orhanen, Outi & Lehtimäki, Anni: Pohjalaistalot – yhteistä kulttuuriperintöämme. Helsingin yliopisto: Ruralia-instituutti, 2014.</ref> ja [[Isonkyrön kotiseutumuseo|Isonkyrön kotiseutumuseossa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://isokyro.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/matkailija/historia-ja-kulttuuri/kotiseutumuseo/|nimeke=Kotiseutumuseo|julkaisu=isokyro.fi|viitattu=2022-03-21}}</ref>

Etelä-Pohjanmaa on tunnettu [[Lakeus|lakeuksistaan]],<ref name=":2" /> ja muun muassa Ilmajoen [[Alajoki (Ilmajoki)|Alajoen]] lakeusmaisema luokitellaan [[Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa|valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://syke.maps.arcgis.com/apps/PublicInformation/index.html?appid=0b4ebad1b3a440d89bed0218bca3ea7b|nimeke=Arvokkaat maisema-alueet, sovellus v.2021|julkaisu=Syke|viitattu=2022-03-27}}</ref> Lakeus-sanaa käytetäänkin Etelä-Pohjanmaalla monissa yhteyksissä, esimerkiksi Lakeuden risti -kirkon ja yritysten nimissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tarinasoitin.fi/symbolit|nimeke=Eteläpohjalaisuuden symbolit: Lakeus|tekijä=Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo|julkaisu=tarinasoitin.fi|viitattu=2022-12-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Geologisia nähtävyyksiä ovat esimerkiksi [[Simpsiö|Simpsiön vuori]] Lapualla, [[Pirunpesä (Jalasjärvi)|Pirunpesä]] [[Jalasjärvi|Jalasjärvellä]] ja [[Karijoki|Karijoen]] [[Susiluola]], jossa on ehkä säilynyt merkkejä jääkautta aikaisemmasta ihmisasutuksesta.

=== Urheilu ===
Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä urheilulajeja ovat perinteisesti olleet paini, pesäpallo, voimistelu ja hiihto.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tarinasoitin.fi/symbolit|nimeke=Eteläpohjalaisuuden symbolit: Eteläpohjalainen urheilu|tekijä=Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo|julkaisu=tarinasoitin.fi|ajankohta=2022|viitattu=2022-12-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Etelä-Pohjanmaalta on tullut valtakunnallisesti tunnettuja urheilijoita, myös pienemmiltä paikkakunnilta. Esimerkiksi 2010-luvun urheilijoista [[Seinäjoen Seudun Urheilijat|Seinäjoen Seudun Urheilijoita]] edustava keihäänheittäjä [[Tero Pitkämäki]] on kotoisin [[Ilmajoki|Ilmajoelta]]. Etelä-Pohjanmaan eräs keskeinen urheilu- ja liikuntainstituutti on [[Kuortaneen urheiluopisto]], jonka läheisyydessä on myös [[Kuortaneen urheilulukio]].

=== Ruoka ===
Eteläpohjalaisiin perinneruokiin kuuluvat esimerkiksi erilaiset [[Veri ruokana|veri]]- ja [[Silakka|silakkaruoat]], [[Pannukakku|kropsu]], [[leipäjuusto]], [[klimppisoppa]] ja [[Ohraryynipuuro|ohrakryynipuuro]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/mista-ruokakulttuuri-koostuu/maakuntien-ruokaperinteita#Etel%C3%A4-Pohjanmaa|nimeke=Maakuntien ruokaperinteitä|julkaisu=Ruokatieto Yhdistys|viitattu=2022-03-20}}</ref>

=== Perinneasut ja käsityöperinne ===
[[Tiedosto:Jussipaita 20190226.jpg|pienoiskuva|Jussipaita]]
Naisille on useita erilaisia eteläpohjalaisia [[Kansallispuku|kansallispukuja]] ja miehille kolme, mutta termi [[Etelä-Pohjanmaan kansallispuku]] voi tarkoittaa nimenomaisesti Härmän-Isonkyrön naisen kansallispukua ja tiettyä miesten kansallispukua, jota kutsutaan myös Jussi-puvuksi. Jussi-pukuun kuuluu [[helavyö]],<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://etelapohjanmaa.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaan-kansallispuvut-2/|nimeke=Etelä-Pohjanmaan kansallispuvut|julkaisu=Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura|viitattu=2022-03-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> joka on tunnettu eteläpohjalaisena symbolina.<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://tarinasoitin.fi/symbolit|nimeke=Eteläpohjalaisuuden symbolit: Häjyily|tekijä=Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo|julkaisu=tarinasoitin.fi|ajankohta=2022|viitattu=2022-12-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Niin ikään symboleiksi ovat muodostuneet myös jussipaidaksi kutsuttu villapaita<ref>Luutonen, Marketta: Harrin Jussin muisto: Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna ''Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä - Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä''. 2008. Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos.</ref> ja sille perinteinen vinoneliökuviointi.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://tarinasoitin.fi/symbolit|nimeke=Eteläpohjalaisuuden symbolit: Näyttämisen tarve|tekijä=Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo|julkaisu=tarinasoitin.fi|ajankohta=2022|viitattu=2022-12-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Vinoneliökuviointia on käytetty Etelä-Pohjanmaalla jo ennen jussipaidan vaikutusta muissakin yhteyksissä, kuten [[Raanu|raanuissa]]. Tietyt värit ja kuvioinnit vakiintuivat eteläpohjalaisessa tekstiilissä, esimerkiksi musta-punaisesta tai puna-valkoisesta tuli tyypillinen väriyhdistelmä.<ref name=":4" />

Eteläpohjalainen käsityö tunnetaan muun muassa taidokkaasta veistämisestä. Ilmajoella vaikuttaneet [[Könnin mestarit]] ja heidän kauttaan laajemminkin maakunnassa levinnyt kellonvalmistuksen oppi tuottivat tunnettuja könninkelloja, jotka ovat arvostettu osa eteläpohjalaista esinekulttuuria.<ref name=":4" />

== Hallinto ja politiikka ==
=== Maakuntaliitto ===
{{Pääartikkeli|[[Etelä-Pohjanmaan liitto]]}}

Etelä-Pohjanmaan liitto on lakisääteinen [[kuntayhtymä]], joka vastaa Etelä-Pohjanmaan maakunnan strategisesta suunnittelusta ja kehityksestä. Maakuntaliitto toteuttaa demokraattisen päätöksenteon mukaisesti tehtäviä aluekehityksen, edunvalvonnan ja viestinnän, kansainvälistymisen ja kulttuurin kehittämisen aloilla. Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtajana on toiminut vuodesta 2022 lähtien [[Heli Seppelvirta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.epliitto.fi/tehtavat | Nimeke = Etelä-Pohjanmaan liitto: tehtävät | Viitattu = 18.11.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kuntalehti.fi/tyopaikat/tyopaikkauutiset/etela-pohjanmaa-valitsi-heli-seppelvirran-maakuntajohtajaksi/ | Nimeke = Etelä-Pohjanmaa valitsi Heli Seppelvirran maakuntajohtajaksi | Julkaisu = Kuntalehti | Tekijä = Jorma Ylönen | Ajankohta = 13.12.2021 | Viitattu = 10.3.2022 }}</ref>

=== Politiikka ===
Maakuntavaltuuston kokoonpano puolueittain.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.epliitto.fi/maakuntavaltuusto | Nimeke = Etelä-Pohjanmaan liitto: Maakuntavaltuusto | Viitattu = 18.11.2019 }}</ref>
{| class="wikitable" align="center"
|- style="text-align: right;"
| style="text-align: left;" | Kausi
| style="background: {{kesk-väri}}; color: white;" | KESK
| style="background: {{kok-väri}}; color: white;"| KOK
| style="background: {{ps-väri}};" color: white;" | PS
| style="background: {{sdp-väri}}; color: white;" | SDP
| style="background: {{kd-väri}}; color: white;" | KD
| style="background: {{vihr-väri}}; color: white;" | VIHR
| style="background: {{vas-väri}}; color: white;" | VAS
| Yht.
|-
| 2017–2021
| 24
| 14
| 5
| 7
| 3
| 2
| 1
| 56
|-
| 2021–2025
| 22
| 14
| 11
| 6
| 3
| 1
| 1
| 58
|}


== Katso myös ==
* [[Etelä-Pohjanmaan maakunnan kuntien vaakunat]]
* [[Etelä-Pohjanmaan urheiluseurat]]
* [[Luettelo Etelä-Pohjanmaan kansakouluista]]

==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kakkuri Pekka, Katajamäki Unto, Lagerstedt Ilpo, Perttula Heikki & Ruismäki Liisa| Nimeke = Etelä-Pohjanmaan kotiseutuhistoria  | Julkaisupaikka = Alavus | Julkaisija = Viiskunta Oy | Vuosi = 1985 | Isbn = 951-0-29140-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Laukkonen, Ilmari | Nimeke = Vaasa aikansa kuvastimena II |Selite = 1903–1978 | Julkaisupaikka = Vaasa | Julkaisija = Vaasa Oy:n kirjapaino | Vuosi = 1981 | Isbn = 951-660-065-4 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes | Nimeke = Finlandia: Otavan iso maammekirja 7 | Selite = Etelä-Pohjanmaa | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1986 | Isbn = 951-1-08930-7 }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Southern Ostrobothnia}}
* [http://www.epliitto.fi/ Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivut]
* [https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/etela-pohjanmaata-ja-pohjalaisia YLE Elävä arkisto: Etelä-Pohjanmaata ja pohjalaisia]

{{Etelä-Pohjanmaan maakunta}}
{{Etelä-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat}}
{{Maakunnat}}
[[Luokka:Etelä-Pohjanmaa|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]