Lähdekoodi sivulle Pakkoruotsi

'''Pakkoruotsi''' on [[ruotsin kieli|ruotsin kielestä]] Suomen suomenkielisten koulujen pakollisena [[oppiaine]]ena käytetty hieman negatiivinen arkikielinen nimitys, jota käytetään varsinkin silloin, kun ruotsin kielen pakollista opiskelua [[toinen kotimainen kieli|toisena kotimaisena kielenä]] vastustetaan.<ref name="kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite |Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Isbn =952-5446-11-5}} ja sen verkkoversio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0: pakkoruotsi sekä ''Uusi suomen kielen sanakirja'', Gummerus, 1998 ''"pakkoruotsi: ruotsin kielestä pakollisena kouluaineena"''</ref> Nimitys on esiintynyt ''[[Aitosuomalainen_(lehti)|Aitosuomalainen]]''-lehdessä jo vuonna 1931<ref>Aitosuomalainen. 17.4.1931 nro 15. 1–2.</ref>, mutta tunnetuksi sanan teki [[Suomalaisuuden Liitto|Suomalaisuuden Liiton]] puheenjohtajana vuosina 1988–1996 toiminut [[Erkki Pihkala]]<ref>Niinistö 2006, 86</ref>. Vastaavasti ”virkamiesten pakkoruotsilla” tarkoitetaan valtion ja kuntien virkamiehille pääsääntöisesti asetettua [[Suomen kielitaitolaki|vaatimusta]] ruotsin kielen todennetusta osaamisesta.<ref>Säädöksistä ks. [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta] (424/2003) ja [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870442 asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta] (442/1987).</ref> Lakiteksteissä muuna kuin [[Äidinkieli|äidinkielenä]] opiskellusta [[Suomen kieli|suomen]] ja ruotsin kielestä käytetään nimitystä toinen kotimainen kieli.
[[Tiedosto:Pois pakkoruotsi - Lumon edusta - Korso - Vantaa - m.jpg|pienoiskuva|270px|Pakkoruotsia vastustava, seinään maalattu mielipiteenilmaus [[Vantaa]]n [[Korso]]ssa kevättalvella 2016. Taustalla monitoimikeskus Lumo.]]
Suomen [[Väestötietojärjestelmä|väestörekisteritietojen]]<ref name="Vrktasku">[http://www.vrk.fi/default.aspx?docid=7597 Vrk Taskutieto/Fickfakta 2012-2013, sivu 11.] Väestö äidinkielen mukaan, Befolkningen enligt modersmål.</ref> mukaan Suomessa puhuu ruotsin kieltä ([[suomenruotsi]]) äidinkielenään 5,3&nbsp;% väestöstä (290&nbsp;977) ja suomen kieltä 89,8&nbsp;% (4&nbsp;866&nbsp;848). [[Suomenruotsalaiset|Suomen ruotsinkielisistä]] 8,73&nbsp;% (25&nbsp;395) on [[Ahvenanmaalaiset|ahvenanmaalaisia]]. [[Manner-Suomi|Manner-Suomen]] väestöstä 4,92&nbsp;% on ruotsinkielisiä<ref>Tilastokeskus [http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index_fi.html Tilastot]</ref>.

Osa opettajista on arvostellut pakkoruotsin käsitteen käyttöä epäjohdonmukaiseksi, koska muistakaan kouluaineista ei käytetä pakko-etuliitettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20070928015135/http://www.opettaja.fi/portal/page?_pageid=95,82089&_dad=portal&_schema=PORTAL&key=42254 | Nimeke = Pakkoruotsi on pakkotyötä | Julkaisu = Opettajalehti | Tekijä = Niemi, Ismo | Ajankohta = 19.1.1996 | Selite = Arkistoitu sivu | Viitattu = 19.9.2015}}</ref> Lisäksi heidän mielestään termin käyttäminen tiedotusvälineissä lisää kielteisiä asenteita kielen opetteluun.<ref>[http://www.helsinki.fi/nordica/texter/sammanfattn/repo_m.pdf PDF] {{dead link}}</ref>

Vastineeksi pakkoruotsikäsitteelle käytetään ruotsia äidinkielenään puhuvien pakollisesta suomen kielen opiskelusta pakkosuomi-käsitettä ({{k-sv|tvångsfinska}}).<ref>Helsingin Sanomat 25.2.2005 Kotimaa. ''Pakkosuomi alkaa Kokkolassa vasta neljänneltä'', ''Englanti ja saksa korvaavat pitkän suomen Kokkolassa'' Helsingin Sanomat, 8.4.2005. Sekä Helsingin Sanomat, ''Tämän kevään abeilla on vapaus valita'' 14.2.2005 Kotimaa <br /> {{Verkkoviite | Tekijä=Pihkala, Erkki | Nimeke=Suomalaisuuden Liiton 100-vuotisjuhlassa 13.5.2006 pitämä juhlapuhe | Ajankohta=13.5.2006 | Osoite= http://www.suomalaisuudenliitto.fi/ajankohtaista/ | Julkaisija=Suomalaisuuden Liitto | Luettu=25.7.2007}}: "Pakkoruotsi pysytetään näin suomenkielisten erityisrasitteena... Yhdenvertaisuuden vuoksi pakkosuomi tulisi siis poistaa suomenruotsalaisilta tai vaatia se ruotsalaisilta maahanmuuttajilta."</ref> Sitä käytetään siis lähinnä pakkoruotsikeskusteluissa ruotsia tai muita kieliä äidinkielenään puhuvien oppiaineesta, mutta kieliryhmien kokoero Suomessa johtaa siihen, ettei se kaikilta osin ehkä ole vastaava asia. Muun muassa [[Soveltava kielitiede|soveltavan kielitieteen]] tutkijan, [[Jyväskylän yliopisto]]n professorin [[Kari Sajavaara]]n mielestä toisen kotimaisen kielen suomen merkitys Suomen ruotsinkielisille on kokonaan toisenlainen kuin toisen kotimaisen kielen ruotsin merkitys suomenkielisille.<ref name="sajavaara2">{{Verkkoviite | Tekijä=Kari Sajavaara | Nimeke= Kielivalinnat ja kielten opiskelu| Osoite= http://www.mv.helsinki.fi/home/niskanen/sajavaara.pdf }}</ref>

==Ruotsin ja suomen kielet oppiaineina==
{{pääartikkeli|[[Toinen kotimainen kieli]]}}
Alun perin [[kansakoulu]]issa ei opetettu äidinkielen lisäksi muita kieliä. Vuonna 1964 voimaan tulleella kansakoululailla toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli saattoivat kuulua kansakoulun pysyviin oppiaineisiin.<ref name="kk">{{Verkkoviite | Nimeke=Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta: I Kansalliskielten kehitys historian valossa, 1. Kansalliskielten historiaa, 1.1. Yksi kansa, kaksi kieltä | Ajankohta=2000 | Tiedostomuoto= pdf| Osoite= http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf | Julkaisija=Opetusministeriö | Luettu=30.4.2007}}</ref> [[Oppikoulu]] puolestaan oli alun perin tarkoitettu [[virkamies]]ten ja [[papisto]]n kouluttamiseen, ja siihen kuului varsin runsaasti kieltenopetusta. Vakiintunut käytäntö oli, että ensimmäisenä vieraana kielenä opetettiin toista kotimaista kieltä ja toinen oli tavallisimmin 1950-luvulle asti [[Saksan kieli|saksa]] ja sittemmin [[Englannin kieli|englanti]]. Toinen kotimainen ja yksi pitkä vieras kieli kuuluivat pakollisina myös [[Ylioppilastutkinto Suomessa|ylioppilastutkintoon]].<ref name="yo-kirjoitus_vp">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040047 | Nimeke= Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiolain 18 §:n muuttamisesta| Julkaisu= finlex.fi| Viitattu= 3.8.2016 (viitemalline käyttöön)}}</ref><ref name="yo-kirjoitus_vp2">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/2004/03/24_4.html | Nimeke= Toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa| Julkaisija= minedu.fi| Viitattu= 3.8.2016 (viitemalline käyttöön)}}</ref>

[[Peruskoulu-uudistus|Peruskoulu-uudistuksen]] suunnitelmiin sekä [[Hallituksen esitys|hallituksen esityksessä]] että [[Sivistysvaliokunta|sivistysvaliokunnan]] mietinnössä 1960-luvun lopulla ei kumpaankaan kuulunut pakkoruotsi<ref name="Hallituksen esitys 44/1967">{{Verkkoviite | Osoite= https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE44-1967.pdf | Nimike=Hallituksen esitys 44/1967. 21 | Julkaisija=eduskunta.fi | Viitattu=6.12.2021}}</ref><ref name="Sivistysvaliokunnan mietintö 1/1968">{{Verkkoviite | Osoite= https://www.eduskunta.fi/pdf/valiokuntamietinnot/SiVM1-1968.pdf | Nimike=Sivistysvaliokunnan mietintö 1/1968. 4 | Julkaisija=eduskunta.fi | Viitattu=6.12.2012}}</ref>, ja kielten opetus kaikille samansisältöisenä nousi kiistanalaiseksi [[Eduskunta|eduskunnan]] käsittelyssä<ref name="Peruskoulun puitelaki">{{Verkkoviite | Osoite= https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-tekee-paatoksen-peruskoulusta/Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspx | Nimike=Peruskoulun puitelaki hyväksytään eduskunnassa 1968 | Julkaisija=eduskunta.fi | Viitattu=6.12.2021}}</ref>. [[Opetusneuvos]] Asseri Joutsimäen mukaan pakkoruotsin kannattajien motiivi pakkoruotsin suhteen peruskoulu-uudistusta tehtäessä oli suomenkielisten ajan tuhlaaminen ja ruotsinkielisten tahojen valtapolitiikka<ref> Itä-Savo. 19.6.2017 nro 164. 29</ref><ref name="Opettaja-lehti">Opettaja -lehti 10/2004. 19–20</ref>. ''Laki koulujärjestelmän perusteista'' hyväksyttiin [[eduskunta|eduskunnassa]] 1968 lopulta sellaisena, että [[Peruskoulu Suomessa|peruskouluun]] tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen. Tämän lisäksi yläasteella voitiin opiskella vielä yhtä vapaaehtoista kieltä.<ref name="Peruskoulun puitelaki"></ref> Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea esitti vuonna 1970 ruotsin kieltä vapaavalintaiseksi oppiaineeksi, jotta tunteja jäisi muillekin kielille, mutta tästä huolimatta poliittiset päättäjät "runnoivat pakkoruotsin osaksi peruskoulua" komiteaan kuuluneen opetusneuvos Jaakko Linnankiven mukaan<ref>. Helsingin Sanomat 21.4.1998. A 13</ref><ref>Anon. 1970. Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö. 1, Opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: [Opetusministeriö].</ref>. Peruskoulu-uudistus toteutettiin alueittain vuosina 1972–1977.<ref name="kk"/> Vuonna 2003 eduskunta päätti [[Vanhasen I hallitus|Vanhasen I hallituksen]] esityksestä vakinaistaa vuosia jatkuneen [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaskirjoitusten]] rakennekokeilun, ja päätöksen myötä toinen kotimainen kieli muuttui ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoiseksi.<ref name="yo-kirjoitus_vp"/><ref name="yo-kirjoitus_vp2"/>

Mainittu käytäntö kielten opetuksen historiasta [[Itsenäisen Suomen historia|itsenäisen Suomen ajalta]] kertoo sen, että vaikka Suomi on ollut perustuslaillisessa mielessä [[Virallinen kieli|kaksikielinen]] maa itsenäistymisestään lähtien, on toisen kotimaisen kielen opiskelu ja osaaminen ollut kaikille pakollista vasta yli 50 vuotta itsenäistymisestä myöhemmästä ajasta asti eikä koko itsenäisen Suomen historian ajan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/26/kun-pakollisesta-kouluruotsista-tuli-ongelma|nimeke=Kun pakollisesta kouluruotsista tuli ongelma|julkaisu=yle.fi|viitattu=2023-03-26|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Tästä huolimatta jotkut pakkoruotsin kannattajat arvelevat, että käytännössä Suomen kaksikielisyyden ylläpitämiseksi pakkoruotsi on välttämätön.<ref>https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002666685.html</ref>

Voimassa olevalla lainsäädännöllä toista kotimaista kieltä voi opiskella joko A1-kielenä peruskoulun ensimmäiseltä luokalta, A2-kielenä peruskoulun neljänneltä luokalta tai viimeistään B1-kielenä kuudennelta luokalta alkaen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/a1-kielen-opetus-luokilla-1-2|nimeke=A1-kielen opetus luokilla 1–2|julkaisu=Opetushallitus|viitattu=2023-03-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> 85&nbsp;% peruskoululaisista opiskelee ruotsia B1-kielenä. Professori Kari Sajavaara toteaa vain harvojen suomenkielisten oppivan kouluopetuksessa ruotsia luontevasti, koska käytännön kokemus kielestä jää pieneksi. Ruotsinkielisistä oppilaista 93,4&nbsp;% opiskelee suomea A1- tai A2-kielenä. Ruotsinkielisissä kouluissa 90&nbsp;% valitsee A1-kieleksi suomen ja A2-kielenä sitä opiskelee 3,4&nbsp;%.<ref name="sajavaara">{{Verkkoviite | Tekijä=Kari Sajavaara | Nimeke=Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa | Ajankohta=Jyväskylän yliopisto | Osoite= https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/tutkimus/projektit/kiepo/toteutus/perusaste/Koulujen%20kielenopetus_KIEPO2.pdf| Julkaisija= Jyväskylän yliopisto| Luettu=5.9.2007}}</ref> 80&nbsp;% ruotsinkielisistä oppilaista suorittaa ylioppilaskirjoituksissa suomen kielen pitkän oppimäärän kokeen. Suomen kielen opetus ruotsinkielisissä oppilaitoksissa on käytännössä huomattavasti laajempaa kuin ruotsin opetus suomenkielisissä oppilaitoksissa.<ref name="kimmoke">{{Verkkoviite | Nimeke=Toisen kotimaisen kielen opetuksen kehittämisen suuntaviivoja Kieltenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishanke 1996–2000 Kimmoke | Ajankohta=1999 | Osoite= http://www.edu.fi/julkaisut/kimmo4.pdf | Julkaisija=Opetushallitus| Luettu= }}</ref> Asiaan vaikuttaa keskeisesti se, että ruotsin kieltä puhuu äidinkielenään 5,3&nbsp;% suomalaisista, kun taas suomen kieli on äidinkielenä 89,8&nbsp;% suomalaisista, eli vaikka Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, on ruotsin kieli käytännössä äidinkielenä vain pienehkölle kansanosalle.

==Suhtautuminen ruotsin kielen opiskeluvaatimukseen==
===Asiantuntijat===
[[Tiedosto:Pois pakkoruotsi.svg|pienoiskuva|180px|Ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta kannattava kampanjalogo.]]
[[Suomen koulutuspolitiikka|Suomen kielikoulutuspolitiikkaa]] pitkään tutkineesta Jyväskylän yliopiston [[Emeritusprofessori|emeritusprofessorista]] Kari Sajavaarasta ei ole yllättävää, että ruotsin kielen oppimistulokset peruskoulun päättyessä eivät ole hyvät, kun 85&nbsp;%:lle peruskoululaisista opiskelu jää kolmivuotiseksi B1-kieleksi. Hänen mielestään ruotsissa suurin pulma ei suoranaisesti ole opiskelun pakollisuus vaan sekä peruskoulun että [[Lukio Suomessa|lukion]] huonot oppimistulokset, joihin pakollisuus on vaikuttamassa. Hänen mukaansa ruotsin määrääminen pakolliseksi oli [[Suomen kielipolitiikka|kielipoliittinen]] ratkaisu, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon kasvatuksellisia tai koulutuspoliittisia näkökohtia. Hän kokee opetuksen pakollisuuden perustelemisen kieliryhmien tasa-arvolla lähes kestämättömäksi, kun kieliryhmien edellytykset kielen opiskeluun ovat erilaiset. Muita pakollisuuden perusteluja voidaan hänestä kuvata akateemisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisiksi, mutta oppilaiden voi olla vaikea ymmärtää niiden merkitystä. Tällaisia perusteluja ovat muun muassa "vetoaminen yhteiseen [[Kulttuuriperintö|kulttuuriperintöön]], [[Suomen historia|Suomen historiallisen kehityksen]] ymmärtäminen, lähinaapuruus [[Ruotsi|Ruotsin]] kanssa, ruotsin asema toisena kansalliskielenä, [[Pohjoismaat|pohjoismaisen]] yhteistyön helpottaminen ja oman maan tuntemuksen kasvattaminen seuraamalla ruotsinkielisten keskistä vuorovaikutusta heidän omalla kielellään".<ref name="sajavaara2"/> [[Euroopan komissio]]n kielten opetusta käsittelevä ''Key data on Teaching Languages at School in Europe 2005'' -raportti toteaa Suomen kielenopetuksen johtuvan poliittisista ja historiallisista syistä, ei itse kielen tarpeesta.<ref>[http://www.eurydice.org/ressources/eurydice/pdf/0_integral/049EN.pdf Key data on Teaching Languages at School in Europe 2005] s. 34. {{en}}</ref>

Sajavaara sanoo pakollisen ruotsin kielen vievän yhden kielen paikan oppilaiden ohjelmasta, ja koska englanti on käytännössä myös pakollinen oppiaine, vaatii muiden kielten aseman parantaminen erityisjärjestelyjä. Sajavaaran mielestä siinä tapauksessa, että työelämän tai koulutuksen tarpeet katsottaisiin nykyistä tärkeämmiksi, voisi [[Venäjän kieli|venäjää]] pitää merkityksellisempänä.<ref name="sajavaara2"/> Suomen [[Kansainvälinen kauppa|vientikaupasta]] käytiin vuoden 2021 aikana 13,3&nbsp;% Saksan, 10,3&nbsp;% Ruotsin, 6,8&nbsp;% Yhdysvaltojen, 6,3&nbsp;% Alankomaiden ja 5,4&nbsp;% Venäjän kanssa. Tuontikaupassa vuonna 2021 Ruotsi oli kolmantena 11,6&nbsp;%:n osuudella Saksan (14,9&nbsp;%) ja Venäjän (11,9&nbsp;%) jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Nimike=Suomi lukuina 2022 | Osoite=https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/185257/yyti_sul_202200_2022_25505_net.pdf | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=2022 | Viitattu=06.01.2023 }} s. 35</ref>

Tutkija Janne Väistö arvioi [[Suomen ulkopolitiikka|Suomen ulkopoliittisen]] tilanteen vaikuttaneen kieliasenteisiin: aina kun itäisen naapurimaan on koettu uhkaavan Suomea, on Suomi korostanut pohjoismaisia yhteyksiään ja ruotsin asemaa kansalliskielenä. Hänen mukaansa ensimmäinen ”kielirauha” syntyi 1930-luvun lopulla, kun Suomi sitoutui yhä vahvemmin muihin pohjoismaihin ja tavoitteli puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Myös [[Kylmä sota|kylmän sodan]] aikana pohjoismaiset yhteydet korostuivat ja ruotsin kielen opiskeluun suhtauduttiin myötämielisesti, mutta kun Neuvostoliitto alkoi heikentyä vuoden 1987 paikkeilla, nationalismi voimistui ja Suomi halusi suuntautua suoraan Eurooppaan pohjoismaiden ”ohi”.<ref name="HBL-2015-02-25">{{Lehtiviite | Tekijä=Bruun, Staffan | Otsikko=Forskare: Putin kan rädda skolsvenskan | Julkaisu=Hufvudstadsbladet| Ajankohta=25.2.2015 | Sivut=4 | www= http://hbl.fi/nyheter/2015-02-24/725496/forskare-putin-kan-radda-skolsvenskan }}</ref>

[[Valtiosääntöoikeus|Valtiosääntöoikeuden]] professorin [[Tuomas Ojanen|Tuomas Ojasen]] näkemyksen mukaan [[Suomen perustuslaki|perustuslaki]] vaatii huolehtimaan, että esimerkiksi ruotsinkielisiä [[Juristi|juristeja]] koulutetaan tarpeeksi, mutta se ei välttämättä tarkoita kaikille pakkoa kielen opiskeluun<ref>"Katainen: Puoluekokous hyväksyi useassa aloitteessa pakkoruotsin", Helsingin Sanomat 15.6.2010, s. A6</ref>.

===Viranomaiset ja yliopistot===
[[Opetushallitus]] katsoo, että ruotsin kielen opetuksella edistetään vuorovaikutusta ja [[Kaksikielisyys|kaksikielisyyden]] ja pohjoismaisen elämänmuodon arvostusta.<ref>[http://web.archive.org/web/20040409021534/http://www.oph.fi/info/ops/pops_web.pdf Opetushallitus: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet]</ref> Opetushallituksesta ruotsin kielen opiskelun pakollisuuskin on opiskelijoiden eduksi, koska muuten erityisesti poikien ruotsin opiskelun epäillään vähenevän, mikä puolestaan voi hankaloittaa heidän jatko-opintojaan ja myöhemmin asettumistaan työelämään. Opetushallituksen mukaan ruotsin kieli on myös osa  [[Suomalainen kulttuuri|suomalaista kulttuuria]] ja [[Identiteetti (yhteiskuntatieteet)|identiteettiä]].<ref>[http://web.archive.org/web/20050518123741/http://www.edu.fi/julkaisut/kimmo4.pdf Toisen kotimaisen kielen opetuksen kehittämisen suuntaviivoja]</ref>

[[Helsingin yliopisto]]n vuonna 2012 julkaistussa tutkimusraportissa puolet peruskoululaisista suhtautui ruotsin opiskeluun neutraalisti ja 20&nbsp;% kielteisesti.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Ruotsi onkin kivaa| Osoite= http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2012/24-14-24-25.html |Julkaisija=Helsingin yliopisto}}</ref> Tutkimuksessa oli mukana seitsemän koulua, ja siinä haastateltiin 86 oppilasta, sekä kerättiin 156 oppilaan kertomukset kielen opetuksesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/30082/Nordica_Helsingiensia_27.pdf?sequence=2 | Nimeke = Svenska i finska grundskolor | Tekijä = Lehti-Eklund, Hanna; Green-Vänttinen, Maria | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Finska, finskugriska och nordiska institutionen, Helsingfors universitet | Viitattu = 14.6.2015 | Kieli = {{sv}}, tiivistelmä suomeksi }}</ref> Saman vuoden kevään ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kirjoittaneiden kokelaiden osuus laski 61 prosenttiin: tytöistä 75&nbsp;% ja pojista 40&nbsp;% kirjoitti ruotsin.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=MTV3: Ruotsin kielen suosio laski jälleen yo-kirjoituksissa |Osoite= http://www.hs.fi/kotimaa/MTV3+Ruotsin+kielen+suosio+laski+j%C3%A4lleen+yo-kirjoituksissa/a1305572447245 | Julkaisija= Helsingin Sanomat| Luettu=3.6.2012}}</ref> Keskipitkän ruotsin kirjoitti noin 12&nbsp;850 opiskelijaa ja pitkän noin 1&nbsp;300 vuoden 2005 kevään ylioppilaskirjoituksissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo05syksy/yo05syksy_ke_2809.html | Nimeke = Ruotsin kokeen lopuksi laadittiin sähköpostiviestejä | Julkaisu = hs.fi | Ajankohta = 28.9.2005 | Julkaisija = Sanoma Oyj | Viitattu = 18.3.2015}}</ref> Vuoden 2013 syksyn kirjoituksissa keskipitkän ruotsin kirjoittajien määrä oli pudonnut 8&nbsp;800 opiskelijaan. Pitkän ruotsin osalta määrä oli kasvanut reilulla sadalla opiskelijalla noin 1&nbsp;450.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1363578521882 | Nimeke = Abien arki näkyi ruotsin yo-kokeessa | Tekijä = Lehto, Essi | Julkaisu = hs.fi | Ajankohta = 18.3.2013 | Julkaisija = Sanoma Oyj | Viitattu = 18.3.2015}}</ref>

===Yleisesti===
Suomessa ilmenee kiinnostusta ruotsiin koulukielenä myös joissakuissa suomenkielisissä, ja jotkut vanhemmat ovat halunneet tarjota lapsilleen ruotsinkielisen koulutuksen. Tämän vuoksi koko 1990-luvun ruotsinkielisten koulupaikkojen kysyntä on ylittänyt 10 prosentilla ruotsinkielisiksi rekisteröityjen lasten ikäluokkien koon.<ref>Finnäs, Fjalar 2000. ''Tvåspråkiga familjer i statistikens ljus.'' Åbo Akademis tryckeri, Åbo.</ref>

==Yhteiskunnallinen keskustelu==
Eduskunnan sivistysvaliokunta julkaisi vuonna 1990 mietinnön [[valtioneuvosto]]n selvityksestä [[Koulutus Suomessa|koulutusjärjestelmästä]] Suomessa, jossa esitettiin muun muassa, että oppilailla tulisi yläasteella olla vain yksi pakollinen kieli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/sivm_11+1990.pdf | Nimeke = 1990 vp. – SiVM n:o 11 – Koulutuspoliittinen selonteko | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 1990 | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 11.3.2018}}</ref> Herberts ynnä muut tekivät 1992 tutkimuksen mietinnöstä käydystä kielikeskustelusta kahdessakymmenessä lehdessä. Keskustelussa sekä pakollisuuden puolustajat että vastustajat viittasivat [[pedagogiikka|opetuksellisiin]] seikkoihin. Pakon puolustajien näkemys oli, että vapaaehtoisuus kaventaisi kielitaitoa ja muodostaisi riskin, etteivät ruotsia opiskelemaan haluavat enää saisi siihen mahdollisuutta. Heidän kantansa oli myös, etteivät oppilaat voi itse ennustaa, mitä kieliä tulevaisuudessa tarvitsevat. Välttämättömyyden kannattajat suomivat samalla englannin liiallista asemaa ja korostivat ruotsin merkitystä kaupassa, teollisuudessa ja matkailussa. Pakon vastustajien mielestä vaatimuksilla ei saavuteta mitään, ja opiskelusta kiinnostuneet oppilaat olisivat motivoituneempia ja pääsisivät parempiin oppimistuloksiin. Vapaaehtoisuuden puolustajien näkemykset jakaantuivat peruskoulun kielipainotteisuudesta: osa katsoi kieltenopetuksen liialliseksi, ja toisten mielestä peruskoulussa tarvitaan nykyistä laajempaa kielitarjontaa.<ref name="kimmoke"/>

[[Tukholman yliopisto]]n dosentin ja [[kielitiede|kielitieteilijä]]n [[Lars Melin]]in mielestä pakkoruotsin tulokset Suomessa ovat yhtä menestyksekkäitä kuin ”venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa”. Hänestä suomenkielisillä ei ole pätevää syytä ruotsin oppimiseen, ja lailla siihen pakottaminen tekee selkkauksen vain pysyväksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Melin, Lars | Nimeke =Maktspråk | Vuosi =2007 |Sivu =60 |Julkaisupaikka =Tukholma | Julkaisija =Schibsted Förlagen SVF | Isbn =9789177387497}}</ref>

===Mielipidetiedustelut===
====Taloustutkimus Oy====
{| class="wikitable" align="right"
|+'''”Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?”'''<ref name="tt">{{Verkkoviite | Nimeke=Pakkoruotsi | Ajankohta= | Osoite= http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/ruotsi.htm | Julkaisija=Suomalaisuuden liitto ry | Luettu=}}</ref><ref name="vsp">{{Kirjaviite | Tekijä = Tala, Heikki (toim.) | Nimeke = Vuosisata suomalaisuuden puolesta. Suomalaisuuden liitto 1906–2006 | Vuosi = 2006| Sivu = 207–209 |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisuuden Liitto ry | Isbn =951-96348-7-8}}</ref><ref>Suomalaisuudenliitto [http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=447 Pakkoruotsi-raportit 2013-2013]</ref>
|-
! style="background:#efefef;" | Tilaaja
! style="background:#efefef;" | Vuosi
! style="background:#efefef;" | Kyllä
! style="background:#efefef;" | Ei
|-
|align="center"|Suomalaisuuden liitto ||align="center"|[[1990]] ||align="center"| '''66&nbsp;%'''
|-
|align="center"|Suomalaisuuden liitto ||align="center"|[[1991]] ||align="center"| '''66&nbsp;%'''
|-
|align="center"|Suomalaisuuden liitto ||align="center"|[[1997]] ||align="center"| '''72&nbsp;%''' ||align="center"| 25&nbsp;%
|-
|align="center"|Suomalaisuuden liitto ||align="center"|[[1999]] ||align="center"| '''71&nbsp;%''' ||align="center"| 28&nbsp;%
|-
|align="center"|Suomalaisuuden liitto ||align="center"|[[2001]] ||align="center"| '''67&nbsp;%''' ||align="center"| 30&nbsp;%
|-
|align="center"|Suomalaisuuden liitto ||align="center"|[[2003]] ||align="center"| '''67&nbsp;%''' ||align="center"| 30&nbsp;%
|-
|align="center"|Suomalaisuuden liitto ||align="center"|[[2007]] ||align="center"| '''63&nbsp;%''' ||align="center"| 34&nbsp;%
|-
|align="center"|Suomalaisuuden liitto ||align="center"|[[2011]] ||align="center"| '''69&nbsp;%''' ||align="center"| 24&nbsp;%
|-
|align="center"|Suomalaisuuden liitto ||align="center"|[[2013]] ||align="center"| '''63&nbsp;%''' ||align="center"| 33&nbsp;%
|}
{| class="wikitable" align="right"
|+ '''”Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa”'''<ref name="magma">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.magma.fi/images/stories/magma_rapport_090121.pdf | Nimeke = Ruotsin kielen asema - Svenskans ställning |Ajankohta =Marraskuu 2008 | Julkaisija = Finlands svenska tankesmedja Magma | Viitattu = 22.1.2009}}</ref>
|-
! style="background:#efefef;" | Tilaaja
! style="background:#efefef;" | Vuosi
! style="background:#efefef;" | Samaa mieltä
! style="background:#efefef;" | Eri mieltä
|-
|align="left"|Folktinget ||align="center"|1996 ||align="center"| '''52&nbsp;%''' ||align="center"| 47&nbsp;%
|-
|align="center"|Ajatuspaja Magma ||align="center"|2008 ||align="center"| '''50&nbsp;%''' ||align="center"| 48&nbsp;%
|}
[[Taloustutkimus|Taloustutkimus Oy]] on järjestänyt viimeisenä parinkymmenenä vuonna useita kyselytutkimuksia suomalaisten asenteista ruotsin kielen opiskelun pakollisuuteen. [[Suomalaisuuden liitto|Suomalaisuuden liiton]] vuosina 1990–2003 tilaamien kyselytutkimusten mukaan 66–72 prosenttia suomalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta tai kannattaa sen vapaaehtoistamista.<ref name="tt"/>

[[Folktinget]]in Taloustutkimuksella vuonna 1996 teettämässä mielipidemittauksessa ruotsin kielen pakollisuutta kannatti 52 prosenttia vastaajista. Suomenruotsalaisen<ref name="magma"/> Ajatushautomon [[Magma (ajatushautomo)|Magman]] vuonna 2008 teettämässä mielipidemittauksessa 25 prosenttia suomalaisista oli ”täysin samaa mieltä” ja 25 prosenttia ”jokseenkin samaa mieltä” siitä, että ruotsin tulisi edelleen olla pakollinen oppiaine peruskoulussa.<ref name="magma"/>

[[Kaleva (sanomalehti)|Kalevan]] ja [[Väli-Suomen sanomalehdet|Väli-Suomen sanomalehtien]] Taloustutkimuksella joulukuussa 2009 teettämässä tutkimuksessa kysyttiin, pitäisikö kunnille antaa oikeus valita venäjän kieli ruotsin tilalle koulujen opetusohjelmaan. Tutkimuksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista kannatti ja 29 prosenttia vastusti mahdollisuutta ruotsin korvaamiseen venäjällä; viisi prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään. Enemmistö molempien sukupuolten edustajista sekä kaikista ikä- ja tuloluokista kannatti venäjän ja ruotsin vaihtoehtoisuutta, samoin enemmistö kaikkien manner-Suomen [[Suomen läänit|läänien]] asukkaista ([[Ahvenanmaa]] ei kuulunut tutkimusalueeseen). Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajistakin oli vaihtoehtoisuuden kannalla lukuun ottamatta [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|Ruotsalaista kansanpuoluetta]], jonka kannattajista vain 13 prosenttia oli tätä mieltä.<ref name="kaleva">Kansa purkaisi pakkoruotsin. Kaleva 2.1.2010.[http://www.kaleva.fi/plus/Kansa-purkaisi-pakkoruotsin/832080]</ref><ref>Venäjä ruotsin vaihtoehdoksi. Enemmistö kansasta luopuisi pakollisesta ruotsin opetuksesta. Keskisuomalainen 2.1.2010, s. 8</ref>

[[Yleisradio]]n Taloustutkimuksella teettämän, elokuussa 2013 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista kannatti ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi kouluaineeksi. Ruotsin pakollisuutta kannatti 29 prosenttia. Ruotsalaista kansanpuoluetta ja  [[Vihreä liitto|Vihreää liittoa]] lukuun ottamatta enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista kannatti ruotsin opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi. Voimakkaimmin vapaaehtoisuutta kannattivat [[Perussuomalaiset|perussuomalaisten]] ja [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattien]] kannattajat.<ref name="yle2013">[http://yle.fi/uutiset/yli_60_prosenttia_suomalaisista_haluaa_ruotsin_kielen_vapaavalintaiseksi_kouluaineeksi/6792707 Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaavalintaiseksi kouluaineeksi.] Yle.fi 24.8.2013.</ref>

====Muita mielipidemittauksia====
Vuonna 1992 yli 90 prosenttia peruskoulun kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden vanhemmista kannatti pakollisten kielten määrän vähentämistä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Toisen kotimaisen kielen opetuksen kehittämisen suuntaviivoja Kieltenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishanke 1996–2000 Kimmoke | Selite = sivu 38| Ajankohta=1999 | Osoite= http://www.edu.fi/julkaisut/kimmo4.pdf | Julkaisija=Opetushallitus| Luettu=}}</ref> ''[[Valitut Palat|Valittujen Palojen]]'' vuonna 2000 teettämässä tutkimuksessa 64 prosenttia suomalaisista haluaa luopua pakollisesta ruotsin opiskelusta.<ref>[http://www-fi.valitutpalat.fi/lehti/tiedotteet/20000824a.html Valittujen Palojen tutkimus 2000]</ref> [[Suomen Gallup]]in vuonna 2003 tekemässä tutkimuksessa ”pakollista toisen kotimaisen kielen opiskelua peruskoulussa” vastusti 42 prosenttia suomalaisista, ja 25 prosenttia vastusti suomen ja ruotsin virallisten kielten asemaa.<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2003/02/157245 Suomen Gallupin tutkimus 2003]</ref> Civics-tutkimuksessa vuonna 2000 suomenkielisten koulujen nuorista 67 prosenttia kannatti ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista. Yhteiskunnallisiin asioihin perehtyneimmät nuoret olivat tutkimuksessa kriittisimpiä ruotsalaisuudelle.<ref>[http://www.jyu.fi/ktl/civicsIII/SaSuKolm.htm IEA/Civic Education Study. Nuorten käsityksiä Ruotsista ja ruotsalaisuudesta.]</ref> Folktingetin tutkimuksessa vuonna 1997 ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin [[Korkeakoulututkinto|korkeakoulututkinnon]] suorittaneet.<ref>Vårt land, vårt språk - Kahden kielen kansa, Finlandsvenska rapport 35 - Folktinget 1997</ref>

Mielipidemittauksissa eri kielten tarpeellisuudesta ja tärkeydestä englantia on yleisesti pidetty kaikista tärkeimpänä kielenä. Ruotsin kieltä pidetään yleensä tutkimuksissa toiseksi tärkeimpänä ennen saksaa, [[Ranskan kieli|ranskaa]] ja [[Venäjän kieli|venäjää]]. [[Eurobarometri]] 2006:ssa kysyttiin, mitä kahta kieltä lasten tulisi oppia. Suomessa 85 prosenttia vastasi englannin, 38 prosenttia ruotsin, saksaa kannatti 24 prosenttia, [[Ranskan kieli|ranskaa]] ja [[Venäjän kieli|venäjää]] molempia 10 prosenttia ja [[Espanjan kieli|espanjaa]] 3 prosenttia.<ref name="komissio">[http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_243_sum_fi.pdf Eurobarometri 2006]</ref> Taloustutkimuksen toteuttama [[Pohjoismaiden Suomen instituutti|Pohjoismaiden Suomen instituutin]] Nifin tutkimus suomalaisten mielipiteistä Suomen ja muiden Pohjoismaiden yhteistyöstä osoitti, että lähes kaikki vastanneet pitivät englannin kielen taitoa tärkeänä. Ruotsin kielen taitoa hyvin tai jokseenkin tärkeänä piti 72&nbsp;% vastanneista ja sitä pidettiin tärkeämpänä kuin saksaa, venäjää tai ranskaa.<ref name="kimmoke"/> [[Työministeriö]]n tapaustutkimuksessa haastatellut [[ohjelmisto]]yritykset mainitsivat pakkoruotsin yhdeksi haitalliseksi kilpailutekijäksi.<ref>[http://www.mol.fi/esf/ennakointi/raportit/klusteri/luku6.pdf Työministeriö, tapaustutkimus tulevaisuudennäkymistä]</ref> Toisaalta kansainvälisessä ''prolang''-tutkimuksessa ruotsin kieli koettiin teollisuudessa edelleen toiseksi tärkeimmäksi kieleksi heti englannin jälkeen, ja sen merkityksen arveltiin pysyvän samana tai heikkenevän hieman. Tutkimuksessa saksan tarve korostui tekniikan ja liikenteen aloilla, kun taas sosiaali- ja terveysalalla koettiin tarpeellisiksi ainakin englanti ja ruotsi.<ref>Prolang, Components for the Development of a European System of Recognition and/or Validation of Language Acquisitions in Work Contexts. Academie de Strasbourg. 2000.</ref>

''[[Talouselämä]]''-lehden haastattelututkimuksessa, jossa kysyttiin 40 Suomen suurimpiin kuuluvan yrityksen henkilöstöjohtajien näkemyksiä työvoiman riittävyydestä ja johdon sekä asiantuntijoiden osaamistarpeista, kielistä ruotsia pidettiin kolmanneksi tärkeimpänä kielenä englannin ja venäjän jälkeen. Suomalaisen työvoiman kielitaitoa pidettiin venäjää lukuun ottamatta hyvänä.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Päivi Vihma|Nimeke=Taistelu osaajista alkaa|Ajankohta=20.1.2006|Osoite= http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837202&s=u&wtm=te-20012006 |Julkaisija=Talouselämä-lehti}}</ref>

Joulukuussa 2014 julkistetussa [[Åbo Akademi]]n ja [[Turun yliopisto|Turun]] ja [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopistojen]] yhteistutkimuksessa, johon osallistui lähes 7&nbsp;400 suomenkielistä henkilöä, kolme neljäsosaa vastaajista kannatti pakollisesta kouluruotsista luopumista. Yli 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että koulussa olisi hyödyllistä opiskella ruotsin sijaan jotain muuta kieltä. Noin 45 prosenttia vastaajista ilmoitti, että olisi opiskellut ruotsia koulussa, vaikka se olisi ollut vapaaehtoista.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Marjukka Liiten|Nimeke=Valtaosa suomalaisista haluaa eroon pakkoruotsista|Ajankohta=22.12. 2014|Osoite= http://www.hs.fi/kotimaa/a1419215630306 |Julkaisija=Helsingin Sanomat}}</ref>

===Politiikka ja järjestötoiminta===
====Puolueiden ja kansanedustajien kannanottoja====
Kysymys suomen ja ruotsin asemasta oli Suomessa pitkään keskeinen kiistakysymys, kunnes [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päätyttyä saavutettiin nykyinen tilanne.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta: I Kansalliskielten kehitys historian valossa, 1. Kansalliskielten historiaa, 1.1. Yksi kansa, kaksi kieltä | Ajankohta=2000 | Osoite= http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf | Julkaisija=Opetusministeriö | Luettu=30.4.2007 }} ”Kysymys suomen ja ruotsin asemasta oli jo pitkään ennen hallitusmuodon säätämistä ja on ollut useasti sen jälkeenkin kiistojen aiheena, kunnes sotien jälkeen on päästy nykyiseen tasapainotilaan.”</ref> Nykyisistä eduskuntapuolueista virallisesti ainoastaan [[perussuomalaiset]] on esittänyt muutoksia ruotsin kielen opetukseen, vaikka eräät muidenkin puolueiden yksittäiset kansanedustajat ovat julkisesti kannattaneet ruotsin kielen opiskelun eriasteista vapaaehtoistamista.<ref>[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?{KEY}=PUH+44/2004+vp/3/19/65 Eduskunnassa Mikko Elo /sd 20.4.2004]<br />[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?{KEY}=PUH+194/2002+vp/1/15/15 Eduskunnassa Paula Kokkonen /kok 4.2.2003]<br />[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?{KEY}=PUH+44/2004+vp/3/32/78 Eduskunnassa Raija Vahasalo /kok 20.4.2004]<br />[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?{KEY}=PUH+194/2002+vp/1/12/12 Eduskunnassa Matti Tiuri /kok 4.2.2003]<br />[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?{KEY}=PUH+67/2004+vp/1/57/57 Eduskunnassa Risto Kuisma /sd 1.6.2004]<br />[http://www.youtube.com/watch?v=GDJ6JAkgNqc Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi kannattaa valinnanvapautta venäjän ja ruotsin kielen väliltä]<br />[http://www.youtube.com/watch?v=vOZ0aLv-PZE Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronbergin mielestä ruotsin kielen opiskelun on oltava vapaaehtoista Suomessa]</ref> [[Kansallinen Kokoomus]] päätti puoluekokouksessaan 13. kesäkuuta 2010 äänin 284–281, että toisen kotimaisen kielen tilalle olisi peruskoulussa ja toisella asteella voitava valita jokin muukin kieli. Päätös oli vastoin puoluejohdon esitystä, ja puheenjohtaja [[Jyrki Katainen]] päätti olla noudattamatta sitä.<ref>Kokoomuksen linjaus sytytti keskustelun pakkoruotsista. ''Helsingin Sanomat'' 13.6.2010.</ref>

''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' vuonna 2001 kansanedustajille tekemässä mielipidetiedustelussa 50 prosenttia vastusti ja 46 prosenttia kannatti pakkoruotsia. Edustajista 4 prosenttia ei ottanut kantaa.<ref>Helsingin Sanomat 7.9.2001</ref> Perussuomalaisten vuoden 2007 vaaliohjelmassa esitettiin ruotsin vapaaehtoistamista peruskoulussa ja puolueen yleisesite kertoo sen vastustavan pakkoruotsia.<ref>[http://web.archive.org/web/20070221112625/http://www.perussuomalaiset.fi/ohjelmat/eduskuntavaaliohjelma_2007.pdf Perussuomalaisten Eduskuntavaaliohjelma 2007]</ref> Ruotsalainen kansanpuolue puolestaan ilmoittaa työskentelevänsä vahvan ruotsalaisuuden ja kahden tasaveroisen kansalliskielen säilymiseksi Suomessa.<ref>[http://www.sfp.fi/fi/page.php?pageid=59 RKP:n puolueohjelma] Sfp.fi</ref>

[[Vanhasen I hallitus]] ja eduskunta päättivät vuonna 2003 [[Suomen Lukiolaisten Liitto|Suomen lukiolaisten liiton]] mielenilmauksen saattelemana vakinaistaa vuosia jatkuneen ylioppilaskirjoitusten rakennekokeilun, ja sillä ruotsikin muuttui suomenkielisten ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoiseksi.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040047 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiolain 18 §:n muuttamisesta.]<br />[http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2004/3/haatainentoisen_kotimaisen_kielen_kirjoittaminen_vapaaehtoiseks?lang=fi Toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa.]</ref>

Lukiolaisten liitto otti 23. marraskuuta 2008  liittokokouksessaan kielteisen kannan toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuuteen. Liitosta lukiolaisilla ja peruskoululaisilla tulee olla mahdollisuus opiskella jotain kolmatta kieltä, eikä ensisijaisesti toista kotimaista, jotta kansainvälistymisen haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Lukiolaiset: Toinen kotimainen valinnaiseksi | Osoite= http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lukiolaiset+Toinen+kotimainen+valinnaiseksi/1135241339827 | Julkaisija= Helsingin Sanomat| Luettu=23.11.2008 }}</ref>

====Järjestöjen näkemyksiä====
[[Elinkeinoelämän keskusliitto]] on suosittanut pakollisesta toisesta kotimaisesta kielestä luopumista koululaisten kielivalintojen monipuolistamiseksi. EK:sta kielitaitotarpeet työelämässä ovat monipuolistuneet ja ruotsin merkitys on vähentynyt.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Marjukka Liiten|Nimeke=EK: Pakkoruotsista luovuttava valintamahdollisuuksien lisäämiseksi|Ajankohta=1.6.2010|Osoite= http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/EK+Pakkoruotsista+luovuttava+valintamahdollisuuksien+lis%C3%A4%C3%A4miseksi/1135257238091 |Julkaisija=Helsingin Sanomat|Luettu=1.6.2010 }}</ref>

[[Suomalaisuuden liitto]] kannattaa ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta kaikilla opetuksen tasoilla. 

Liiton ehdotuksessa ruotsinkielisten oikeudet omakieliseen kulttuuriin ja omakielisiin palveluihin turvattaisiin alueellisesti ja työpaikkakohtaisesti.

[[Finlandssvensk samling]] -yhdistyksen puheenjohtaja, professori [[Juha Janhunen]] on vaatinut toisen kotimaisen kielen pakollisen opetuksen poistamista Suomen kouluista. Janhusen mielestä [[Itä-Suomi|Itä-Suomessa]] pitäisi keskittyä opettelemaan venäjää, pohjoisessa [[Norjan kieli|norjaa]] ja muualla maassa saksaa tai englantia. Suomen- ja ruotsinkielisten tulisi Janhusen mielestä tarpeen vaatiessa keskustella englanniksi tai [[Tulkki|tulkin]] välityksellä.<ref>[https://web.archive.org/web/20081018050151/http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Professori+poistaisi+pakkoruotsin+lis%C3%A4ksi+pakkosuomen/1135240305335 Professori poistaisi pakkoruotsin lisäksi pakkosuomen] Helsingin Sanomat. Viitattu 18.10.2008</ref>

[[Vapaa kielivalinta ry|Vapaa kielivalinta ry:n]] puheenjohtaja, professori [[Ilmari Rostila]] on kannattanut ruotsin kielen vapaaehtoisuutta. Hän uskoo, että ruotsin kielen asema muuttuu, kun suuret puolueet alkavat tarkastella kielikysymystä suomenkielisten näkökulmasta.<ref>[kaleva.fi [http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kansa-purkaisi-pakkoruotsin/152687/ Kansa purkaisi pakkoruotsin] Kaleva</ref> Vapaa kielivalinta ry järjesti bussikampanjan Tampereella vapaaehtoisen ruotsin puolesta<ref>[https://web.archive.org/web/20150912105521/http://www.hs.fi/kotimaa/a1305605570903 Tampereella alkaa bussikampanja pakollista kouluruotsia vastaan] Helsingin Sanomat</ref>.

====Keskustelu Internetissä====
Ruotsin opetuksen pakollisuus on yleinen Internetin keskustelupalstojen puheenaihe.<ref>[http://keskustelut.a-lehdet.fi/apu/topic_show.pl?tid=129 Apu-lehden keskustelupalsta]<br />[http://www.aamulehti.fi/keskustelu/forum.jspa?forumID=131 Aamulehti.fi:n kielikeskustelu]</ref> 17. helmikuuta 2007 Helsingin Sanomien ”Kuiskaaja”-palstalla todettiin: ”Käsitteli verkkokeskustelu miltei mitä aihetta tahansa, siihen ryhtyy nopeasti keskustelijaryhmä, jonka tavoitteena on kirjoittaa ja levittää [[suomenruotsalaiset|suomenruotsalaisia]] ja ruotsin kieltä vastustavia kirjoituksia.” Esimerkkeinä ilmiöstä palstalla annetaan muun muassa kokoomuksen vaalikeskustelualue, Helsingin Sanomien keskustelupalsta ja [[Kjell Westö]]n Finlandia-palkinnosta käyty sananvaihto. Mahdolliseksi ilmiön selitykseksi esitettiin Suomalaisuuden liiton puheenjohtajan [[Heikki Tala]]n esimerkkiä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Löytyykö sylttytehdas? | Julkaisu=Helsingin Sanomat| Vuosi=2007| Numero=17. 2. | Sivut=C3}}</ref> Saman lehden pääkirjoituspalstalla 18. helmikuuta kerrotaan Kokoomuksen verkkosivujen tilapäiseen sulkemiseen johtaneista tapahtumista. Keskustelupalstoille ”iskivät suomenruotsalaisuutta ja niin sanottua pakkoruotsia kouluissa vastustaneet aktivistit. ’[[Hurri]]en’ sättiminen sai sellaiset muodot, jotka pakottivat sivuston sulkemiseen ja sisällön siivoamiseen. Verkossa pidetään sellaista – ikävä kyllä – usein luvallisena, joka painettuna saisi jokaisen lukijan huolestumaan”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Internet on myös ongelma| Julkaisu=Helsingin Sanomat| Vuosi=2007| Numero=18.2. | Sivut=A 1}}</ref> ''[[Apu (lehti)|Apu]]''-lehti kommentoi keväällä 2008 lehtensä nettisivujen suuriin mittoihin kasvanutta pakkoruotsi-keskustelua toteamalla, että pakkoruotsin vastustajilla on kannattajia vaikuttavampi perusteluarsenaali käytössään kielikeskustelussa.<ref>Apu-lehti, nro 10, 7.3.2008, s. 30, "Äl' yli päästä perhanaa"</ref>

===Julkisyhteisöjen kannanotot===
Vuonna 2007 [[Tohmajärvi|Tohmajärven kunta]] anoi kokeilulupaa venäjän opettamiseen B-kielenä vaihtoehdoksi ruotsin kielelle. Hanketta perusteltiin venäjän kielen ruotsia suuremmalla tarpeellisuudella Itä-Suomessa. Kokeilu sai laajaa tukea muun muassa [[Pohjois-Karjalan maakuntaliitto|Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta]], yrittäjiltä sekä naapurikunnilta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Venäjän kielen opetuskokeilu Tohmajärvellä saa laajaa tukea Pohjois-Karjalassa |Osoite= https://web.archive.org/web/20131031042109/http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ven%C3%A4j%C3%A4n+kielen+opetuskokeilu+Tohmaj%C3%A4rvell%C3%A4+saa+laajaa+tukea+Pohjois-Karjalassa/1135234453995 | Julkaisija= Helsingin Sanomat| Luettu=28.2.2008}}</ref> Opetusministeriö kuitenkin hylkäsi hakemuksen perustellen kielteistä päätöstä sillä, että kummankin kotimaisen kielen osaaminen on tärkeää koko Suomessa. [[Suomi–Venäjä-Seura]] vastasi opetusministeriön perusteluun toteamalla venäjän kielen tarpeellisuuden olevan itäisessä Suomessa selvästi ruotsia suurempi.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Tohmajärvi ei saanut kouluihinsa venäjää pakkoruotsin tilalle |Osoite= https://web.archive.org/web/20080304013722/https://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tohmaj%C3%A4rvi+ei+saanut+kouluihinsa+ven%C3%A4j%C3%A4%C3%A4+pakkoruotsin+tilalle/1135234453977/ | Julkaisija= Helsingin Sanomat| Luettu=28.2.2008}}</ref>

Lokakuussa 2012 Korkeakoulujen kielikeskusjohtajien neuvosto totesi lausunnossaan [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö|opetus- ja kulttuuriministeriölle]], että pakollinen ruotsi eli niin sanottu virkamiesruotsi voidaan joutua poistamaan korkeakoulujen opintovaatimuksista heikentyneen kielitaidon vuoksi.<ref name=AL>{{Verkkoviite | Nimeke=Opetusministeri Gustafsson tyrmää pakkoruotsin poistamisen korkeakouluista |Osoite= https://web.archive.org/web/20121014063238/http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194771331673/artikkeli/opetusministeri+gustafsson+tyrmaa+pakkoruotsin+poistamisen+korkeakouluista.html | Julkaisija= Aamulehti| Luettu=11.10.2012}}</ref> Opetusministeri [[Jukka Gustafsson]] vastasi tähän, että ruotsin osaamisvaatimuksen poistaminen ei sovi [[hallitusohjelma]]an eikä kannata tätä.<ref name=AL />

===Kansalaisaloite===
[[Vapaa kielivalinta ry]], [[Suomalaisuuden liitto]], [[Kokoomuksen Nuorten Liitto]] ja [[Perussuomalaiset Nuoret]] panivat maaliskuussa 2013 vireille [[Kansalaisaloite#Kansalaisaloite_Suomessa|kansalaisaloitteen]] ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoiseksi muuttamisen saattamisesta eduskunnan käsittelyyn.<ref>[http://www.hs.fi/politiikka/Kokoomusnuoret+vaatii+ruotsin+opiskelua+vapaaehtoiseksi/a1362363988350 Kokoomusnuoret vaatii ruotsin opiskelua vapaaehtoiseksi] Helsingin Sanomat</ref> Aloite sai vaaditut 50&nbsp;000 allekirjoitusta puolen vuoden määräajassa.<ref>[http://yle.fi/uutiset/pakkoruotsia_vastustava_kansalaisaloite_kerasi_yli_50000_nimea/6771845 Pakkoruotsia vastustava kansalaisaloite keräsi yli 50 000 nimeä] Ylen uutiset</ref> Helmikuussa 2015 sivistysvaliokunta päätti äänestyksen jälkeen esittää kansalaisaloitetta hylättäväksi.<ref>{{Verkkoviite | tekijä=Palttala, Pipsa | otsikko=Sivistysvaliokunta torjuu ehdotuksen vapaaehtoisesta kouluruotsista – perussuomalaiset eri mieltä | julkaisu=Helsingin Sanomat | ajankohta=25.2.2015 | url= https://web.archive.org/web/20150226023805/http://www.hs.fi/politiikka/a1424835007535 }}</ref> Koska perussuomalaiset olivat jättäneet mietintöön vastalauseensa, asiasta äänestettiin eduskunnan täysistunnossa maaliskuun 6. päivänä. Tässä äänestyksessä kansalaisaloite hylättiin äänin 134–48. Eduskunta kuitenkin hyväksyi äänin 93–89 lausuman, jonka mukaan olisi tehtävä selvitys alueellisista vaihtoehdoista ruotsin kielen opiskelulle.<ref>{{Verkkoviite | otsikko=Ruotsi säilyy pakollisena – Itä-Suomeen mahdollisuus kielikokeiluun? | julkaisu=Yle Uutiset | ajankohta=6.3.2015 | url= https://yle.fi/uutiset/3-7850273 }}</ref>

==Katso myös==
* [[Suomen kielipolitiikka]]
* [[Suomen kielilaki]]
* [[Virallisten kielten opetus eri maissa]]

==Lähteet==

* {{Kirjaviite | Tekijä = Niinistö, J. | Kappale = Suomalaisuuden Liiton vaiheita 1906–2006 | Nimike = Vuosisata suomalaisuuden puolesta : Suomalaisuuden Liitto 1906–2006 | Julkaisija = Gummerus Oy | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Vuosi = 2006 | Sivu = 11–96 | ISBN = 951-96348-7-8}}

=== Viitteet ===

{{Viitteet|sarakkeet}}

==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Saukkonen, Pasi | Nimeke=Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää? – Selvitys mediakeskustelusta Suomessa | Selite=Magma-studie 1/2011 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Finlands svenska tankesmedja Magma | Vuosi=2007 | Isbn =978-952-5864-15-1 | www= http://www.magma.fi/images/stories/reports/ms1101_mikasu_s.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sundell, Björn | Nimeke=Pakollinen ruotsi – puolesta ja vastaan | Julkaisija=Ajatushautomo Magma | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2015 | Isbn=978-952-5864-60-1 | Tunniste={{ISSN|2342-787}} | Selite=Magma-pamfletti 3/2015 | www= http://magma.fi/uploads/media/study/0001/01/b52bc3591f27526d4f1c8eb3b18b6b53709ba89e.pdf | Tiedostomuoto=PDF}}

== Aiheesta muualla ==
{{Wikiuutiset-rivi|Kokoomusnuoret vaatii ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta}}
{{Wikisitaatit-rivi}}
* [http://www.pakkoruotsi.net/ Pakkoruotsi.net] Ruotsin kielen valinnaistamista ajava sivusto.
* [http://vapaakielivalinta.fi/ Vapaa Kielivalinta ry] Kieltenopetuksen vapaavalintaisuutta ajava yhdistys.
* [https://suomalaisuudenliitto.fi/wp-content/uploads/2018/11/kielipoliittinen_ohjelma.pdf Suomalaisuuden Liitto - kielipoliittinen ohjelma 2018]
* [http://www.youtube.com/user/Pakkoruotsi Pakkoruotsi-Youtube-kanava.] Haastatteluja, keskusteluja, uutispätkiä ym. pakkoruotsista ja kaksikielisyydestä.

{{Metatieto}}
[[Luokka:Suomen koulutus]]
[[Luokka:Suomen kielipolitiikka]]
[[Luokka:Ruotsin kieli]]
[[Luokka:Poliittiset kiistat]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]