Lähdekoodi sivulle Scandinavian Airlines

{{Lentoyhtiö
| nimi = Scandinavian Airlines
| logo = Scandinavian_Airlines_logo.svg
| logo_koko = 150px
| laivaston_koko = 133
| kohteiden_määrä = 121
| IATA = SK
| ICAO = SAS
| kutsukoodi = SCANDINAVIAN
| emoyhtiö = [[SAS Group]]
| perustettu = [[1. syyskuuta]] [[1946]]
| tytäryhtiöt = [[SAS Connect]]
| kotipaikka = [[Solna]], [[Tukholman lääni|Tukholma]], [[Ruotsi]]
| avainhenkilöt = {{Lista|
* Anko Van der Werff <small>([[toimitusjohtaja]])</small>
* Carsten Dilling <small>([[puheenjohtaja]])</small>
}}
| solmukohdat = {{Lista|
* [[Kööpenhaminan lentoasema|Kööpenhamina]] (CPH)
* [[Arlandan lentoasema|Tukholma–Arlanda]] (ARN)
* [[Gardermoenin lentoasema|Oslo–Gardermoen]] (OSL)
}}
| tunnuslause = ''We are travelers''
| kanta-asiakasoh = [[EuroBonus]]
| allianssi = [[SkyTeam]] 
| kotisivu = {{URL|https://www.flysas.com/}}
| työntekijöitä = 10 710
}}
'''Scandinavian Airlines''', usein lyhennetty muotoon '''SAS'''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = https://kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/181/ohje/366 | Nimeke = Lyhenneluettelo: S | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 7.8.2015}}</ref>, aiemmin '''Scandinavian Airlines System'''<ref name=kotus />, on [[Ruotsi]]n ja [[Tanska]]n<ref name="HS(TALOUS)" >{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000005734472.html | Nimeke = Norjan valtio myi koko omistuksensa lentoyhtiö SAS:sta – ainakin saksalainen kilpailija Lufthansa on ollut kiinnostunut ostamaan yhtiön| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS Talous| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Sanomat| Viitattu = 27.6.2018 | Kieli = }}</ref> [[Luettelo kansallisista lentoyhtiöistä|kansallinen lentoyhtiö]] ja [[Skandinavia]]n suurin lentoyhtiö. 

SAS lentää yli 125 kohteeseen [[Eurooppa|Euroopassa]], [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]], [[Aasia]]ssa ja [[Afrikka|Afrikassa]]. Sen solmukohtia ovat [[Kööpenhaminan lentoasema]], [[Gardermoenin lentoasema]] Oslossa ja [[Arlandan lentoasema]] Tukholmassa. Sen emoyhtiö on [[SAS Group]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sasgroup.net/about-sas/|nimeke=About SAS|julkaisu=SAS Group|viitattu=2024-09-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref> 

SAS kuului perustajajäsenenä [[Star Alliance]] -lentoyhtiöallianssiin vuosina 1997–2024. Vuonna 2023 lentoyhtiökonserni [[Air France-KLM]] osti suurista talousvaikeuksista kärsineestä SAS:sta noin 20 prosentin omistusosuuden, ja samalla SAS vaihtoi allianssia.<ref name=":3" /> Syyskuusta 2024 lähtien SAS on kuulunut [[SkyTeam]]iin.

Yhtiön laivastossa oli lokakuussa 2022 130 lentokonetta. SAS:n laivasto koostuu [[Airbus]] [[Airbus A319|A319]], [[A320|A320]], [[Airbus A320 -sarja|A321]], [[Airbus A330|A330]], [[Airbus A350 XWB|A350 XWB]], [[Boeing 737|737-700]] ja [[Bombardier CRJ 700|Bombardier CRJ 900]] -konetyypeistä.

== Historia ==

=== Perustaminen ja alkuvuodet ===
Jo 1930 luvun lopulla tanskalainen Det Danske Luftartselskab (DDL), norjalainen Det Norske
Luftfartselskap (DNL) ja ruotsalainen Aktiebolaget Aerotransport (ABA) suunnittelivat [[Bergen]]istä [[New York]]iin kulkevaa matkustajaliikennereittiä, mutta suunnitelmat keskeytyivät natsi-Saksan miehitettyä Tanskan ja Norjan. Hanketta vietiin kuitenkin salassa eteenpäin myös toisen maailmansodan aikana. Puolueettoman Ruotsin SILA (Swedish Intercontinental Airlines) sitoutui ostamaan amerikkalaisia [[Douglas DC-4]] -koneita heti sodan päätyttyä, ja myös tanskalaisten onnistui salakuljettaa hankkeeseen oma ennakkomaksunsa. Sodan jälkeen SILA osti Yhdysvalloista vielä useita [[Boeing B-17 Flying Fortress| Boeing B-17]]-pommikoneita yhden dollarin kappalehinnalla ja [[Saab]]-yhtiö muunsi ne matkustajakoneiksi. Näillä entisillä  ”Lentävillä linnoituksilla” aloitettiin reittilennot Tukholmasta New Yorkiin 27. kesäkuuta 1945, vain pari kuukautta Saksan antautumisen jälkeen, ja DC-4-koneet saatiin liikenteeseen seuraavana vuonna.<ref name=intdir1>{{Kirjaviite | Tekijä = Derdak, Thomas (ed.) | Nimeke = International directory of company histories| Vuosi = 1988| Luku = Scandinavian Airlines System| Sivu =119–120 | Selite= (1. osa sarjasta)| Julkaisupaikka = Chicago| Julkaisija = St. James Press | Isbn = | www =https://archive.org/details/internationaldir0001unse_v9x1/page/704/mode/1up | www-teksti = Kirja Internet Archivessa | Viitattu = 25.9.2024 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Näin SAS sai virallisesti vuonna 1946 alkunsa, kun mainitut [[Tanska]]n, [[Ruotsi]]n ja [[Norja]]n valtioiden lentoyhtiöt perustivat yhteisyrityksen lentämään Atlantin ylittävää liikennettä. Yhtiöt aloittivat tämän jälkeen yhteistoiminnan [[Eurooppa|Euroopan]] reiteillä 1948 ja lopulta yhdistyivät nykyiseksi SAS-konsortioksi 1951.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.flysas.com/en/About-SAS/The-SAS-story/ | Nimeke = The SAS story – The beginning | Ajankohta = | Tekijä = | Julkaisija = SAS | Viitattu = 7. kesäkuuta 2007}}</ref>

Vuonna 1949 SAS laajensi reittivalikoimaansa Thaimaan [[Bangkok]]iin, jonne se lensi Keski-Euroopan ja Keski-Aasian välilaskujen kautta. Pari vuotta myöhemmin tämä reitti jatkettiin ulottumaan [[Tokio]]on asti. Vuonna 1954 Tokioon samoin kuin uutena kohteena [[Los Angeles]]iin alettiin lentää pohjoisnavan läheltä kulkevaa arktista reittiä. Lyhyemmillä reiteillä SAS oli [[Air France]]n rinnalla ensimmäisiä ranskalaisen [[Caravelle]]-suihkukoneen käyttäjiä.<ref name=intdir1/>

1960-luvun taitteessa SAS aloitti uraauurtavan ja pitkän yhteistyön uuden thaimaalaisyhtiön [[Thai Airways]]in kanssa operoimalla tämän nimissä lennettäviä reittejä SAS:n kalustolla, johdolla ja henkilöstöllä. SAS meni myös 30 prosentin osuudella mukaan Thai Airwaysin omistajaksi.<ref name=intdir1/>

Vuonna 1960 SAS meni mukaan myös hotellibisnekseen ostamalla Kööpenhaminasta upouuden Royal Copenhagen -hotellin, josta tuli SAS Royal Hotels -ketjun alku. Samoihin aikoihin perustettiin myös SAS:n tilauslentoyhtiö Scanair sekä erillinen x[[Lentokoneruoka|cateringyhtiö]].<ref name=intdir1/>

=== 1980-luvun kriisi ja Jan Carlzon ===
Yhdysvaltojen lentoliikenne vapautettiin sääntelystä 1980-luvun taitteessa, mikä merkitsi SAS:lle kovenevaa kilpailua. Kannattavuudeltaan hyvien 17 vuoden jälkeen SAS teki ensi kertaa tappiota vuonna 1980, mikä johtui muun muassa jäykästä ja isoksi paisuneesta hallintoportaasta. Uusi pääjohtaja [[Jan Carlzon]], joka oli tehnyt hyvää työtä jo SAS:n omistamissa [[Vingresor]]-matkatoimistossa ja kotimaanlentoyhtiö [[Linjeflyg]]issä, terävöitti SAS:n strategiaa liikematkustusta korostavaksi, organisoi yhtiötä, koulutti henkilökuntaa ja sai näin kannattavuuden palautettua.<ref name=intdir1/>

=== Paikallisten lentoyhtiöiden ostaminen ===
SAS hankki itselleen asteittain enemmän hallintaa Skandinavian lentomarkkinoista ostamalla osittain tai kokonaan paikallisia lentoyhtiöitä, kuten [[Braathens]] ja [[Widerøe]] Norjassa, [[Linjeflyg]] ja [[Skyways]] Ruotsissa, sekä [[Cimber Sterling|Cimber]] Tanskassa. Vuonna 1989 SAS osti 18,4 % osuuden [[Continental Airlines|Continental Airlinesin]] emoyhtiöstä Texas Air Corporationista pyrkimyksenä luoda maailmanlaajuinen allianssi. Myöhemmin tämä osuus myytiin eteenpäin. 1990-luvulla SAS osti 20 % osuuden British Midlandsista. SAS osti 95 % [[Spanair|Spanairista]], Espanjan toiseksi suurimmasta lentoyhtiöstä. SAS osti myös [[Air Greenland|Air Greenlandista]] 95 % osuuden.{{lähde}} 

=== Star Alliancen perustaminen ===
SAS perusti toukokuussa 1997 maailmanlaajuisen lentoyhtiöallianssi [[Star Alliance|Star Alliancen]] [[Air Canada|Air Canadan]], [[Lufthansa|Lufthansan]], [[Thai Airways International|Thai Airways Internationalin]] ja [[United Airlines|United Airlinesin]] kanssa. Neljää vuotta aiemmin SAS:n yritys yhdistyä [[KLM|KLM:n]], [[Austrian Airlines|Austrian Airlinesin]] ja jo-lakkautetun [[Swissair|Swissairin]] kanssa epäonnistui. Tämän suunnitelman nimi oli ''Alcazar'', ja sen tavoitteena oli luoda Euroopan suurin lentoyhtiö, ''Symphony''.{{lähde}}

=== 2000-luku ===
Scandinavian Airlines osti [[Braathens]]in vuonna 2001. Nimeä ''SAS Braathens'' käytettiin vuodesta 2005 vuoden 2007 kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka, jolloin Norjan-toiminnoista muodostettiin ''SAS Norge''.<ref>[http://se.yhp.waymaker.net/sasgroup/release.asp?id=147353 SAS Braathens to be renamed SAS Norge]</ref> Vuonna 2003 yhtiö perusti halpalentoyhtiön [[SAS Snowflake]]. Snowflake lopetti toimintansa 21. lokakuuta 2004.

Vuonna 2004 SAS jaettiin neljään yhtiöön: SAS Scandinavian Airlines Sverige AB, SAS Scandinavian Airlines Danmark A/S, SAS Braathens AS ja SAS Scandinavian International AS. SAS Braathens uudelleenbrändättiin SAS Scandinavian Airlines Norge AS:ksi vuonna 2007.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://se.yhp.waymaker.net/sasgroup/release.asp?id=147353|nimeke=SAS Group – Press|viitattu=2017-02-18|ajankohta=2012-02-06|arkisto=https://web.archive.org/web/20120206075359/http://se.yhp.waymaker.net/sasgroup/release.asp?id=147353|arkistoitu=2012-02-06}}</ref> Vuonna 2009 neljä yhtiötä yhdistettiin jälleen yhdeksi, ja SAS Scandinavian System AB syntyi.

[[Mats Jansson]] aloitti SAS:n konsernijohtajana lokakuussa 2006. Janssonin aikana SAS oli rankasti tappiollinen yhtiö, minkä takia se on joutunut tekemään rajuja leikkauksia. Elokuussa 2010 iloitettiin, että Jansson lähtee SAS:sta syksyn aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/artikkeli/SASn+toimitusjohtaja+j%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4+yhti%C3%B6n/1135259222868 | Nimeke = SAS:n toimitusjohtaja jättää yhtiön | Ajankohta = 10.8.2010 | Tekijä = | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 10. elokuuta 2010}}</ref>

Marraskuussa 2015 alkaneen ja lokakuussa 2016 päättyneen tilikauden aikana yhtiön lennoilla kulki noin 29 miljoonaa matkustajaa, joista noin 1,3 miljoonaa tilauslennoilla. Yhtiön liikevaihto oli noin 39,5 miljardia [[Ruotsin kruunu|Ruotsin kruunua]] ja nettotulos 1,3 miljardia Ruotsin kruunua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sasgroup.net/annualreports/2016/wp-content/themes/sas/assets/docs/en/SAS_Annual_Report_2015_16.pdf|nimeke=SAS Annual Report 2015-2016|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=1.2.2017|julkaisija=SAS Group|arkisto=https://web.archive.org/web/20170218144301/http://www.sasgroup.net/annualreports/2016/wp-content/themes/sas/assets/docs/en/SAS_Annual_Report_2015_16.pdf|arkistoitu=18.2.2017|viitattu=18.2.2017}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.sasgroup.net/annualreports/2016/english/|nimeke=SAS ANNUAL REPORT 2015/2016|julkaisu=www.sasgroup.net|arkisto=https://web.archive.org/web/20170218145559/http://www.sasgroup.net/annualreports/2016/english/|arkistoitu=2017-02-18|viitattu=2017-02-18}}</ref> Täysipäiväisiä työntekijöitä on 10&nbsp;710.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sasgroup.net/annualreports/2016/wp-content/themes/sas/assets/docs/en/SAS_in_figures.pdf|nimeke=SAS IN FIGURES 2015/2016|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=SAS Group|arkisto=https://web.archive.org/web/20170218145601/http://www.sasgroup.net/annualreports/2016/wp-content/themes/sas/assets/docs/en/SAS_in_figures.pdf|arkistoitu=18.2.2017|viitattu=18.2.2017}}</ref>

Norjan valtio ilmoitti 27. kesäkuuta 2018, että se oli myynyt kaikki omistamansa osakkeet institutionaalisille sijoittajille hintaan 63 miljoonaa euroa.<ref name="HS(TALOUS)" /> SAS:ssa ei siis enää ole norjalaisomistusta.

Yhtiön helmikuussa 2020 julkaisemassa mainoksessa väitettiin, että [[Skandinavia|skandinaaviset]] perinteet ja kulttuuri ovat vain tuontitavaraa, ja niitä ei oikeasti ole olemassa. Mainos sai runsaasti vihaista palautetta ja [[boikotti]]kehoituksia. Palautteesta huolimatta yhtiö kertoi seisovansa mainoksen takana.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2bb5c6ce-89e1-44e4-8cc1-e0e8387d9db4|Nimeke=SAS-lentoyhtiön video raivostutti somen – väitti skandinaavisten perinteiden olevan tuontitavaraa|Tekijä=|Julkaisu=|Ajankohta=|Viitattu=12.2.2020}}</ref>

SAS:n imoitettiin helmikuussa 2022 olevan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000008630242.html|Nimeke=Konkurssin partaalla räpyttelevä SAS saattaa päätyä yrityssaneeraukseen|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=21.2.2022|Viitattu=2.3.2022}}</ref> Lokakuussa 2023 pääomasijoitusyhtiö Castlelake ilmoitti ostavansa 32 prosenttia SAS:n osakkeista, Tanskan valtio ilmoitti lisäävänsä omistustaan SAS:issa 21,8 prosentista 25,8 prosenttiin ja [[Air France-KLM]] ilmoitti ostavansa 19,9 prosenttia SAS:n osakkeista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009898196.html|nimeke=SAS:ille heitettiin pelastusrengas – Air France-KLM uudeksi omistajaksi|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-10-03|viitattu=2023-10-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tässä yhteydessä SAS siirtyi [[Star Alliance]]<nowiki/>sta [[SkyTeam]]iin<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20053526|nimeke=Analyysi: Suomalaiset matkaajat saavat kohta uusia yhteyksiä, kun kilpailu lisääntyy SAS:n jättikaupan myötä|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-04|viitattu=2023-10-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. SAS:n osakkeiden noteeraus [[Tukholman pörssi|Tukholman]], [[Kööpenhaminan pörssi|Kööpenhaminan]] ja [[Oslon pörssi|Oslon pörsseissä]] loppuivat vuonna 2024<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sas-ille-heitettiin-pelastusrengas-air-france-klm-uudeksi-omistajaksi/8791470|nimeke=SAS:ille heitettiin pelastusrengas – Air France-KLM uudeksi omistajaksi|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-10-03|viitattu=2023-10-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.

== Kohteet ==
Scandinavian Airlines lentää 121 kohteeseen 34 maassa (<small>tilanne joulukuussa 2021</small>).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.flysas.com/us-en/destinations/|nimeke=Fly to Scandinavia with Scandinavian Airlines|julkaisu=www.flysas.com|viitattu=2021-12-24|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.flightconnections.com/route-map-sas-sk|nimeke=SAS Route Map and Destinations - FlightConnections|julkaisu=www.flightconnections.com|viitattu=2021-12-24|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
{| class="wikitable sortable"
|+Scandiavian Airlinesin kohteet
!Maa
!Kaupunki
!Lentoasema
!Huomautuksia
|-
|{{Lippukuvake|HOL}} [[Alankomaat]]
|[[Amsterdam]]
|[[Schipholin kansainvälinen lentoasema]] (AMS)
|
|-
|{{Lippukuvake|BEL}} [[Belgia]]
|[[Bryssel]]
|[[Brysselin lentoasema]] (BRU)
|
|-
| rowspan="7" |{{Lippukuvake|ESP}} [[Espanja]]
|[[Alicante]]
|[[Alicante-Elchen lentoasema]] (ALC)
|
|-
|[[Barcelona]]
|[[Barcelonan lentoasema]] (BCN)
|
|-
|[[Las Palmas de Gran Canaria|Las Palmas]]
|[[Gran Canarian lentoasema]] (LPA)
|
|-
|[[Málaga]]
|[[Málagan lentoasema]] (AGP)
|
|-
|[[Palma de Mallorca]]
|[[Palma de Mallorcan lentoasema]] (PMI)
|
|-
|[[Sevilla]]
|[[Sevillan lentoasema]] (SVQ)
|
|-
|[[Valencia]]
|[[Valencian lentoasema]] (VLC)
|
|-
|{{Lippukuvake|FRO}} [[Färsaaret]]
|[[Sørvágur (kunta)|Sørvágur]]
|[[Vágarin lentoasema]] (FAE)
|
|-
|{{Lippukuvake|IRE}} [[Irlanti]]
|[[Dublin]]
|[[Dublinin lentoasema]] (DUB)
|
|-
|{{Lippukuvake|ISL}} [[Islanti]]
|[[Reykjavík]]
|[[Keflavíkin kansainvälinen lentoasema]] (KEF)
|
|-
| rowspan="12" |{{Lippukuvake|ITA}} [[Italia]]
|[[Bari (kaupunki)|Bari]]
|[[Barin Karol Wojtyła -lentoasema]] (BRI)
|
|-
|[[Bologna]]
|[[Bolognan Guglielmo Marconin lentoasema]] (BLQ)
|
|-
|[[Catania]]
|[[Catania-Fontanarossan lentoasema]] (CTA)
|
|-
|[[Firenze]]
|[[Peretolan lentoasema]] (FLR)
|
|-
| rowspan="2" |[[Milano]]
|[[Linaten lentoasema]] (LIN)
|
|-
|[[Malpensan kansainvälinen lentoasema]] (MXP)
|
|-
|[[Napoli]]
|[[Napolin kansainvälinen lentoasema]] (NAP)
|
|-
|[[Olbia (Italia)|Olbia]]
|[[Olbian Costa Smeralda -lentoasema]] (OLB)
|
|-
|[[Palermo]]
|[[Falcone Borsellinon lentoasema]] (PMO)
|
|-
|[[Pisa]]
|[[Pisan kansainvälinen lentoasema]] (PSA)
|
|-
|[[Rooma]]
|[[Leonardo da Vincin kansainvälinen lentoasema]] (FCO)
|
|-
|[[Venetsia]]
|[[Marco Polon kansainvälinen lentoasema]] (VCE)
|
|-
| rowspan="2" |{{Lippukuvake|AUT}} [[Itävalta]]
|[[Innsbruck]]
|[[Innsbruckin lentoasema]] (INN)
|
|-
|[[Salzburg]]
|[[Salzburgin lentoasema]] (SZG)
|
|-
|{{Lippukuvake|JPN}} [[Japani]]
|[[Tokio]]
|[[Tokion kansainvälinen lentoasema]] (HND)
|
|-
| rowspan="2" |{{Lippukuvake|CHN}} [[Kiina]]
|[[Peking]]
|[[Pekingin kansainvälinen lentoasema]] (PEK)
|
|-
|[[Shanghai]]
|[[Shanghai Pudongin kansainvälinen lentoasema]] (PVG)
|
|-
|{{Lippukuvake|KOS}} [[Kosovo]]
|[[Pristina]]
|[[Pristinan kansainvälinen lentoasema]] (PRN)
|
|-
| rowspan="5" |{{Lippukuvake|GRE}} [[Kreikka]]
|[[Ateena]]
|[[Ateenan kansainvälinen lentoasema]] (ATH)
|
|-
|[[Chaniá]]
|[[Chanián kansainvälinen lentoasema]] (CHQ)
|
|-
|[[Iraklion]]
|[[Iraklionin kansainvälinen lentoasema]] (HER)
|
|-
|[[Ródos (kaupunki)|Ródos]]
|[[Ródoksen kansainvälinen lentoasema]] (RHO)
|
|-
|[[Thessaloniki]]
|[[Thessalonikin kansainvälinen lentoasema]] (SKG)
|
|-
| rowspan="3" |{{Lippukuvake|CRO}} [[Kroatia]]
|[[Dubrovnik]]
|[[Dubrovnikin lentoasema]] (DBV)
|
|-
|[[Pula]]
|[[Pulan lentoasema]] (PUY)
|
|-
|[[Split]]
|[[Splitin lentoasema]] (SPU)
|
|-
|{{Lippukuvake|LAT}} [[Latvia]]
|[[Riika]]
|[[Riian kansainvälinen lentoasema]] (RIX)
|
|-
|{{Lippukuvake|LBN}} [[Libanon]]
|[[Beirut]]
|[[Rafik Haririn kansainvälinen lentoasema]] (BEY)
|
|-
| rowspan="2" |{{Lippukuvake|LIT}} [[Liettua]]
|[[Palanga]]
|[[Palangan kansainvälinen lentoasema]] (PLQ)
|
|-
|[[Vilna]]
|[[Vilnan lentoasema]] (VNO)
|
|-
|{{Lippukuvake|LUX}} [[Luxemburg]]
|[[Luxemburg]]
|[[Findelin kansainvälinen lentoasema]] (LUX)
|
|-
|{{Lippukuvake|MLT}} [[Malta]]
|[[Valletta]]
|[[Maltan kansainvälinen lentoasema]] (MLA)
|
|-
|{{Lippukuvake|MNE}} [[Montenegro]]
|[[Tivat]]
|[[Tivatin lentoasema]] (TIV)
|
|-
| rowspan="17" |{{Lippukuvake|NOR}} [[Norja]]
|[[Alattio]]
|[[Alattion lentoasema]] (ALF)
|
|-
|[[Bardufoss]]
|[[Bardufossin lentoasema]] (BDU)
|
|-
|[[Bergen]]
|[[Bergenin lentoasema]] (BGO)
|Toissijainen solmukohta.
|-
|[[Bodø]]
|[[Bodøn lentoasema]] (BOO)
|
|-
|[[Harstad]] / [[Narvik]]
|[[Harstadin/Narvikin lentoasema]] (EVE)
|
|-
|[[Haugesund]]
|[[Haugesundin lentoasema]] (HAU)
|
|-
|[[Kirkkoniemi]]
|[[Kirkkoniemen lentoasema]] (KKN)
|
|-
|[[Kristiansand]]
|[[Kristiansandin lentoasema]] (KRS)
|
|-
|[[Kristiansund]]
|[[Kristiansundin lentoasema]] (KSU)
|
|-
|[[Lemmijoki]]
|[[Lemmijoen lentoasema]] (LKL)
|
|-
|[[Longyearbyen]]
|[[Huippuvuorten lentoasema]] (LYR)
|
|-
|[[Molde]]
|[[Molden lentoasema]] (MOL)
|
|-
|[[Oslo]]
|[[Gardermoenin lentoasema]] (OSL)
|Solmukohta.
|-
|[[Stavanger]]
|[[Stavangerin lentoasema]] (SVG)
|Toissijainen solmukohta.
|-
|[[Tromssa]]
|[[Tromssan lentoasema]] (TOS)
|Toissijainen solmukohta.
|-
|[[Trondheim]]
|[[Trondheimin lentoasema]] (TRD)
|Toissijainen solmukohta.
|-
|[[Ålesund]]
|[[Ålesundin lentoasema]] (AES)
|
|-
| rowspan="3" |{{Lippukuvake|POR}} [[Portugali]]
|[[Faro]]
|[[Faron lentoasema]] (FAO)
|
|-
|[[Funchal]]
|[[Madeiran lentoasema]] (FNC)
|
|-
|[[Lissabon]]
|[[Portelan lentoasema]] (LIS)
|
|-
| rowspan="6" |{{Lippukuvake|POL}} [[Puola]]
|[[Gdańsk]]
|[[Gdańsk Lech Wałęsan lentoasema]] (GDN)
|
|-
|[[Krakova]]
|[[Johannes Paavali II:n kansainvälinen lentoasema Krakova-Balice|Krakova Johannes Paavali II:n kansainvälinen lentoasema]] (KRK)
|
|-
|[[Poznań]]
|[[Poznań–Ławican lentoasema|Poznań-Ławican lentoasema]] (POZ)
|
|-
|[[Szczecin]]
|[[Szczecin Goleniówin lentoasema|Szczecin-Goleniówin lentoasema]] (SZZ)
|
|-
|[[Varsova]]
|[[Frédéric Chopinin kansainvälinen lentoasema]] (WAW)
|
|-
|[[Wrocław]]
|[[Wrocławin lentoasema]] (WRO)
|
|-
| rowspan="4" |{{Lippukuvake|FRA}} [[Ranska]]
|[[Biarritz]]
|[[Biarritz-Parmen lentoasema]] (PIQ)
|
|-
|[[Montpellier]]
|[[Montpellier–Méditerranéen lentoasema|Montpellier-Méditerranéen lentoasema]] (MLP)
|
|-
|[[Pariisi]]
|[[Charles de Gaullen kansainvälinen lentoasema]] (CDG)
|
|-
|[[Nizza]]
|[[Côte d’Azurin kansainvälinen lentoasema]] (NCE)
|
|-
|{{Lippukuvake|ROM}} [[Romania]]
|[[Bukarest]]
|[[Henri Coandăn lentoasema]] (OTP)
|
|-
| rowspan="14" |{{Lippukuvake|SWE}} [[Ruotsi]]
|[[Göteborg]]
|[[Landvetterin lentoasema]] (GOT)
|Toissijainen solmukohta.
|-
|[[Kalmar]]
|[[Kalmarin lentoasema]] (KLR)
|
|-
|[[Kiiruna (taajama)|Kiiruna]]
|[[Kiirunan lentoasema]] (KRN)
|
|-
|[[Luulaja]]
|[[Luulajan lentoasema]] (LLA)
|
|-
|[[Malmö]]
|[[Malmön lentoasema]] (MMX)
|
|-
|[[Ronneby]]
|[[Ronnebyn lentoasema]] (RNB)
|
|-
|[[Skellefteå]]
|[[Skellefteån lentoasema]] (SFT)
|
|-
|[[Sundsvall]]
|[[Sundsvall-Timrån lentoasema]] (SDL)
|
|-
|[[Sälen]]
|[[Sälen-Trysilin lentoasema]] (SCR)
|
|-
|[[Tukholma]]
|[[Arlandan lentoasema]] (ARN)
|Solmukohta.
|-
|[[Uumaja]]
|[[Uumajan lentoasema]] (UME)
|
|-
|[[Visby]]
|[[Visbyn lentoasema]] (VBY)
|
|-
|[[Ängelholm]]
|[[Ängelholm-Helsingborgin lentoasema]] (AGH)
|
|-
|[[Östersund]]
|[[Åre Östersundin lentoasema]] (OSD)
|
|-
| rowspan="7" |{{Lippukuvake|GER}} [[Saksa]]
|[[Berliini]]
|[[Berliinin–Brandenburgin lentoasema]] (BER)
|
|-
|[[Düsseldorf]]
|[[Düsseldorfin lentoasema]] (DUS)
|
|-
|[[Frankfurt am Main]]
|[[Frankfurt am Mainin lentoasema]] (FRA)
|
|-
|[[Hampuri]]
|[[Hampurin lentoasema]] (HAM)
|
|-
|[[Hannover]]
|[[Hannoverin lentoasema]] (HAJ)
|
|-
|[[München]]
|[[Münchenin lentoasema]] (MUC)
|
|-
|[[Stuttgart]]
|[[Stuttgartin lentoasema]] (STR)
|
|-
| rowspan="4" |{{Lippukuvake|FIN}} [[Suomi]]
|[[Helsinki]]
|[[Helsinki-Vantaan lentoasema]] (HEL)
|
|-
|[[Tampere]]
|[[Tampere-Pirkkalan lentoasema]] (TMP)
|
|-
|[[Turku]]
|[[Turun lentoasema]] (TKU)
|
|-
|[[Vaasa]]
|[[Vaasan lentoasema]] (VAA)
|
|-
| rowspan="2" |{{Lippukuvake|SWI}} [[Sveitsi]]
|[[Geneve]]
|[[Geneven kansainvälinen lentoasema]] (GVA)
|
|-
|[[Zürich]]
|[[Zürichin lentoasema]] (ZRH)
|
|-
| rowspan="4" |{{Lippukuvake|DEN}} [[Tanska]]
|[[Aalborg]]
|[[Aalborgin lentoasema]] (AAL)
|
|-
|[[Aarhus]]
|[[Aarhusin lentoasema]] (AAR)
|
|-
|[[Billund]]
|[[Billundin lentoasema]] (BLL)
|
|-
|[[Kööpenhamina]]
|[[Kööpenhaminan lentoasema]] (CPH)
|Solmukohta.
|-
|{{Lippukuvake|TUR}} [[Turkki]]
|[[Alanya]]
|[[Gazipaşan lentoasema]] (GZP)
|
|-
|{{Lippukuvake|RUS}} [[Venäjä]]
|[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]
|[[Pulkovon kansainvälinen lentoasema]] (LED)
|
|-
|{{Lippukuvake|EST}} [[Viro]]
|[[Tallinna]]
|[[Tallinnan Lennart Meri -lentoasema]] (TLL)
|
|-
| rowspan="5" |{{Lippukuvake|UK}} [[Yhdistynyt kuningaskunta]]
|[[Aberdeen]]
|[[Aberdeenin lentoasema]] (ABZ)
|
|-
|[[Birmingham]]
|[[Birminghamin kansainvälinen lentoasema (Englanti)|Birminghamin lentoasema]] (BHX)
|
|-
|[[Edinburgh]]
|[[Edinburghin lentoasema]] (EDI)
|
|-
|[[Lontoo]]
|[[Heathrow’n lentoasema]] (LHR)
|
|-
|[[Manchester]]
|[[Manchesterin lentoasema]] (MAN)
|
|-
| rowspan="6" |{{Lippukuvake|USA}} [[Yhdysvallat]]
|[[Boston]]
|[[Loganin kansainvälinen lentoasema]] (BOS)
|
|-
|[[Chicago]]
|[[O’Haren kansainvälinen lentoasema]] (ORD)
|
|-
|[[Los Angeles]]
|[[Los Angelesin kansainvälinen lentoasema]] (LAX)
|Kööpenhamina – Los Angeles -reitti Scandinavian Airlinesin pisin suora lento (9 050 km).
|-
|[[Newark]]
|[[Newarkin kansainvälinen lentoasema]] (EWR)
|
|-
|[[San Francisco]]
|[[San Franciscon kansainvälinen lentoasema]] (SFO)
|
|-
|[[Washington (DC)|Washington D.C.]]
|[[Dullesin kansainvälinen lentoasema]] (IAD)
|
|}

=== Kaupunkitilastot ===
Tässä tilastossa on SAS:n kiireisimmät lentokentät, tilanne maaliskuulta 2014.
<!--  Myös charterlennot  -->

{| class="wikitable sortable"
|+ SAS:n vilkkaimmat lentokohteet
|-
! Sija
! Lentoasema
! Lähtöjä päivässä
! Kohteita
|-
|1
|[[Kööpenhaminan lentoasema|Kööpenhamina (CPH)]]
|435
|86
|-
|2
|[[Arlandan kansainvälinen lentoasema|Tukholma (ARN)]]
|410
|73
|-
|3
|[[Gardermoenin lentoasema|Oslo (OSL)]]
|287
|64
|-
|4
|[[Bergenin lentoasema|Bergen (BGO)]]
|129
|49
|-
|5
|[[Stavangerin lentoasema|Stavanger (SVG)]]
|118
|35
|-
|6
|[[Trondheimin lentoasema|Trondheim (TRD)]]
|116
|44
|-
|7
|[[Landvetterin lentoasema|Göteborg (GOT)]]
|57
|17
|-
|8
|[[Bodøn lentoasema|Bodø (BOD)]]
|55
|19
|-
|9
|[[Tromssan lentoasema|Tromssa (TOS)]]
|49
|31
|-
|10
|[[Heathrow'n lentoasema|Lontoo (LHR)]]
|31
|5
|}

== Laivasto ==

[[File:SAS, SE-ROB, Airbus A320-251N (41165079491).jpg|pienoiskuva|SAS:n [[Airbus A320neo]] [[Helsinki-Vantaan lentoasema|Helsinki-Vantaan lentoasemalla]].]]
[[File:OY-KBH Airbus A321 SAS Scandinavian Airlines (13891529365).jpg|pienoiskuva|SAS:n [[Airbus A321-200]] laskeutumassa [[Heathrow’n lentoasema|Heathrow’n lentoasemalle]].]]
[[Tiedosto:SAS,_LN-RKU,_Airbus_A330-343_(26769465708).jpg|pienoiskuva|SAS:n [[Airbus A330-300]] laskeutumassa [[Arlandan lentoasema|Arlandan lentoasemalle]].]]
[[File:SAS A340 20140312113 at Narita.JPG|pienoiskuva| SAS:n entinen [[Airbus A340-300]] laskeutumassa [[Naritan kansainvälinen lentoasema|Naritan kansainväliselle lentoasemalle]].]]
[[File:Scandinavian Airlines System (49606868433).jpg|pienoiskuva|SAS:n [[Airbus A350-900]] laskeutumassa [[Dullesin kansainvälinen lentoasema|Dullesin kansainväliselle lentoasemalle]].]]
[[File:SAS, LN-RGD, Boeing 737-86N (39930471974).jpg|pienoiskuva|SAS:n entinen [[Boeing 737-800]].]]
[[File:SAS CRJ900 (OY-KFF) @ ZRH, Jan 2011.jpg|pienoiskuva|SAS:n [[Bombardier CRJ900|Bombardier CRJ-900LR]] lähdössä [[Zürichin lentoasema|Zürichin lentoasemalta]].]]

=== Nykyinen laivasto ===
Kesäkuussa 2024 Scandanavian Airlinesin laivasto koostuu seuraavista konetyypeistä. Laivaston keski-ikä on 8,6 vuotta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.planespotters.net/airline/SAS|nimeke=SAS Scandinavian Airlines Fleet Details and History|julkaisu=Planespotters.net|viitattu=2022-07-01|kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.planespotters.net/airline/SAS-Connect|nimeke=SAS Connect Fleet Details and History|julkaisu=Planespotters.net|viitattu=2022-07-01|kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.planespotters.net/airline/SAS-Link|nimeke=SAS Link Fleet Details and History|julkaisu=Planespotters.net|viitattu=2022-07-01|kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sasgroup.net/about-sas/the-fleet/|nimeke=Fleet - SAS|julkaisu=SAS|viitattu=2022-07-01|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
{| class="wikitable sortable" style="text-align: center"
!Konetyyppi
!Lukumäärä
!Tilauksia
!Matkustajapaikkoja
! class="unsortable" |Huomautuksia
|-
|[[Airbus A320|Airbus A319-100]]
| align="center" |4
|—
|150
|
|-
|[[Airbus A320|Airbus A320-200]]
| align="center" |8
|—
|168
|Korvataan Airbus A320neo -koneilla.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.sasgroup.net/newsroom/press-releases/2018/sas-places-order-for-an-additional-50-airbus-a320neo-aircraft-to-create-a-single-type-fleet/|nimeke=SAS places order for an additional 50 Airbus A320neo aircraft to create a single-type fleet - SAS|julkaisu=www.sasgroup.net|viitattu=2021-09-27|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
|-
|[[Airbus A320neo]]
| align="center" |41
|12<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.sasgroup.net/about-sas/the-fleet/aircraft-on-order/|nimeke=Aircraft on order - SAS|julkaisu=www.sasgroup.net|viitattu=2024-06-20|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
|180
|Toimitukset vuoteen 2026 asti. Korvaa Boeing 737 -sarjan koneet ja Airbus A320-200 -koneet.
|-
|[[Airbus A321neo|Airbus A321LR]]
| align="center" |3
|—
|157
|
|-
| rowspan="2" |[[Airbus A330-300]]
| rowspan="2" align="center" |8
| rowspan="2" |—
|262
| rowspan="2" |
|-
|266
|-
|[[Airbus A350-900]]
|4
|2<ref name=":2" />
|300
|Toimitukset vuoteen 2024 asti.
|-
|[[ATR 72|ATR 72-600]]
|7
|—
|70
|liikennöijänä [[Xfly]]
|-
|[[Boeing 737-700]]
|1
|—
|141
|MedEvac
|-
| rowspan="2" |[[Bombardier CRJ900|Bombardier CRJ-900LR]]
|11
| rowspan="2" |—
|90
|liikennöijänä [[CityJet]]
|-
|6
|88
|liikennöijänä [[Xfly]]
|-
!Yhteensä
!93
!14
!
!
|}
{| class="wikitable" style="text-align: center"
|+SAS Connectin laivasto
!Konetyyppi
!Lukumäärä
!Tilauksia
!Matkustajapaikkoja
! class="unsortable" |Huomautuksia
|-
|[[Airbus A320neo]]
| align="center" |30
|—
|180
|
|-
!Yhteensä
!30
!0
!
!
|}
{| class="wikitable" style="text-align: center"
|+SAS Linkin laivasto
!Konetyyppi
!Lukumäärä
!Tilauksia
!Matkustajapaikkoja
! class="unsortable" |Huomautuksia
|-
|[[Embraer 170/190|Embraer E195]]
| align="center" |10
|—
|114
|
|-
!Yhteensä
!10
!0
!
!
|}

=== Dash Q400-koneiden poisto laivastosta ===
Loppuvuonna 2007 SAS:n kanadalaisvalmisteiset [[Bombardier Q Series|Bombardier Dash-8-400]] -potkuriturbiinikoneet joutuivat vakaviin vaaratilanteisiin kahdeksan kertaa. Syyn todettiin olevan laskutelineissä.

* 9.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Aalborgin lentokentälle laskeutumisen aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti laskussa, kone kaatui oikean siiven varaan, kääntyi tulosuuntaansa ja päätyi pellolle. Oikea moottori syttyi tuleen, mutta vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin.
* 12.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun [[Vilnan lentoasema]]lle samoin lennon aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti tälläkin kertaa, mutta jälleen vältyttiin vakavilta loukkaantumisilta. Kaikki SAS:n Dash-8-400 koneet poistettiin tilapäisesti käytöstä tarkastuksia varten. 
* Viimeisin vaaratilanne tapahtui 27.10.2007 [[Kööpenhaminan lentoasema]]lla. Dash-8-400 koneen laskutelinettä ei saatu lukittumaan kunnolla tunteja kestäneistä yrityksistä huolimatta, ja lopulta kone joutui laskeutumaan siitä huolimatta. Laskuteline petti jälleen kesken laskun, ja kone jäi nojaamaan siipensä varaan. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta monet matkustajat olivat šokissa.[http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id73403.html] Koneen laskutelineet oli kuitenkin tarkastettu kuukautta aikaisemmin edellisten onnettomuuksien takia.

SAS ilmoitti 28.10.2007 lopettavansa Dash-8-400 konetyypillä operoinnin kokonaan. [http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2007/10/575690]

== Palvelut ==

=== EuroBonus ===
SAS:n kanta-asiakasohjelman nimi on [[EuroBonus]]. Jäsenet ansaitsevat pisteitä kaikilla SAS:n, SkyTeamin ja muiden yhteistyökumppaneiden lennoilla. Vuonna 2016 EuroBonuksella oli yli 4,7 miljoonaa jäsentä.<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.lentoposti.fi/uutiset/sasn_eurobonus_ohjelmalla_jo_yli_4_miljoonaa_jasenta|nimeke=SAS:n EuroBonus-ohjelmalla jo yli 4 miljoonaa jäsentä {{!}} lentoposti.fi|julkaisu=www.lentoposti.fi|viitattu=2017-02-18|ajankohta=2015-08-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

=== Ilmatyynyalukset ===
Vuosina 1984–1994 SAS liikennöi [[Ilmatyynyalus|ilmatyynyalusreittiä]] Malmön ja [[Kööpenhaminan lentoasema|Kööpenhaminan lentoaseman]] välillä<ref name=intdir1/>. Matkustajat pystyivät ilmoittumaan lennoilleen Malmössä ja ilmatyynyalukset toimivat ns. jatkolentoina Kööpenhaminaan. Vuonna 1994 ilmatyynyaluspalvelu korvattiin lautalla, joka jatkoi toimintaansa kunnes [[Juutinrauman silta]] avattiin vuonna 2000 ja Malmöstä pääsi Kööpenhaminaan junalla.

== Palkinnot ==

=== 2010 ===
* Flightstats: Maailman täsmällisin lentoyhtiö
* Simpliflying: Paras sosiaalisen median käyttö kriisitilanteessa

=== 2011 ===
* Edge Awards: Lempilentoyhtiö
* Grand Travel Award: Euroopan paras lentoyhtiö
* Webbie: Vuoden internetkampanja

=== 2012 ===
* Webbie Award: Vuoden internetkampanja

=== 2013 ===
* Freddie Awards: Paras asiakaspalvelu Euroopassa/Aasiassa
* Sustainable Brand Index/Ympäristöä eniten säästävä lentoyhtiö

=== 2014 ===
* Grand Travel Award: Euroopan paras lentoyhtiö
* ServiceScore: Korkeimman palvelun lentoyhtiö

== Onnettomuudet ==
{{pääartikkeli|[[Luettelo Scandinavian Airlinesin onnettomuuksista]]}}
 
* 4.7.1948 SAS:n DC-6B SE-DBA törmäsi ilmassa brittiläiseen sotilaskoneeseen Northwoodissa, Lontoon pohjoispuolella. Kaikki 32 koneessa ollutta kuolivat.
* 19.1.1960 Caravelle III OY-KRB syöksyi maahan lähellä Ankaraa Turkissa. Kaikki 42 koneessa ollutta kuolivat.
* 13.1.1969 SAS:n lennolla 933 ollut DC-8-62 LN-MOO osui mereen ollessaan laskeutumassa pimeällä Los Angelesiin. 15 ihmistä kuoli, 30 selvisi hengissä. 
* 19.4.1970 DC-8-62 SE-DBE paloi kokonaan Rooman lentokentällä lähtökiidon aikana moottorista alkaneessa tulipalossa. Kaikki matkustajat ja henkilökunta ehtivät poistumaan koneesta.
* 13.1.1973 DC-9-21 LN-RLM:n lentäjä keskeytti lähtökiidon Oslon lentokentällä, mutta ei saanut konetta pysäytetyksi [[kiitotie]]lle. Kone jatkoi jään peittämälle Oslonvuonolle, jonne se pysähtyi. Kaikki ehtivät poistumaan koneesta ennen kuin se vajosi jään läpi.
* 28.2.1984 SAS:n lennolla 901 Tukholmasta Oslon kautta New Yorkiin matkalla ollut DC-10 LN-RKB laskeutui 1&nbsp;440 metriä JFK:n kiitotien 4R kynnyksen jälkeen eikä konetta saatu pysähtymään kiitotielle. Miehistö ohjasi koneen kiitotien oikealle puolelle välttääkseen törmäyksen lähestymisvaloihin. Kone päätyi lopuksi matalaan veteen. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.
* 27.12.1991 [[Scandinavian Airlinesin lennon 751 onnettomuus|SAS:n lento 751]], MD-81 ”Dana Viking” teki pakkolaskun pienelle pellolle Gottröraan Tukholman pohjoispuolelle molempien moottorien rikkoonnuttua puutteellisen jäänpoiston takia 78 sekunnin kuluttua lentoonlähdöstä. Kone katkesi kolmeen osaan, mutta kukaan ei kuollut. 25 ihmistä loukkaantui, heistä kaksi vakavasti.
* 8.10.2001 [[Linaten lento-onnettomuus|MD-87 SE-DMA]] törmäsi sumussa Milanon lentokentällä lähtökiidossa pieneen Cessna-yksityiskoneeseen, joka oli harhautunut väärään paikkaan. Kone jatkoi lentäjän taitavasta hätäjarrutuksesta huolimatta matkatavararakennuksen seinään, ja kaikki molemmissa koneissa olleet 114 henkeä saivat surmansa. Lisäksi kuoli neljä matkatavararakennuksessa työskennellyttä. Lennonjohdon ohjeet Cessnalle todettiin puutteellisiksi, ja maatutka oli ollut jo pitkään epäkunnossa.
*1.5.2013 SAS:n lennolla 908 [[Newarkin kansainvälinen lentoasema|Newarkista]] [[Gardermoenin lentoasema|Osloon]] ollut Airbus A330 törmäsi rullaustiellä ExpressJetin Embraer E145 -koneeseen.<ref>United Express, SAS planes clip each other at Newark [http://www.usatoday.com/story/todayinthesky/2013/05/02/sas-widebody-jet-clips-united-express-turboprop-at-newark/2128665/] viitattu 31.7.2013</ref>

== Katso myös ==
* [[airBaltic]]
* [[Widerøe]]
* [[Luettelo Pohjoismaiden suurimmista lentoasemista]]
* [[Luettelo Ruotsin lentoasemista]]

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|SAS Scandinavian Airlines}}
* [http://www.flysas.com/ SAS:n verkkosivut]
* [http://www.sasflightops.com/ Scandinavian Flight Operations] {{Wayback|1=http://www.sasflightops.com/ |päiväys=20060203194544 }} – Teknistä tietoa

{{SAS Group}}
{{SkyTeam}}
{{AEA}}
[[Luokka:Tanskalaiset lentoyhtiöt]]
[[Luokka:Ruotsalaiset lentoyhtiöt]]

[[Luokka:Kansalliset lentoyhtiöt]]
[[Luokka:SAS Group]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:SkyTeam]]