Lähdekoodi sivulle Totalitarismi

[[Kuva:Historical totalitarian leaders.jpg|thumb|Totalitaristisia johtajia: Ylärivissä [[Josif Stalin]], [[Neuvostoliitto]] ja [[Adolf Hitler]], [[natsi-Saksa]]. Alarivissä vasemmalta [[Mao Zedong]], [[Kiina|Kiinan kansantasavalta]],  [[Benito Mussolini]], [[Italia (1922–1945)|Italia]] ja [[Kim Il-sung]], [[Pohjois-Korea]].]]
{{valtiomuodot}}
'''Totalitarismi''' on [[Politiikka|poliittinen]] järjestelmä, jossa [[valtio]]n [[valta]] ulottuu [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] kaikille aloille.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste = | Isbn = 952-5446-11-5}}</ref> Totalitarismi on [[autoritarismi]]n äärimmäinen muoto.<ref name=hague-103>Hague et al. 2019, s. 103.</ref> Totalitarismiin kuuluu [[Diktaattori|dominoiva johtaja]], joka esitetään hyväntahtoisena kansan etujen ajajana. Hallinto perustuu joko suuren yhteiskunnallisen muutoksen tavoitteluun tai [[ideologia]]an, jonka pohjalta rakennetaan [[Ihanne|ihanneyhteiskuntaa]].<ref name=hague-103 />

==Käsitteen historia==
Käsitteitä totalitarismi ja totalitaarinen järjestelmä alettiin käyttää satunnaisesti 1930-luvulla sellaisista [[diktatuuri|diktatorisista]] valtioista, joille on ominaista tietyn poliittisen aatteen ehdoton valta, muun poliittisen toiminnan tukahduttaminen sekä yhteiskunta- ja [[talouselämä]]n valjastaminen palvelemaan tämän poliittisen suuntauksen tavoitteita. Totalitaristisiksi on luonnehdittu [[Josif Stalin]]in aikaista [[Neuvostoliitto]]a, [[Benito Mussolini]]n [[fasismi|fasistista]] [[Italia (1922–1945)|Italiaa]] ja [[Adolf Hitler]]in johtamaa [[natsi-Saksa]]a.  Myös Mussolini itse puhui totalitaarisesta valtiosta ({{k-it|lo stato totalitario}}).<ref name="Spectrum 1980">”Totalitarismi”, teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja: 12. osa, Tal–Uzb | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 | Tunniste = | Isbn = 951-0-07251-6}}</ref>

[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen käsite levisi tutkijoiden käytöstä nopeasti yleiseen käyttöön sekä tiedotusvälineissä että poliitikkojen puheissa.<ref name="Spectrum 1980"/> Nykyajan ainoana totalitaristisena valtiona pidetään Kimien dynastian johtamaa [[Pohjois-Korea]]a.<ref name=hague-103 />
 
== Piirteitä ==
[[Zbigniew Brzezinski]]n mukaan totalitarismi on [[diktatuuri]], jossa teknologisesti edistyneitä poliittisen vallan välineitä käyttämällä keskitetty hallinto tai eliitti edistää rajoittamattomasti totaalista yhteiskunnallista vallankumousta, johon kuuluu pakotettu yksimielisyys sekä ihmisten ehdollistaminen tietynlaisten mielivaltaisten ideologisten oletusten pohjalta.<ref>Linz 2000, s. 66.</ref> Totalitarismin erottaa muusta autoritarismista se, että totalitarismissa on totalistinen ideologia, jota noudattaa maan yksi ja ainoa puolue, jolla on johtaja eli [[diktaattori]], sekä se, että totalitarismilla on täysin kehittynyt [[salainen poliisi]] sekä monopoli joukkotiedotuksessa, aseistuksessa ja organisaatioissa.<ref>Linz 2000, s. 65.</ref>

[[Juan Linz]]in mukaan järjestelmä on totalitaristinen ensinnäkin silloin, kun sillä on [[Monismi|monistinen]] muttei monoliittinen valtakeskittymä, josta kaikkien instituutioiden ja ryhmien mahdollinen moniarvoisuus saa laillisuutensa, joka toimii niiden välittäjänä, ja joka on enimmäkseen poliittinen luomus eikä edeltäneen yhteiskunnan dynamiikasta kasvanut. Toisekseen, totalitarismissa on yksityiskohtainen ja itsenäinen [[ideologia]], johon hallitsijat ja puolue identifioituvat, ja jota ne käyttävät politiikkansa perustana, ja joka tarjoaa perimmäisen merkityksen, historiallisen tarkoituksen tunnun, sekä tulkinnan yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Kolmanneksi, totalitarismissa kansalaiset mobilisoidaan, eli heidän poliittista ja yhteiskunnallista toimintaansa rohkaistaan, vaaditaan, palkitaan ja ohjaillaan, ja pelkästään passiivista tottelua ei pidetä suotavana.<ref>Linz 2000, s. 70.</ref>

Linzin työhön perustuen [[Paul C. Sondrol]] [[Coloradon yliopisto]]ssa Colorado Springsissä on vertaillut totalitaaristen diktatuurien ominaispiirteitä autoritaarisiin:<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Paul C. Sondrol|Otsikko=Totalitarian and Authoritarian Dictators: A Comparison of Fidel Castro and Alfredo Stroessner|Julkaisu=Journal of Latin American Studies|Ajankohta=1991-10|Numero=3|Sivut=599–620|Doi=10.1017/S0022216X00015868|Issn=0022-216X|www=https://www.cambridge.org/core/product/identifier/S0022216X00015868/type/journal_article|Kieli=en}}</ref>
{| class="wikitable"
!
!Totalitarismi
!Autoritarismi
|-
|Johtajan [[karisma]]
|korkea
|matala
|-
|Johtajan roolikäsitys
|johtaja funktiona
|johtaja yksilönä
|-
|Vallan päämäärät
|julkinen
|yksityinen
|-
|Korruptio
|alhainen
|korkea
|-
|Virallinen ideologia
|kyllä
|ei
|-
|Rajoitettu moniarvoisuus
|ei
|kyllä
|-
|Lainmukaisuus
|kyllä
|ei
|}

[[Hannah Arendt]]in mukaan 1900-luvun alkupuolella nousseet totalitaariset järjestelmät erosivat aikaisemmista diktatorisista järjestelmistä muun muassa siinä, että poliittiset laitokset toimivat niissä ainoastaan todellista valtaa pitävän ryhmän [[lavaste]]ina ja että aate oli vallanpitäjille pelkkä väline kansan hallitsemiseen.<ref name="Spectrum 1980"/>

Totalitaristiset valtiot ovat käyttäneet hallintakeinoinaan [[valtioterrorismi]]a, [[Hirmuvalta|terrori]]tekoja, vangitsemisia ja laajamittaista [[propaganda]]a. Saksassa, Italiassa, Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa johtajan henkilökohtaista asemaa on pönkitetty myös [[Henkilöpalvonta (politiikka)|henkilöpalvonnalla]].<ref name="Spectrum 1980"/><ref name=hague-103 />

== Katso myös ==
* [[Poliisivaltio]]
* [[Totalitaristinen taide]]
* ''[[Vuonna 1984]]''

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Hague, Rod & Harrop, Martin & McCormick, John | Nimeke = Comparative Government and Politics | Vuosi = 2019 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Red Globe Press | Tunniste = | Isbn = 978-1-352-00504-2 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Linz, Juan J. | Nimeke = Totalitarian and Authoritarian Regimes | Vuosi = 2000 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lynne Rienner | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-1-55587-866-5}}
===Viitteet===
{{viitteet}}

==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Arendt, Hannah | Nimeke = Totalitarismin synty | Selite = (alkuteos ''The Origins of Totalitarianism'', 1951.) | Suomentaja = Matti Kinnunen | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Vastapaino | Vuosi = 2013 | Isbn = 978-951-768-387-6 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = [[Masha_Gessen|Gessen, Masha]] | Nimeke = Venäjä vailla tulevaisuutta — Totalitarismin paluu | Selite = (alkuteos '' The Future Is History: How Totalitarianism Reclaimed Russia'', 2017.) | Suomentaja = Ilkka Rekiaro | Julkaisija = Docendo | Vuosi = 2018 | Isbn = 978-952-291-537-5 }}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}

[[Luokka:Totalitarismi| ]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]