Ero sivun ”Ptolemaios II” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
p typo |
||
| (4 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee faaraota |
{{Tämä artikkeli|käsittelee faaraota. Myöhemmin elänyttä Kleopatra VII:n ja Marcus Antoniuksen poikaa käsittelee artikkeli [[Ptolemaios Filadelfos]].}} |
||
[[Tiedosto:Oktadrachmon Ptolemaios II Arsinoe II.jpg|pienoiskuva|upright=0.85|Ptolemaios II:n ja Arsinoe II:n kuva rahassa.]] |
[[Tiedosto:Oktadrachmon Ptolemaios II Arsinoe II.jpg|pienoiskuva|upright=0.85|Ptolemaios II:n ja Arsinoe II:n kuva rahassa.]] |
||
'''Ptolemaios II Filadelfos''' ({{k-grc|Πτολεμαῖος Φιλάδελφος}}, [[309 eaa.|309]]–[[246 eaa.]]) oli [[Egypti]]n [[faarao]] 281–246 eaa. Hänen isänsä oli suvun kantaisä, [[Ptolemaios I]]. Hänestä tuli isänsä ja äitinsä, [[Berenike I|Bereniken]], kanssahallitsija vuonna 281 eaa. Vuonna 285 eaa. Ptolemaios I luopui vallasta ja Ptolemaios II: |
'''Ptolemaios II Filadelfos''' ({{k-grc|Πτολεμαῖος Φιλάδελφος}}, [[309 eaa.|309]]–[[246 eaa.]]) oli [[Egypti]]n [[faarao]] 281–246 eaa. Hänen isänsä oli suvun kantaisä, [[Ptolemaios I]]. Hänestä tuli isänsä ja äitinsä, [[Berenike I|Bereniken]], kanssahallitsija vuonna 281 eaa. Vuonna 285 eaa. Ptolemaios I luopui vallasta ja Ptolemaios II:sta tuli yksinvaltias. |
||
Kun Ptolemaios II: |
Kun Ptolemaios II:sta tuli faarao, hänen vanhempi velipuolensa [[Ptolemaios Keraunos]] lähti Egyptistä ja päätyi lopulta [[Makedonian kuningas|Makedonian kuninkaaksi]]. |
||
Ptolemaios II soti [[Kyrene]]n kuningasta, [[Magas Kyreneläinen|Magasta]] vastaan vuonna 274 eaa. Magas oli Ptolemaioksen velipuoli äitinsä kautta ja oli ollut Kyrenen maaherrana ennen kuin oli riistäytynyt Egyptin vallasta ja kruunauttanut itsensä kuninkaaksi. Myös seleukidien [[Antiokhos I]] yritti vallata Syyrian samoihin aikoihin. Sodan jälkeen Egypti hallitsi itäisen Välimeren rantoja |
Ptolemaios II soti [[Kyrene]]n kuningasta, [[Magas Kyreneläinen|Magasta]] vastaan vuonna 274 eaa. Magas oli Ptolemaioksen velipuoli äitinsä kautta ja oli ollut Kyrenen maaherrana, ennen kuin oli riistäytynyt Egyptin vallasta ja kruunauttanut itsensä kuninkaaksi. Myös seleukidien [[Antiokhos I]] yritti vallata Syyrian samoihin aikoihin. Sodan jälkeen Egypti hallitsi itäisen Välimeren rantoja aina [[Kykladit|Kykladeille]] asti. [[Antiokhos II]]:ta vastaan käydyn sodan aikana Egypti menetti alueita Vähän-Aasian etelärannikolta. Sota loppui rauhansopimukseen, jonka mukaan Ptolemaios antoi tyttärensä [[Berenike (Antiokhos II:n vaimo)|Berenike]]n Antiokhos II:n vaimoksi. |
||
Ptolemaios II on myös tiettävästi lähettänyt retkikuntia metsästämään norsuja [[Somalin niemimaa]]n alueelta. Norsu ei ollut Egyptin alueella tyypillinen eläin, mutta ne tulivat tunnetuiksi Egyptissä Ptolemaios II:n edeltäjän [[Ptolemaios I]]:n aikana saadusta sotasaaliista. Norsuja käytettiin uskonnollisissa tapahtumissa ja sodassa. Operaatio oli taloudellisesti suuri hanke, koska retkikunnan piti hankkia tietoa norsujen olinpaikasta paikallisilta [[Nubia|nubialaisilta]] ja [[Etiopia|etiopialaisilta]]. Lisäksi tarvittiin intialaisia norsunkouluttajia. Ptolemaios II perusti kaksi eri tukikohtaa lähelle [[Punainenmeri|Punaistamerta]]. Tarkoituksena oli metsästää norsut ja tuoda ne elävinä Egyptiin. Operaatiossa oli nähtävästi ongelmia viljan kuljetuksen kanssa, mutta norsut saatiin todennäköisesti kuljetettua Egyptiin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Erja Salmenkivi|Nimeke=Papyrusten aika|Vuosi=2019|Sivu=137-139|Julkaisija=Helsinki : Kustannusosakeyhtiö Teos, 2019 : Liettua : ScandBook : ©2019|Isbn=78-951-851-892-4}}</ref> |
|||
== Perhe == |
== Perhe == |
||
Ptolemaioksen ensimmäinen vaimo oli [[Lysimakhos|Lysimakhoksen]] tytär [[Arsinoe I]]. Erottuaan hänestä, luultavasti poliittisista syistä, Ptolemaios meni egyptiläisen tavan mukaan naimisiin siskonsa [[Arsinoe II]]:n kanssa, vaikka se kreikkalaisen tavan mukaan ei ollut sallittua. Arsinoe II oli myös Lysimakhoksen leski. |
Ptolemaioksen ensimmäinen vaimo oli [[Lysimakhos|Lysimakhoksen]] tytär [[Arsinoe I]]. Erottuaan hänestä, luultavasti poliittisista syistä, Ptolemaios meni egyptiläisen tavan mukaan naimisiin siskonsa [[Arsinoe II]]:n kanssa, vaikka se kreikkalaisen tavan mukaan ei ollut sallittua. Arsinoe II oli myös Lysimakhoksen leski. |
||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{Edeltäjä-seuraaja | Titteli= [[Faarao|Egyptin faarao]] | Edeltäjä=[[Ptolemaios I]] | Kommentti=[[Ptolemaioksen hallitsijasuku]] | Seuraaja=[[Ptolemaios III]]}} |
{{Edeltäjä-seuraaja | Titteli= [[Faarao|Egyptin faarao]] | Edeltäjä=[[Ptolemaios I]] | Kommentti=[[Ptolemaioksen hallitsijasuku]] | Seuraaja=[[Ptolemaios III]]}} |
||
Nykyinen versio 18. huhtikuuta 2021 kello 23.10
Ptolemaios II Filadelfos (m.kreik. Πτολεμαῖος Φιλάδελφος, 309–246 eaa.) oli Egyptin faarao 281–246 eaa. Hänen isänsä oli suvun kantaisä, Ptolemaios I. Hänestä tuli isänsä ja äitinsä, Bereniken, kanssahallitsija vuonna 281 eaa. Vuonna 285 eaa. Ptolemaios I luopui vallasta ja Ptolemaios II:sta tuli yksinvaltias.
Kun Ptolemaios II:sta tuli faarao, hänen vanhempi velipuolensa Ptolemaios Keraunos lähti Egyptistä ja päätyi lopulta Makedonian kuninkaaksi.
Ptolemaios II soti Kyrenen kuningasta, Magasta vastaan vuonna 274 eaa. Magas oli Ptolemaioksen velipuoli äitinsä kautta ja oli ollut Kyrenen maaherrana, ennen kuin oli riistäytynyt Egyptin vallasta ja kruunauttanut itsensä kuninkaaksi. Myös seleukidien Antiokhos I yritti vallata Syyrian samoihin aikoihin. Sodan jälkeen Egypti hallitsi itäisen Välimeren rantoja aina Kykladeille asti. Antiokhos II:ta vastaan käydyn sodan aikana Egypti menetti alueita Vähän-Aasian etelärannikolta. Sota loppui rauhansopimukseen, jonka mukaan Ptolemaios antoi tyttärensä Bereniken Antiokhos II:n vaimoksi.
Ptolemaios II on myös tiettävästi lähettänyt retkikuntia metsästämään norsuja Somalin niemimaan alueelta. Norsu ei ollut Egyptin alueella tyypillinen eläin, mutta ne tulivat tunnetuiksi Egyptissä Ptolemaios II:n edeltäjän Ptolemaios I:n aikana saadusta sotasaaliista. Norsuja käytettiin uskonnollisissa tapahtumissa ja sodassa. Operaatio oli taloudellisesti suuri hanke, koska retkikunnan piti hankkia tietoa norsujen olinpaikasta paikallisilta nubialaisilta ja etiopialaisilta. Lisäksi tarvittiin intialaisia norsunkouluttajia. Ptolemaios II perusti kaksi eri tukikohtaa lähelle Punaistamerta. Tarkoituksena oli metsästää norsut ja tuoda ne elävinä Egyptiin. Operaatiossa oli nähtävästi ongelmia viljan kuljetuksen kanssa, mutta norsut saatiin todennäköisesti kuljetettua Egyptiin.[1]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ptolemaioksen ensimmäinen vaimo oli Lysimakhoksen tytär Arsinoe I. Erottuaan hänestä, luultavasti poliittisista syistä, Ptolemaios meni egyptiläisen tavan mukaan naimisiin siskonsa Arsinoe II:n kanssa, vaikka se kreikkalaisen tavan mukaan ei ollut sallittua. Arsinoe II oli myös Lysimakhoksen leski.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Erja Salmenkivi: Papyrusten aika, s. 137-139. Helsinki : Kustannusosakeyhtiö Teos, 2019 : Liettua : ScandBook : ©2019, 2019. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
| Edeltäjä: Ptolemaios I |
Egyptin faarao Ptolemaioksen hallitsijasuku |
Seuraaja: Ptolemaios III |
