Ero sivun ”Igor (Kiova)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Rivimuotoinen

Nykyinen versio 1. maaliskuuta 2023 kello 12.21

Igor (ven. Игорь, muinaisnorjaksi Ingvar, ukr. Ігор, Ihor; noin 878 – 945) oli Kiovan Venäjän ruhtinas vuosina 912–945.^[1] Igor oli Novgorodin ruhtinas Rurikin ja norjalaisen prinsessan Efandan poika. Rurikin kuoltua noin vuonna 879 tuli Efandan veljestä varjagipäällikkö Olegista Novgorodin uusi ruhtinas ja Rurikin kruununperijän Igorin sijaishallitsija.

Elämäkerta

Oleg valloitti Kiovan vuonna 882, siirsi valtakuntansa pääkaupungin sinne ja perusti Kiovan Venäjän valtakunnan. Hän toi sinne mukanaan myös kasvattipoikansa Igorin.

Vuonna 903 Igor haki itselleen Pihkovasta vaimokseen Olgan, joka oli ilmeisesti myös varjagisukua. Kun suuriruhtinas Oleg lähti sotaretkelle Bysanttiin vuonna 907, hän jätti Igorin sijaishallitsijaksi.

Olegin kuoltua vuonna 912 Igorista tuli Kiovan Venäjän uusi suuriruhtinas. Igorin valtakausi päättyi vuonna 945, kun hän sai surmansa pakkoverojen keräämisen yhteydessä drevljaanien maassa 33 vuoden hallitusvuoden jälkeen. Igorin kuoltua Kiovan Venäjän hallitsijaksi nousi hänen vaimonsa Olga.

Bysantin ja Rusin sota 941–944

Igorin sotaretkestä Konstantinopoliin vuodelta 941 ei ole jäänyt monia mainintoja historiaan. Radzivillin kronikka kertoo siitä: ”11.6.941 seilasimme Konstantinopolin rannoille”. ^[2] Italian kuninkaan lähettiläs Liutprand Cremonalainen kirjoitti vuonna 949: ”Meritaistelussa syksyllä 941 Rusien kuninkaalla Igorilla oli tuhansia laivoja käytössään. Meritaistelussa bysanttilaiset käyttivät kreikkalaista tulta rusien laivoja vastaan. Vain pieni osa niistä pääsi pakenemaan”. Soturit kertoivat taistelusta: ”Ikään kuin kreikkalaisilla olisi ollut hallussaan taivaallinen salama, sen he päästivät irti ja sillä he polttivat meidät; siksi emme voittaneet heitä.”^[3] Tämän jälkeen bysanttilaisiin tietokirjoihin mainittiin 900-luvulta Igor ainoana rusina tietokirjan kohtaan ”Laivat”.

Vuonna 943 Igor kokosi uuden mahtavan sotajoukon, jossa oli varjageja, ruseja, krivitšejä, Ilmajärven sloveeneja, tivertsejä, poljaaneja ja petsenegejä. He kulkivat ratsain kohti Konstantinopolia, ja iso osa meni laivoilla merta pitkin. Bysantin keisari Romanos I kuuli tästä ja lähetti lähettiläänsä jo Tonavalle tapaamaan Igorin sotajoukkoja. Heille annettiin suuret lahjat, jotta he jättäisivät Bysantin rauhaan. Samaan aikaan toiset lähettiläät menivät petsenegien luo viemään lahjoja ja sopimaan rauhasta myös heidän kanssaan, eikä sotaa käyty.

Vuonna 944 Igor teki sotilas- ja kauppasopimuksen Bysantin kanssa. Sopimuksessa mainittiin Igorin sukulaisia, hänen vaimonsa ruhtinatar Olga ja poikansa Svjatoslav.

Igorin kuolema

Syksyllä 945 Igor lähti perimään veroja drevljanien heimolta, koska soturit olivat tyytymättömiä ylöspitoonsa. He kävivät perimässä verot heimolta. Paluumatkalla Igor ilmoitti soturijoukolleen, että he jatkaisivat matkaa Kiovaan ja hän kävisi vielä pienen joukon kanssa lisäveroja perimässä sieltä. Drevljanit päättivät, etteivät maksa veroja. He tappoivat Igorin ja soturit sekä hautasivat heidät Iskorostenin luo. Tästä kimmastuneena ruhtinatar Olga kosti drevljaneille. Hän kutsui ensin heimon vanhimmat juonen avulla kokoon ja tapatti heidät kaikki. Iskorosten poltettiin ja drevljaneille määrättiin raskaat verot. Sijaishallitsijaksi nousi Olga kunnes heidän pojastaan Svjatoslavista tuli täysi-ikäinen.

Igorin hauta

Ensimmäisen maailmansodan aikana Korostenin kaupungin lähellä oli rintama, jolla taisteli arkkitehti P. D. Baranovski. Hän näki kartassa maininnan ”Ruhtinas Igorin hauta”. Hän meni sotilaiden kanssa tarkistamaan paikkaa ja löysi sieltä 3 metriä korkean hautakummun. Sotilaat kaivoivat kummun auki ja löysivät sieltä miekan, luurangon ja miekan jäännökset. Joku upseereista vei miekan mukanaan. Luurangon päällä oli pronssinen miekankahva, joka toimitettiin Moskovaan valtion historialliseen museoon.^[4] Luuranko vietiin paikalliseen kirkkoon Korosteniin.

Lähteet

Viitteet

↑ Ihor, Prince Encyclopedia of Ukraine
↑ Radziwillin kronikka
↑ Nestorin kronikka, s. 33
↑ Sovetskaja Arheologia, s. 244

Aiheesta muualla

Gardariki
Varjagit
Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta(venäjäksi)
Radziwillin kronikka(venäjäksi)

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Ihor, Prince Encyclopedia of Ukraine

[2] Radziwillin kronikka

[3] Nestorin kronikka, s. 33

[4] Sovetskaja Arheologia, s. 244

[1]

[2]

[3]

[4]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 [[Tiedosto:Knyaz Igor in 945 by Lebedev.jpg|thumb|right|Igor]]
-'''Igor''' ({{k-ru|Игорь}} tai muinaisskandinaaviksi ''Ingvar''; noin [[878]] - [[945]]) oli [[Kiovan Venäjä]]n ruhtinas vuosina [[912]]–[[945]]. Igor oli Novgorodin ruhtinas [[Rurik]]in ja norjalaisen prinsessa [[Efanda]]n poika. Rurikin kuoltua noin vuonna 879 tuli Efandan veljestä, varjagipäällikkö [[Oleg Viisas|Olegista]], Novgorodin uusi ruhtinas ja Rurikin kruununperijä Igorin sijaishallitsija.
+'''Igor''' ({{k-ru|Игорь}}, {{k-non|Ingvar}}, {{k-uk|Ігор|Ihor}}; noin [[878]] – [[945]]) oli [[Kiovan Venäjä]]n ruhtinas vuosina 912–945.<ref>[http://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?linkpath=pages%5CI%5CH%5CIhorPrince.htm Ihor, Prince] Encyclopedia of Ukraine</ref> Igor oli [[Novgorodin ruhtinas]] Rurikin ja [[Norjalaiset|norjalaisen]] prinsessan [[Efanda]]n poika. [[Rurik|Rurikin]] kuoltua noin vuonna 879 tuli Efandan veljestä [[Varjagit|varjagipäällikkö]] Olegista Novgorodin uusi ruhtinas ja Rurikin kruununperijän Igorin sijaishallitsija.
-== Elämänkerta ==
+== Elämäkerta ==
-Oleg valloitti Kiovan vuonna 882 ja siirsi valtakuntansa pääkaupungin sinne ja perusti Kiovan Venäjän valtakunnan. Hän toi sinne mukanaan myös kasvattipoikansa Igorin.
+Oleg valloitti Kiovan vuonna 882, siirsi valtakuntansa pääkaupungin sinne ja perusti Kiovan Venäjän valtakunnan. Hän toi sinne mukanaan myös kasvattipoikansa Igorin.
-Vuonna [[903]] Igor haki itselleen [[Pihkova|Pihkovasta]] vaimokseen ([[Olga (Kiova)|Olgan]]), joka oli ilmeisesti myös varjagisukua. Kun suuriruhtinas Oleg lähti sotaretkelle [[Bysantti|Bysanttiin]] vuonna [[907]], niin hän jätti Igorin sijaishallitsijaksi.
+Vuonna 903 Igor haki itselleen [[Pihkova|Pihkovasta]] vaimokseen Olgan, joka oli ilmeisesti myös varjagisukua. Kun suuriruhtinas Oleg lähti sotaretkelle [[Bysantti|Bysanttiin]] vuonna 907, hän jätti Igorin sijaishallitsijaksi.
-Olegin kuoltua vuonna [[912]] Igorista tuli Kiovan Venäjän uusi suuriruhtinas. Igorin valtakausi päättyi vuonna 945, kun Igor sai surmansa pakkoverojen keruun yhteydessä [[Drevljaanit|drevljaanien]] maassa 33 vuoden hallitusvuoden jälkeen. Igorin kuoltua Kiovan Venäjän hallitsijaksi nousi hänen vaimonsa, [[Olga (Kiova)|Olga]].
+Olegin kuoltua vuonna 912 Igorista tuli Kiovan Venäjän uusi suuriruhtinas. Igorin valtakausi päättyi vuonna 945, kun hän sai surmansa pakkoverojen keräämisen yhteydessä [[Drevljaanit|drevljaanien]] maassa 33 vuoden hallitusvuoden jälkeen. Igorin kuoltua Kiovan Venäjän hallitsijaksi nousi hänen vaimonsa Olga.
-== Bysantin ja Rusin sota 941—944 ==
+== Bysantin ja Rusin sota 941–944 ==
-[[File:Radzivill Igor campain 941.jpg|thumb|300px|Igorin sotaretki. Kuva Ratzivillin kronikasta]]
+[[File:Radzivill Igor campain 941.jpg|thumb|300px|Igorin sotaretki. Kuva Ratzivillin kronikasta.]]
 [[Kuva:Greekfire-madridskylitzes1.jpg|right|thumb|300px|Kreikkalainen tuli käsikirjoituksessa.]]
-Igorin sotaretkestä Konstantinopoliin vuodelta 941 ei ole jäänyt monia mainintoja historiaan. [[Radzivillin kronikka]] kertoo siitä: 11.6.941 seilasimme Konstantinopolin rannoille. <ref>Radziwillin kronikka</ref> Italian kuninkaan lähettiläs [[Liutprand Cremonalainen]]  kirjoitti vuonna 949: Meritaistelussa syksyllä 941 Rusien kuninkaalla Igorilla oli tuhansia laivoja käytössään. Meritaistelussa bysanttilaiset käyttivät [[Kreikkalainen tuli|kreikkalaista tulta]] rusien laivoja vastaan. Vain pieni osa niistä pääsi pakenemaan. Soturit kertoivat taistelusta: ”Ikään kuin kreikkalaisilla olisi ollut hallussaan taivaallinen salama, sen he päästivät irti ja sillä he polttivat meidät; siksi emme voittaneet heitä.” <ref> Nestorin kronikka, s. 33</ref>  Tämän jälkeen bysanttilaisiin tietokirjoihin mainittiin 900-luvulta Igor ainoana rusina tietokirjan kohtaan "Laivat".
+Igorin sotaretkestä Konstantinopoliin vuodelta 941 ei ole jäänyt monia mainintoja historiaan. [[Radzivillin kronikka]] kertoo siitä: ”11.6.941 seilasimme Konstantinopolin rannoille”. <ref>Radziwillin kronikka</ref> Italian kuninkaan lähettiläs [[Liutprand Cremonalainen]] kirjoitti vuonna 949: ”Meritaistelussa syksyllä 941 Rusien kuninkaalla Igorilla oli tuhansia laivoja käytössään. Meritaistelussa bysanttilaiset käyttivät [[Kreikkalainen tuli|kreikkalaista tulta]] rusien laivoja vastaan. Vain pieni osa niistä pääsi pakenemaan”. Soturit kertoivat taistelusta: ”Ikään kuin kreikkalaisilla olisi ollut hallussaan taivaallinen salama, sen he päästivät irti ja sillä he polttivat meidät; siksi emme voittaneet heitä.”<ref> Nestorin kronikka, s. 33</ref> Tämän jälkeen bysanttilaisiin tietokirjoihin mainittiin 900-luvulta Igor ainoana rusina tietokirjan kohtaan ”Laivat”.
-Vuonna [[943]] Igor kokosi uuden mahtavan sotajoukon, jossa oli [[varjagit|varjageja]], [[Rusit|ruseja]], [[Krivitšit|krivitšejä]], [[Sloveenit (heimo)|Ilmajärven sloveeneja]], tivertsejä, poljaaneja ja [[Petsenegit|petsenegejä]]. He kulkivat ratsain kohti Konstantinopolia ja iso osa meni laivoilla merta pitkin. Bysantin keisari [[Romanos I]] kuuli tästä ja lähetti lähettiläänsä jo Tonavalle tapaamaan Igorin sotajoukkoja. Heille annettiin suuret lahjat, jotta he jättäisivät Bysantin rauhaan. Samaan aikaan toiset lähettiläät menivät petsenegien luo viemään lahjoja ja sopimaan rauhasta myös heidän kanssaan eikä sotaa käyty.
+Vuonna 943 Igor kokosi uuden mahtavan sotajoukon, jossa oli [[varjagit|varjageja]], [[Rusit|ruseja]], [[Krivitšit|krivitšejä]], [[Sloveenit (heimo)|Ilmajärven sloveeneja]], tivertsejä, poljaaneja ja [[Petsenegit|petsenegejä]]. He kulkivat ratsain kohti Konstantinopolia, ja iso osa meni laivoilla merta pitkin. Bysantin keisari [[Romanos I]] kuuli tästä ja lähetti lähettiläänsä jo [[Tonava]]lle tapaamaan Igorin sotajoukkoja. Heille annettiin suuret lahjat, jotta he jättäisivät Bysantin rauhaan. Samaan aikaan toiset lähettiläät menivät petsenegien luo viemään lahjoja ja sopimaan rauhasta myös heidän kanssaan, eikä sotaa käyty.
-Vuonna [[944]] Igor teki sotilas-ja kauppasopimuksen Bysantin kanssa. Sopimuksessa mainittiin Igorin sukulaisia, vaimonsa ruhtinatar Olga ja poikansa [[Svjatoslav]].
+Vuonna [[944]] Igor teki sotilas- ja kauppasopimuksen Bysantin kanssa. Sopimuksessa mainittiin Igorin sukulaisia, hänen vaimonsa ruhtinatar Olga ja poikansa [[Svjatoslav I|Svjatoslav]].
 == Igorin kuolema ==
-[[Tiedosto:B02 Death of Igor.jpg|thumb|250px|right|Ruhtinas Igorin teloitus. Piirros, Fjodor Antonovitš Bruni]]
+[[Tiedosto:B02 Death of Igor.jpg|thumb|250px|right|Ruhtinas Igorin teloitus. Piirros, Fjodor Antonovitš Bruni.]]
-[[Tiedosto:Olga and her dead husband Igor.jpg|thumb|250px|right|Ruhtinatar Olga menee Ruhtinas Igorin ruumista katsomaan (Vasili Ivanovitsh Surikovin maalaus, 1915]]
+[[Tiedosto:Olga and her dead husband Igor.jpg|thumb|250px|right|Ruhtinatar Olga menee katsomaan ruhtinas Igorin ruumista (Vasili Ivanovitš Surikovin maalaus, 1915.]]
-Syksyllä [[945]] Igor lähti perimään veroja drevljanien heimolta, koska soturit olivat tyytymättömiä ylöspitoonsa. He kävivät perimässä verot heimolta. Paluumatkalla Igor ilmoitti soturijoukolleen, että jatkakaa matkaa Kiovaan ja minä käyn vielä pienen joukon kanssa lisäveroja perimässä sieltä. Drevljanit päättivät, etteivät maksa veroja. He tappoivat Igorin ja soturit sekä hautasivat heidät Iskorostenin luo. Tästä kimmastuneena ruhtinatar Olga kosti drevljaneille. Hän kutsui ensin heimon vanhimmat juonen avulla kokoon ja tapatti heidät kaikki. Iskorosten poltettiin ja drevljaneille määrättiin raskaat verot. Sijaishallitsijaksi nousi Olga kunnes heidän pojastaan, Svjatoslavista, tulisi täysikasvuinen.
+Syksyllä 945 Igor lähti perimään veroja drevljanien heimolta, koska soturit olivat tyytymättömiä ylöspitoonsa. He kävivät perimässä verot heimolta. Paluumatkalla Igor ilmoitti soturijoukolleen, että he jatkaisivat matkaa Kiovaan ja hän kävisi vielä pienen joukon kanssa lisäveroja perimässä sieltä. Drevljanit päättivät, etteivät maksa veroja. He tappoivat Igorin ja soturit sekä hautasivat heidät Iskorostenin luo. Tästä kimmastuneena ruhtinatar Olga kosti drevljaneille. Hän kutsui ensin heimon vanhimmat juonen avulla kokoon ja tapatti heidät kaikki. Iskorosten poltettiin ja drevljaneille määrättiin raskaat verot. Sijaishallitsijaksi nousi Olga kunnes heidän pojastaan Svjatoslavista tuli täysi-ikäinen.
 == Igorin hauta ==
-Ensimmäisen Maailmansodan aikana [[Korosten]]in kaupungin lähellä oli rintama, jolla taisteli arkkitehti P. D. Baranovski. Hän näki kartassa maininnan "Ruhtinas Igorin hauta". Hän meni sotilaiden kanssa tarkistamaan paikkaa ja löysi sieltä 3 m korkean hautakummun. Sotilaat kaivoivat kummun auki ja löysivät sieltä miekan, luurangon ja miekan jäännökset. Joku upseereista vei miekan mukanaan. Luurangon päällä oli pronssinen miekankahva, joka toimitettiin Moskovaan Valtion historialliseen museoon. <ref>Sovetskaja Arheologia, s.244</ref>Luuranko vietiin paikalliseen kirkkoon [[Korosten]]iin.
+[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana [[Korosten]]in kaupungin lähellä oli rintama, jolla taisteli arkkitehti P. D. Baranovski. Hän näki kartassa maininnan ”Ruhtinas Igorin hauta”. Hän meni sotilaiden kanssa tarkistamaan paikkaa ja löysi sieltä 3 metriä korkean hautakummun. Sotilaat kaivoivat kummun auki ja löysivät sieltä miekan, luurangon ja miekan jäännökset. Joku upseereista vei miekan mukanaan. Luurangon päällä oli pronssinen miekankahva, joka toimitettiin Moskovaan valtion historialliseen museoon.<ref>Sovetskaja Arheologia, s. 244</ref> Luuranko vietiin paikalliseen kirkkoon [[Korosten]]iin.
-== Viitteet ==
+== Lähteet ==
+* [http://www.priilmenye.ru Gorodok-sivusto] {{Wayback|1=http://www.priilmenye.ru/ |päiväys=20161030145806 }}
-{{viitteet}}
-== Lähteitä ==
-* [http://www.priilmenye.ru Gorodok-sivusto]
 * [http://viking-nevo.narod.ru/eng/index.html Viking-Nevo kerho-sivusto]
 * [http://www.archaeolog.ru/media/books_sov_archaeology/1982_book04.pdf FEHNER M. V. Miekan kahvanpää Korostenin lähellä olevasta hautakummusta // Sovetskaja arheologija. 1982. № 4.]
+=== Viitteet ===
+{{viitteet}}
 ==Aiheesta muualla==
@@ Rivi 48: / Rivi 48: @@
 |Kommentti=[[912]]–[[945]]}}
+{{Venäjän hallitsijat ja valtionpäämiehet}}
-{{tynkä/Venäjä}}
+{{Auktoriteettitunnisteet}}
+{{Tynkä/Venäjä}}
 [[Luokka:Kiovan ruhtinaat]]
 [[Luokka:Venäjän hallitsijat]]
 [[Luokka:Viikingit]]
-[[Luokka:Syntymävuosi tuntematon]]
+[[Luokka:870-luvulla syntyneet]]
 [[Luokka:Vuonna 945 kuolleet]]

Auktoriteettitunnisteet
Kansainväliset	FAST ISNI VIAF WorldCat
Kansalliset	Saksa Yhdysvallat Tšekki
Henkilöt	Deutsche Biographie DDB

Ero sivun ”Igor (Kiova)” versioiden välillä

Nykyinen versio 1. maaliskuuta 2023 kello 12.21

Sisällys

Elämäkerta

Bysantin ja Rusin sota 941–944

Igorin kuolema

Igorin hauta

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Ero sivun ”Igor (Kiova)” versioiden välillä

Nykyinen versio 1. maaliskuuta 2023 kello 12.21

Elämäkerta

Bysantin ja Rusin sota 941–944

Igorin kuolema

Igorin hauta

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku