Ero sivun ”Neville Brody” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(4 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 5: Rivi 5:
Brody opiskeli [[maalaustaide]]tta [[Hornsey]]n yliopistossa, ja myöhemmin graafista suunnittelua Lontoossa. Brody osoitti jo kouluaikanaan kiinnostusta kokeilevaa ilmaisua kohtaan, minkä takia hän joutui usein vaikeuksiin koulun opettajien kanssa. Valmistuttuaan 1970-luvun lopussa Brody aloitti työskentelyn suunnittelemalla levynkansia [[indie]]-levy-yhtiöille<ref name="itkonen" />. Tämän jälkeen hän vastasi monien lehtien ulkoasusta. Vuosina 1981–1986 Brody uudisti ''[[The Face (lehti)|The Face]]'' -lehden ulkoasun rohkean [[ekspressionismi|ekspressiivisellä]] tyylillään, jota on kopioitu myöhemmin lähes jokaiseen trendikkääseen aikakauslehteen. Kopioinnin takia Brody muutti tyyliään vuosina 1987–1990 työskennellessä miestenlehti ''Arenalle'', jolle hän antoi hillityn [[minimalismi|minimalistisen]] ilmeen.
Brody opiskeli [[maalaustaide]]tta [[Hornsey]]n yliopistossa, ja myöhemmin graafista suunnittelua Lontoossa. Brody osoitti jo kouluaikanaan kiinnostusta kokeilevaa ilmaisua kohtaan, minkä takia hän joutui usein vaikeuksiin koulun opettajien kanssa. Valmistuttuaan 1970-luvun lopussa Brody aloitti työskentelyn suunnittelemalla levynkansia [[indie]]-levy-yhtiöille<ref name="itkonen" />. Tämän jälkeen hän vastasi monien lehtien ulkoasusta. Vuosina 1981–1986 Brody uudisti ''[[The Face (lehti)|The Face]]'' -lehden ulkoasun rohkean [[ekspressionismi|ekspressiivisellä]] tyylillään, jota on kopioitu myöhemmin lähes jokaiseen trendikkääseen aikakauslehteen. Kopioinnin takia Brody muutti tyyliään vuosina 1987–1990 työskennellessä miestenlehti ''Arenalle'', jolle hän antoi hillityn [[minimalismi|minimalistisen]] ilmeen.


Brody teki 1980-luvulla rohkeasti kokeiluja varsinkin typografian saralla, ja hänestä tuli maailmankuulu pitkälti juuri The Face -lehdelle suunnittelemansa graafisen tyylin ja kirjasintyyppien ansiosta.<ref name="itkonen" /> Graafisella käyttöjärjestelmällä varustettujen kotitietokoneiden alettua vallata graafisen suunnittelun markkinoita Brody otti uuden tekniikan omakseen, vaikka kaihtoikin tietokoneita pitkään. Brody kehitti tietokonepohjaisen suunnittelun avulla itselleen tyylin, joka ei varsinaisesti jatkanut mitään [[perinne|perinteitä]], vaan otti vaikutteita [[avantgarde|avantgardisten]] suuntausten [[dynamiikka|dynamiikasta]] ja [[filosofia]]sta, erityisesti [[dada]]sta ja [[futurismi]]sta. Brodyn suunnittelemat fontit ja koko typografia puolestaan lainaavat paljon [[art deco]]lta.
Brody teki 1980-luvulla rohkeasti kokeiluja varsinkin typografian saralla, ja hänestä tuli maailmankuulu pitkälti juuri The Face -lehdelle suunnittelemansa graafisen tyylin ja kirjaintyyppien ansiosta.<ref name="itkonen" /> Graafisella käyttöjärjestelmällä varustettujen kotitietokoneiden alettua vallata graafisen suunnittelun markkinoita Brody otti uuden tekniikan omakseen, vaikka kaihtoikin tietokoneita pitkään. Brody kehitti tietokonepohjaisen suunnittelun avulla itselleen tyylin, joka ei varsinaisesti jatkanut mitään [[perinne|perinteitä]], vaan otti vaikutteita [[avantgarde|avantgardististen]] suuntausten [[dynamiikka|dynamiikasta]] ja [[filosofia]]sta, erityisesti [[dada]]sta ja [[futurismi]]sta. Brodyn suunnittelemat fontit ja koko typografia puolestaan lainaavat paljon [[art deco]]lta.


Brody perusti vuonna 1987 oman studion Lontooseen, jonka palveluita ovat käyttäneet muun muassa [[Nike (yritys)|Nike]], Hollannin posti ja saksalainen kaapelikanava Premiere. Vuonna 1990 Brody avasi [[Stuart Jensen]]in kanssa [[FontWorks]]in, joka on erikoistunut räätälöityjen fonttien myymiseen. Brodystä on tullut myös FontShop Internationalin johtaja, jonka kautta hän avasi ''Fuse''-lehden, jossa esitellään uusia fontteja ja kirjasinmuotoilijoita.
Brody perusti vuonna 1987 oman studion Lontooseen, jonka palveluita ovat käyttäneet muun muassa [[Nike (yritys)|Nike]], Hollannin posti ja saksalainen kaapelikanava Premiere. Vuonna 1990 Brody avasi [[Stuart Jensen]]in kanssa [[FontWorks]]in, joka on erikoistunut räätälöityjen fonttien myymiseen. Brodystä on tullut myös FontShop Internationalin johtaja, jonka kautta hän avasi ''Fuse''-lehden, jossa esitellään uusia fontteja ja kirjainmuotoilijoita.


== Neville Brodyn suunnittelemia kirjasintyyppejä ==
== Neville Brodyn suunnittelemia kirjaintyyppejä ==
* ''Arcadia'' (1990)
* ''Arcadia'' (1990)
* ''[[Industria]]'' (1990)
* ''[[Industria]]'' (1990)
Rivi 28: Rivi 28:
*[http://www.rsbcn.com Neville Brody studio in Barcelona]
*[http://www.rsbcn.com Neville Brody studio in Barcelona]


{{Typografian malline}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Brody, Neville}}
{{AAKKOSTUS:Brody, Neville}}
{{Typografian malline}}
[[Luokka:Typografit]]
[[Luokka:Typografit]]
[[Luokka:Kirjainmuotoilijat]]
[[Luokka:Englantilaiset henkilöt]]
[[Luokka:Englantilaiset henkilöt]]
[[Luokka:Vuonna 1957 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1957 syntyneet]]
[[Luokka:Elävät henkilöt]]
[[Luokka:Elävät henkilöt]]
[[Luokka:Graafiset suunnittelijat]]
[[Luokka:Englantilaiset kirjainmuotoilijat]]
[[Luokka:Englantilaiset graafiset suunnittelijat]]

Nykyinen versio 7. lokakuuta 2023 kello 15.17

Neville Brody
Industria solid

Neville Brody (s. 23. huhtikuuta 1957 Lontoo) on englantilainen graafinen suunnittelija, typografi ja kirjainmuotoilija. Häntä pidetään yhtenä 1900-luvun lopun tärkeimmistä graafisista suunnittelijoista[1].

Brody opiskeli maalaustaidetta Hornseyn yliopistossa, ja myöhemmin graafista suunnittelua Lontoossa. Brody osoitti jo kouluaikanaan kiinnostusta kokeilevaa ilmaisua kohtaan, minkä takia hän joutui usein vaikeuksiin koulun opettajien kanssa. Valmistuttuaan 1970-luvun lopussa Brody aloitti työskentelyn suunnittelemalla levynkansia indie-levy-yhtiöille[1]. Tämän jälkeen hän vastasi monien lehtien ulkoasusta. Vuosina 1981–1986 Brody uudisti The Face -lehden ulkoasun rohkean ekspressiivisellä tyylillään, jota on kopioitu myöhemmin lähes jokaiseen trendikkääseen aikakauslehteen. Kopioinnin takia Brody muutti tyyliään vuosina 1987–1990 työskennellessä miestenlehti Arenalle, jolle hän antoi hillityn minimalistisen ilmeen.

Brody teki 1980-luvulla rohkeasti kokeiluja varsinkin typografian saralla, ja hänestä tuli maailmankuulu pitkälti juuri The Face -lehdelle suunnittelemansa graafisen tyylin ja kirjaintyyppien ansiosta.[1] Graafisella käyttöjärjestelmällä varustettujen kotitietokoneiden alettua vallata graafisen suunnittelun markkinoita Brody otti uuden tekniikan omakseen, vaikka kaihtoikin tietokoneita pitkään. Brody kehitti tietokonepohjaisen suunnittelun avulla itselleen tyylin, joka ei varsinaisesti jatkanut mitään perinteitä, vaan otti vaikutteita avantgardististen suuntausten dynamiikasta ja filosofiasta, erityisesti dadasta ja futurismista. Brodyn suunnittelemat fontit ja koko typografia puolestaan lainaavat paljon art decolta.

Brody perusti vuonna 1987 oman studion Lontooseen, jonka palveluita ovat käyttäneet muun muassa Nike, Hollannin posti ja saksalainen kaapelikanava Premiere. Vuonna 1990 Brody avasi Stuart Jensenin kanssa FontWorksin, joka on erikoistunut räätälöityjen fonttien myymiseen. Brodystä on tullut myös FontShop Internationalin johtaja, jonka kautta hän avasi Fuse-lehden, jossa esitellään uusia fontteja ja kirjainmuotoilijoita.

Neville Brodyn suunnittelemia kirjaintyyppejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Arcadia (1990)
  • Industria (1990)
  • Insignia (1990)
  • Blur (1991)
  • Pop (1991)
  • Gothic (1991)
  • Harlem (1991)
  1. a b c Itkonen 2015, s. 92

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]