Ero sivun ”Miehittämätön ilma-alus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p kh |
|||
| (6 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:DJI Phantom 2 Vision+ V3 hovering over Weissfluhjoch (cropped).jpg|pienoiskuva|Siviilikäyttöön tarkoitettu DJI Phantom.]] |
[[Tiedosto:DJI Phantom 2 Vision+ V3 hovering over Weissfluhjoch (cropped).jpg|pienoiskuva|Siviilikäyttöön tarkoitettu DJI Phantom -drooni.]] |
||
'''Miehittämätön ilma-alus''' ({{k-en|unmanned aerial vehicle}}, ''UAV'') on [[ilma-alus]], jossa ei ole [[ |
'''Miehittämätön ilma-alus''' ({{k-en|unmanned aerial vehicle}}, ''UAV'') on [[ilma-alus]], jossa ei ole [[lentäjä]]ä. |
||
Monesti miehittämättömästä lennokista tai helikopterista käytetään nimitystä '''drone''' tai '''drooni'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kielikello.fi/-/drone-vai-drooni- | Nimeke = Drone vai drooni? | Ajankohta = 3/2018 | Julkaisu = Kielikello | Viitattu = 26.12.2019 }}</ref>. Droneja ohjataan kauko-ohjauksella ja/tai siinä on automaattiohjaus.<ref name="yle.fi-24.8.2021"/> |
Monesti miehittämättömästä lennokista tai helikopterista käytetään nimitystä '''drone''' tai '''drooni'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kielikello.fi/-/drone-vai-drooni- | Nimeke = Drone vai drooni? | Ajankohta = 3/2018 | Julkaisu = Kielikello | Viitattu = 26.12.2019 }}</ref>. Droneja ohjataan kauko-ohjauksella ja/tai siinä on automaattiohjaus.<ref name="yle.fi-24.8.2021"/> |
||
Siviilikäytössä droneja on käytetty esimerkiksi leluna ja ilmakuvauksessa. [[Miehittämätön sotilaallinen ilma-alus|Sotilaskäytössä drone]] saattaa tiedustelun lisäksi laukaista aseen; lisäksi on kohteeseen ohjattavia tai ohjautuvia, samalla tuhoutuvia malleja.<ref name="yle.fi-24.8.2021"/> |
Siviilikäytössä droneja on käytetty esimerkiksi leluna ja [[Ilmavalokuvaus|ilmakuvauksessa]]. [[Miehittämätön sotilaallinen ilma-alus|Sotilaskäytössä drone]] saattaa tiedustelun lisäksi laukaista aseen; lisäksi on kohteeseen ohjattavia tai ohjautuvia, samalla tuhoutuvia malleja.<ref name="yle.fi-24.8.2021"/> |
||
Ensimmäiset kauko-ohjatut lennokit kehitettiin ensimmäisen maailmansodan lopussa. |
Ensimmäiset kauko-ohjatut lennokit kehitettiin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] lopussa.{{lähde}} |
||
==Lennokit ilmatorjunnan harjoitusmaalina== |
|||
Ampumaharjoitusten maaliksi tarkoitettua lennokkia kutsutaan maalilennokiksi ({{k-en|Target drone}}). Mallilennokkia ohjataan tyypillisesti [[radio-ohjaus|radio-ohjauksella]], mutta käytössä on myös itsenäisesti [[autopilotti|autopilotin]] avulla lentäviä malleja.{{lähde}} |
|||
Vanhentuneita suihku- ja potkurilentokoneita on käytetty myös miehittämättöminä harjoitusmaaleina. Tämäntyyppisten miehitettyjen lentokoneiden pohjalta rakennettujen maalilennokkien ongelma on tosin usein ollut niiden korkea hinta ja käyttökulut.{{lähde}} |
|||
== Dronen historia Suomessa == |
== Dronen historia Suomessa == |
||
| Rivi 15: | Rivi 20: | ||
== Avoin-luokan dronet Suomessa == |
== Avoin-luokan dronet Suomessa == |
||
{{pääartikkeli|[[Avoin-luokan miehittämätön ilma-alus Suomessa]]}} |
{{pääartikkeli|[[Avoin-luokan miehittämätön ilma-alus Suomessa]]}} |
||
Avoin-toimintakategoriaan kuuluvat alle |
Avoin-toimintakategoriaan kuuluvat alle 25 kg painavat ja alle 120 m korkeudessa lentävät dronet. Droneilla lentäminen on jaettu kolmeen alakategoriaan (A1 – A3) toimintaympäristön mukaan, ja dronet on luokiteltu C-luokituksin. Jokaisella luokalla on omat erityisvaatimukset droneille ja kauko-ohjaajille. Tehdasvalmisteisen dronen tulee olla myös CE-merkitty. Avoin-luokan dronella ei saa lentää väkijoukkojen yli, ja dronen suurin sallittu nopeus on 19 m/s. |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
| Rivi 34: | Rivi 39: | ||
*[http://www.imagery-intelligence.com/ IMINT imagery intelligence] |
*[http://www.imagery-intelligence.com/ IMINT imagery intelligence] |
||
*[http://www.wired.com/news/technology/0,1282,61347,00.html "Human Pilots: Who Needs 'Em?"] – Wired |
*[http://www.wired.com/news/technology/0,1282,61347,00.html "Human Pilots: Who Needs 'Em?"] – Wired |
||
*[http://avdil.gtri.gatech.edu/AUVS/IARCLaunchPoint.html AUVS International Aerial Robotics Competition] |
*[http://avdil.gtri.gatech.edu/AUVS/IARCLaunchPoint.html AUVS International Aerial Robotics Competition] {{Wayback|1=http://avdil.gtri.gatech.edu/AUVS/IARCLaunchPoint.html |päiväys=20100221222711 }} |
||
*[http://www.uavm.com UAVMarketSpace] UAV MarketSpace is a comprehensive web resource for information on Commercial (Civil) and Public use of UAVs. |
*[http://www.uavm.com UAVMarketSpace] UAV MarketSpace is a comprehensive web resource for information on Commercial (Civil) and Public use of UAVs. |
||
* Mahon, Tim: "U.K., BAE Systems divulge details of six UAV programs", Space News |
* Mahon, Tim: "U.K., BAE Systems divulge details of six UAV programs", Space News |
||
Nykyinen versio 31. heinäkuuta 2024 kello 15.04
.jpg)
Miehittämätön ilma-alus (engl. unmanned aerial vehicle, UAV) on ilma-alus, jossa ei ole lentäjää.
Monesti miehittämättömästä lennokista tai helikopterista käytetään nimitystä drone tai drooni[1]. Droneja ohjataan kauko-ohjauksella ja/tai siinä on automaattiohjaus.[2]
Siviilikäytössä droneja on käytetty esimerkiksi leluna ja ilmakuvauksessa. Sotilaskäytössä drone saattaa tiedustelun lisäksi laukaista aseen; lisäksi on kohteeseen ohjattavia tai ohjautuvia, samalla tuhoutuvia malleja.[2]
Ensimmäiset kauko-ohjatut lennokit kehitettiin ensimmäisen maailmansodan lopussa.lähde?
Lennokit ilmatorjunnan harjoitusmaalina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ampumaharjoitusten maaliksi tarkoitettua lennokkia kutsutaan maalilennokiksi (engl. Target drone). Mallilennokkia ohjataan tyypillisesti radio-ohjauksella, mutta käytössä on myös itsenäisesti autopilotin avulla lentäviä malleja.lähde?
Vanhentuneita suihku- ja potkurilentokoneita on käytetty myös miehittämättöminä harjoitusmaaleina. Tämäntyyppisten miehitettyjen lentokoneiden pohjalta rakennettujen maalilennokkien ongelma on tosin usein ollut niiden korkea hinta ja käyttökulut.lähde?
Dronen historia Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2019 Suomessa oli rekisteröitynyt 2 416 droneja hyödyntävää kaupallista toimijaa, joilla oli käytössään 3 073 dronea. Vuoden 2020 heinäkuun 1. päivästä lähtien on dronen lennättäjän suoritettava ilmailuun liittyvä verkkokurssi ja -tentti. Tähän liittyy myös rekisteröitymisvaatimus. Vaatimusten taustalla ovat uudet EU-asetukset. [3]
Toukokuussa 2021 kerrottiin, että Helsingin yliopistollinen sairaala alkaa testata sähkökäyttöisiä droneja pääkaupunkiseudun ensihoidossa keväällä 2023. Euroopan komission rahoittaman ja VTT:n koordinoiman Airmour-hankkeen putteissa tehtävillä testilennoilla kuljetetaan sekä ensihoitohenkilöstöä esittäviä nukkeja että hoitovälineitä ja -tarvikkeita. VTT arvioi, että miehitettyjä dronelentoja voidaan tehdä vakituisesti vasta 2030-luvulla.[4][5]
Avoin-luokan dronet Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Avoin-luokan miehittämätön ilma-alus Suomessa
Avoin-toimintakategoriaan kuuluvat alle 25 kg painavat ja alle 120 m korkeudessa lentävät dronet. Droneilla lentäminen on jaettu kolmeen alakategoriaan (A1 – A3) toimintaympäristön mukaan, ja dronet on luokiteltu C-luokituksin. Jokaisella luokalla on omat erityisvaatimukset droneille ja kauko-ohjaajille. Tehdasvalmisteisen dronen tulee olla myös CE-merkitty. Avoin-luokan dronella ei saa lentää väkijoukkojen yli, ja dronen suurin sallittu nopeus on 19 m/s.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Drone vai drooni? Kielikello. 3/2018. Viitattu 26.12.2019.
- ↑ a b Annika Martikainen: Suomi testaa USA:n jättidroonia – miehittämättömiä aluksia haluavat nyt sekä asevoimat että terroristit 9/2020. 24.8.2021. Viitattu 27.8.2021. (suomeksi)
- ↑ Vuoden kuluttua eivät dronet enää ilman lupia lentele – uusi EU-asetus vaatii lennättäjiltä kurssin ja tentin www.iltalehti.fi. Viitattu 6.7.2019.
- ↑ Tulevaisuudessa droonit voivat lennättää onnettomuuspaikalle tarvikkeita ja jopa ensihoitajan Yle Uutiset. Viitattu 21.9.2021.
- ↑ Ensihoito, Helsingissä testataan keväällä 2023 droneja ensihoidon tukena Helsingin Sanomat. 11.5.2021. Viitattu 21.9.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Huffington post: Drone lobbying companies
- IMINT imagery intelligence
- "Human Pilots: Who Needs 'Em?" – Wired
- AUVS International Aerial Robotics Competition (Arkistoitu – Internet Archive)
- UAVMarketSpace UAV MarketSpace is a comprehensive web resource for information on Commercial (Civil) and Public use of UAVs.
- Mahon, Tim: "U.K., BAE Systems divulge details of six UAV programs", Space News
- Sata vuotta yksin taivaalla - Robottien sota ei ole uusi asia, Suomen Sotilas 6, 2010