Ero sivun ”Tatjana Kazankina” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PixelBot (keskustelu | muokkaukset)
Amirobot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: tr:Tatyana Kazankina
Rivi 44: Rivi 44:
[[sl:Tatjana Vasiljevna Kazankina]]
[[sl:Tatjana Vasiljevna Kazankina]]
[[sv:Tatjana Kazankina]]
[[sv:Tatjana Kazankina]]
[[tr:Tatyana Kazankina]]
[[uk:Казанкіна Тетяна Василівна]]
[[uk:Казанкіна Тетяна Василівна]]

Versio 15. heinäkuuta 2011 kello 21.40

Mitalit
Maa:  Neuvostoliitto
Naisten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Montréal 1976 800 m
Kultaa Kultaa Montréal 1976 1 500 m
Kultaa Kultaa Moskova 1980 1 500 m
MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Helsinki 1983 3 000 m

Tatjana Vasiljevna Kazankina (ven. Татьяна Васильевна Казанкина, s. 17. joulukuuta 1951 Petrovsk, Saratovin alue, Neuvostoliitto) on entinen venäläinen keskimatkojen juoksija, joka edusti kilpaurallaan Neuvostoliittoa.

Kazankina saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa 1975 sisäratojen EM-kilpailuissa Katowicessa, jossa hän juoksi toiseksi 1 500 metrin juoksussa. Todelliseen menestykseen hän nousi seuraavana vuonna Montrealin olympialaisissa voittamalla 800 ja 1 500 metrin juoksuissa olympiakultaa. Samana vuonna hän teki 28. kesäkuuta uuden maailmanennätyksen 1 500 metrillä ajalla 3.56,0 ollen ensimmäinen nainen, joka juoksi matkan alle neljässä minuutissa. Kazankina oli myös 16. elokuuta 1980 ankkurina Neuvostoliiton viestijoukkueessa, joka teki 4 x 800 metrin viestissä uuden maailmanennätyksen.

Vuosi 1980 oli Kazankinalle erityisen menestyksekäs. Hän teki 6. heinäkuuta jälleen uuden 1 500 metrin maailmanennätyksen 3.55,0 ja voitti elokuussa Moskovan olympialaisissa jälleen 1 500 metrin olympiakultaa. 13. elokuuta hän juoksi uuden maailmanennätyksen 3.52,47, joka pysyi maailmanennätyksenä yli 13 vuotta. Kazankina voitti pronssia Helsingin MM-kisoissa 1983 3 000 metrin juoksussa. Seuraavana vuonna hän teki uudet maailmanennätykset 2 000 ja 3 000 metrillä, mutta kieltäydyttyään Pariisissa doping-testistä hänet asetettiin kilpailukieltoon, mikä käytännössä lopetti hänen urheilu-uransa.

Lähteet