Seinäjoen pataljoona

Seinäjoen pataljoona oli valkoisten länsiarmeijan Hjalmarsonin ryhmän 2. krenatöörirykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoona oli valkoisen armeijan ensimmäinen järjestäytynyt pataljoona jonka muodostaminen aloitettiin 4. helmikuuta 1918 Vaasassa ja sen ensimmäinen komentaja oli kapteeni Aminoff. Näihin aikoihin pataljoona sai nimekseen Seinäjoen pataljoona. Pataljoona alkoikin kasvaa nopeasti ja 22. helmikuuta 1918 se oli kasvanut 520 miestä käsittäväksi joukoksi. Pataljoona sijoitetiin Seinäjoelle, jossa se alkuun keskittyi vartiopalvelukseen päämajan varusväkenä.

Pataljoonan komentaja oli majuri Torsten Carl Otto Aminoff, v.t. komentaja oli kapteeni B. G. L. Schauman

Joukko-osastot

• 1. komppania

Päällikkö: jääkäriluutnantti Herman Samuel Sundvall (haavoittui 16. maaliskuuta 1918 Länkipohjassa), jääkärialiupseeri Juuso Herman Taskinen (16. maaliskuuta - 31. maaliskuuta 1918) ja jääkärivääpeli Aleksander Villiam Redh, jääkärivänrikki Frans Emil Vantunen.

Joukkueenjohtajat: jääkärivääpeli Joel Mikko Hautala, jääkärivaravääpeli Edvin Peltola (kaatui 16. maaliskuuta Länkipohjassa), jääkärialiupseeri Alexander Villiam Redh (siirrettiin 2. komppaniaan ja myöhemmin 3. komppanian päälliköksi), jääkärialiupseeri Juuso Herman Taskinen (toimi komppanianpäällikönä 16. maaliskuuta - 31. maaliskuuta).

• 2. komppania

Päällikkö: kapteeni Toivonen, jääkärivääpeli Eino Valdemar Kalervo (18. maaliskuuta alkaen).

Joukkueenjohtajat: jääkärivääpeli Eino Valdemar Kalervo (myöhemmin komppanianpäälliköksi), jääkärivääpeli Artturi Bedda,

• 3. komppania

Päällikkö: jääkärivänrikki Severus Konkola myöhemmin, jääkärialiupseeri Alexander Villiam Redh.

Joukkueenjohtajat: jääkärivänrikki Frans Emil Vantunen (haavoittui 16. maaliskuuta 1918 ja parannuttuaan siirrettiin 1. komppaniaa päälliköksi).

• Konekiväärikomppania

Päällikkö: jääkäriluutnantti Huugo Reino Östman myöh. Kahva.

Joukkueenjohtajat: jääkärivaravääpeli Vilho Toivo Tattari

Pataljoonassa palvelleet Saksan jääkärit

Aliupseeritehtävissä jääkärialiupseeri Karl Kustaa Grönman, alipäällystön kouluttajana jääkärivääpeli Lauri Johannes Gulin.

Lähteet

• Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli, Suomen vapaussota 1918 osat V ja VI, Otava Helsinki 1924-1925.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.