United World Colleges

United World Colleges (UWC) tarjoaa kansainvälistä opetusta kahdessatoista maassa ympäri maailmaa. Koulut sijaitsevat Walesissa, Italiassa, Norjassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Hollannissa, Intiassa, Hongkongissa, Singaporessa, Swazimaassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Venezuelassa sekä Costa Ricassa. Venezuelan koulua lukuun ottamatta 16–18-vuotias lukion ensimmäistä vuotta opiskeleva voi suorittaa kouluissa IB-tutkinnon.

United World Collegen ideologiaan kuuluu erilaisten kulttuurien ymmärtäminen sekä palvelutoiminta. UWC-vuosien annista suuri osa muodostuu opiskelujen kanssa tasavertaisesta koulujen elämästä. Siihen kuuluu kulttuurien kohtaaminen, palvelutyön tekeminen, harrastaminen ja sosiaalinen elämä.

Tutkinto

UWC-kouluissa suoritetaan International Baccalaureate (IB) -tutkinto, joka on kaikkialla maailmassa tunnustettu korkeakouluopintoihin oikeuttava tutkinto. IB-tutkinto vastaa suunnilleen suomalaista ylioppilastutkintoa. Tutkintoa varten opiskellaan kuutta ainetta, joihin syvennytään perusteellisemmin kuin suomalaisissa lukioissa. Lisäksi opiskellaan vuoden mittainen kurssi tiedonfilosofiaa sekä kirjoitetaan 4 000-sanainen essee itse valitusta aiheesta. Kaikki opetus on englanninkielistä äidinkielen ja muiden vieraiden kielten tunteja lukuun ottamatta.

Atlantic College kehitteli ja otti IB-tutkinnon käyttöön ensimmäisenä 1970-luvulla. Nykyisin tutkinto on tunnustettu ja laajasti levinnyt ylioppilastutkintotasoinen kansainvälinen tutkinto. Sitä opetetaan lähes 1 500 koulussa ympäri maailmaa. Tutkinnon voi suorittaa myös muutamassa suomalaisessa koulussa.

Suurin ero IB-tutkintoon tähtäävän opetuksen ja suomalaisen lukion välillä on ainemäärä. IB:ssa valitaan vain kuusi ainetta, joita sitten opiskellaan yleensä huomattavasti suomalaista tasoa syvemmin.

Pakollisia aineita on kuusi: kolme higher level- ja kolme standard level -tasoista. Aineiden vertailu suomalaiseen tasoon on vaikeaa, koska opetusohjelmat ja vaatimustasot vaihtelevat eri aineissa. Karkeasti ottaen standard aineet vastannevat suomalaista tasoa työmäärässä ja tietotasossa. Monet higher levelit sen sijaan syventävät aineen osaamista yliopiston alkuvuosiin verrattavalle tasolle.

Oppiaineita valitaan kuusi, yksi kustakin ryhmästä:

• Ryhmä 1: A-kieli. Yleensä opiskelijan äidinkieli. UWC-kouluissa olleet suomenkieliset ovat suorittaneet A-kielenä joskus myös

englantia ja ruotsia. Opiskelu sisältää kirjallisuuden suullista ja kirjallista analysointia.

• Ryhmä 2: B-kieli. Joku vieras nykykieli. Tyypillisiä valintoja ovat englanti, italia, ranska, saksa, espanja, japani, mandariinikiina ja arabia.
• Ryhmä 3: Yhteiskunnallinen aine. Koulusta riippuen valittavana on esimerkiksi historiaa, filosofiaa, kansantaloustiedettä, kehitysmaatutkimusta, maailman uskontoja ja maantietoa.
• Ryhmä 4: Luonnontiede. Tyypillisiä valintoja ovat fysiikka, kemia, biologia ja ympäristötiede.
• Ryhmä 5: Matematiikka. Valittavana on neljä eri tasoista kurssia, joista vaikein on otettava erikseen. (Maths Studies, Mathematics SL/HL, Further Mathematics)
• Ryhmä 6: Toinen aine ryhmistä 1–5 tai joku muu, esimerkiksi musiikki, kuvaamataito, ilmaisutaito, teatteri, yliopistotason matematiikka tai ylimääräinen kieli.

Opiskelija valitsee itse aineensa koulun ainetarjonnasta, jolloin tutkinnon voi rakentaa yksilöllisesti omien taipumuksien, kiinnostuksen ja suunnitelmien mukaan.

IB-tutkinto on korkeatasoinen ja vaatii panostusta mutta on myös motivoiva tutkinto. Suomalaiseen koulujärjestelmään verrattuna työskentely on itsenäisempää ja valinnaisempaa. Yhteiskunnallisissa aineissa kirjoitetaan paljon esseitä, luonnontieteissä keskeinen rooli on käytännön laboratoriotöillä, kielten opiskelussa keskitytään suulliseen ilmaisuun ja kirjallisuuteen. Luokkakoot ovat pieniä, ja jokaisella on oma tutorinsa, joka seuraa opiskelun etenemistä. UWC-opiskelijat ovat yleensä motivoituneita opintoihinsa.

IB arvioidaan asteikolla yhdestä seitsemään. Alin hyväksytty arvosana on nelonen. Seitsemän on huippuarvosana, jolle ei suomalaisessa asteikossa löydy vertailukohtaa. Tutkinnon enimmäispistemäärä on 45 pistettä, alin hyväksytty 24. Pääosan arvosanoista muodostavat toisen vuoden keväällä pidettävät kirjalliset ja suulliset kokeet, mutta myös kahden vuoden aikana tehdyistä tutkielmista osa huomioidaan tutkintoarvosanoissa.

IB-tutkinto hyväksytään yliopistoissa eri puolilla maailmaa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta IB-tutkinto rinnastetaan suoraan Suomen ylioppilastutkintoon.

Stipendit

Suomesta on UWC-kouluihin lähtenyt opiskelijoita vuodesta 1966 lähtien. Ensimmäiset stipendiaatit lähtivät Walesiin Atlantic Collegeen. Stipendit on myöntänyt ja rahoittanut alusta saakka Suomen Kulttuurirahasto, ja nyttemmin rahoitukseen osallistuu myös Svenska Kulturfonden. UWC-koulujen Suomen oppilasvalinnan suorittaa Suomen UWC-yhdistys yhdessä UWC-toimikunnan kanssa. Stipendihakemuksia on viime vuosina tullut noin 150. Stipendejä myönnetään vuosittain kymmenkunta. Kouluihin tulee opiskelijoita ympäri maailmaa, suurin osa stipendeillä. Melkein jokaisesta maasta lähetetään opiskelijoita johonkin UWC-kouluihin, Suomesta lähetettiin vuonna 2011 12 stipendiaattia eri UWC-kouluihin. Hakemuksia tuli yhteensä 79 kpl. Vuoden 2011 UWC-stipendiaatit ovat:

Red Cross Nordic, Norja: Johanna Lindh, Savonlinna Karri Kosonen, Espoo (Svenska Kulturfondenin stipendiaatti)

UWC, Costa Rica: Milena Hakanpää, Espoo Viljami Yli-Hemminki, Lapua

Adriatic College, Italia: Kaisa-Reetta Seppänen, Suomussalmi

UWC Mostar, Bosnia: Reetta Puska, Savukoski

Waterford Kamhlaba, Swasimaa: Tuure-Eerik Niemi, Espoo

Mahindra College, Intia: Maarit Mönttinen, Kerava

Li Po Chun, Hong Kong: Maxim Moshnyakov, Helsinki

American West College, Yhdysvallat: Lotta Kortekallio, Palokka

Lester B. Pearson College, Kanada: Susanna Kinnunen, Raahe

Atlantic College, Wales: Iiris Suomela, Tampere

Tunnettuja suomalaisia stipendiaatteja

• Pentti Kouri
• Jorma Ollila
• Pilvi Torsti
• Seppo Honkapohja

Aiheesta muualla

• UWC:n kansainvälinen verkkosivu (englanniksi)
• Suomen United World Colleges -yhdistyksen verkkosivut
• UWC Suomen kulttuurirahaston sivuilla