Ero sivun ”Public domain” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: lt:Viešo naudojimo režimas |
Tmh (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Tyypillinen public domainiin asetettu teos on [[tietokoneohjelma]]; tällaista ohjelmaa kutsutaan myös |
Tyypillinen public domainiin asetettu teos on [[tietokoneohjelma]]; tällaista ohjelmaa kutsutaan myös |
||
[[julkisohjelma]]ksi. Usein, mutta ei aina, myös julkisohjelman [[lähdekoodi]] on saatavilla ja kuuluu public domainiin. |
[[julkisohjelma]]ksi. Usein, mutta ei aina, myös julkisohjelman [[lähdekoodi]] on saatavilla ja kuuluu public domainiin. Myös monet fiktiiviset hahmot, kuten [[joulupukki]], sekä monet tekijänoikeuksiltaan vanhentuneet tai ennen tekijänoikeusjärjestelmää tehdyt teokset, kuten [[Dracula]] (vanhentunut) tai [[Shakespeare]]n näytelmät (tehty ennen tekijänoikeuslakia) kuuluvat Public domainiin. |
||
[[Suomi|Suomessa]] teokset on suojattu [[tekijänoikeus|tekijänoikeudella]]. Joskus aiemmin Yhdysvalloissa "copyright" varta vasten kirjoitettava teoksen yhteyteen (esimerkiksi musiikkiteoksessa nuotteihin tai levyyn), tai muuten teos on kaikkien omaisuutta. Nykyisten kansainvälisten sopimusten myötä tekijänoikeus syntyy automaattisesti teosta luotaessa. Esim. Suomen laki ei anna mahdollisuutta luopua tekijänoikeudesta, joten |
[[Suomi|Suomessa]] teokset on suojattu [[tekijänoikeus|tekijänoikeudella]]. Joskus aiemmin Yhdysvalloissa "copyright" varta vasten kirjoitettava teoksen yhteyteen (esimerkiksi musiikkiteoksessa nuotteihin tai levyyn), tai muuten teos on kaikkien omaisuutta. Nykyisten kansainvälisten sopimusten myötä tekijänoikeus syntyy automaattisesti teosta luotaessa. Esim. Suomen laki ei anna mahdollisuutta luopua tekijänoikeudesta, joten tekijän pitää erikseen luopua kaikista erityisistä oikeuksista, joita tekijänoikeuslaki hänelle suo. Teoksen tekijänoikeus siis säilyy tekijällä, muttei hän voi kieltää esimerkiksi teoksen jälleenmyyntiä tai kopiointia, tai vaatia mitään muita oikeuksia, joita tekijänoikeuslaki hänelle normaalisti soisi. Kaikki teokset siirtyvät Public domainiin myös vanhetessaan. |
||
Myös tietyt fiktiiviset hahmot, kuten [[joulupukki]] ja [[Dracula]] ovat nykyisin vapaasti käytettävissä olevia hahmoja, vaikka ainakin jälkimmäinen on kuulunut tekijänoikeuden piiriin. |
|||
Public domainiin asettamisen ("no rights reserved") ja täysien tekijänoikeuksien säilyttämisen ("all rights reserved") väliltä löytyy myös useita tapoja lisensoida teostaan vapaasti käytettäväksi tiettyihin tarkoituksiin, säilyttäen kuitenkin osan oikeuksista tekijällä. [[Creative commons]] -lisenssit ovat yleisin tapa antaa lisenssillä osa oikeuksistaan pois. |
Public domainiin asettamisen ("no rights reserved") ja täysien tekijänoikeuksien säilyttämisen ("all rights reserved") väliltä löytyy myös useita tapoja lisensoida teostaan vapaasti käytettäväksi tiettyihin tarkoituksiin, säilyttäen kuitenkin osan oikeuksista tekijällä. [[Creative commons]] -lisenssit ovat yleisin tapa antaa lisenssillä osa oikeuksistaan pois. |
||
Versio 14. heinäkuuta 2006 kello 15.37
Public domain on englanninkielinen termi, jolla tarkoitetaan vapaasti yleiseen käyttöön asetettujen teosten joukkoa. Usein public domainista käytetään lyhennettä PD. Public domainissa olevan teoksen tekijä on luopunut tekijänoikeuksistaan siinä määrin kuin se on lainsäädännön mukaan mahdollista, ja teoksen käytölle on mahdollisimman vähän rajoituksia. On myös mahdollista että hahmon tekijän kotimaan tekijänoikeuslaki sallii teoksen tai sen osan levittämisen esim. tietyn ajan kuluttua tekijän kuolemasta.
Tyypillinen public domainiin asetettu teos on tietokoneohjelma; tällaista ohjelmaa kutsutaan myös julkisohjelmaksi. Usein, mutta ei aina, myös julkisohjelman lähdekoodi on saatavilla ja kuuluu public domainiin. Myös monet fiktiiviset hahmot, kuten joulupukki, sekä monet tekijänoikeuksiltaan vanhentuneet tai ennen tekijänoikeusjärjestelmää tehdyt teokset, kuten Dracula (vanhentunut) tai Shakespearen näytelmät (tehty ennen tekijänoikeuslakia) kuuluvat Public domainiin.
Suomessa teokset on suojattu tekijänoikeudella. Joskus aiemmin Yhdysvalloissa "copyright" varta vasten kirjoitettava teoksen yhteyteen (esimerkiksi musiikkiteoksessa nuotteihin tai levyyn), tai muuten teos on kaikkien omaisuutta. Nykyisten kansainvälisten sopimusten myötä tekijänoikeus syntyy automaattisesti teosta luotaessa. Esim. Suomen laki ei anna mahdollisuutta luopua tekijänoikeudesta, joten tekijän pitää erikseen luopua kaikista erityisistä oikeuksista, joita tekijänoikeuslaki hänelle suo. Teoksen tekijänoikeus siis säilyy tekijällä, muttei hän voi kieltää esimerkiksi teoksen jälleenmyyntiä tai kopiointia, tai vaatia mitään muita oikeuksia, joita tekijänoikeuslaki hänelle normaalisti soisi. Kaikki teokset siirtyvät Public domainiin myös vanhetessaan.
Public domainiin asettamisen ("no rights reserved") ja täysien tekijänoikeuksien säilyttämisen ("all rights reserved") väliltä löytyy myös useita tapoja lisensoida teostaan vapaasti käytettäväksi tiettyihin tarkoituksiin, säilyttäen kuitenkin osan oikeuksista tekijällä. Creative commons -lisenssit ovat yleisin tapa antaa lisenssillä osa oikeuksistaan pois.
Joskus tietokoneiden ilmaisohjelmia on kutsuttu PD eli public domain -ohjelmiksi. Tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska ilmaisohjelmien tekijät eivät usein luovu tekijänoikeudestaan. Samoin tekijänoikeuksista luopuminen ei aina tarkoita tuotteen ilmaisuutta.
Katso myös
Linkkejä
- CC Public Domains, esimerkki lisenssistä, jolla teoksensa voi asettaa public domainiin
Public domainiin asetettua materiaalia
Internet Archive, kirjoja, kuvia, elokuvia yms.