Ero sivun ”Tamara Aladin” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
yhden kuvan galleria poistettu
Vnnen (keskustelu | muokkaukset)
p artikkelissa ei mainita että aladin olisi suomenvenäläinen
Rivi 19: Rivi 19:
[[Luokka:Elävät henkilöt]]
[[Luokka:Elävät henkilöt]]
[[Luokka:Suomalaiset muotoilijat]]
[[Luokka:Suomalaiset muotoilijat]]
[[Luokka:Suomen venäläiset]]

Versio 25. maaliskuuta 2015 kello 14.51

Tamara Aladinin suunnitelema Carafe lasisarja.

Tamara Aladin (s. 1932) on suomalainen muotoilija ja lasitaiteilija.

Aladin valmistui Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkalinjalta 1950-luvun puolivälissä ja työskenteli Riihimäen Lasi Oy:n palveluksessa vuosina 1959–1976. Hän suunnitteli yhtiölle talouslasia sekä vientimalleja, joita myytiin erityisesti Saksaan. Yli puolet tehtaan 1960-luvulla valmistamista maljakoista oli Aladinin suunnittelemia. Tunnetuimpia olivat vuosina 1968–1976 valmistettu Kehrä-maljakko sekä 1970-luvulla tuotannossa ollut Koralli-sarja. Hän suunnitteli yhtiölle omalla nimellään yli 150 erilaista esinettä, mutta todellisuudessa määrä on suurempi, koska osan Aladin teki anonyymisti.[1] Riihimäen lasin lisäksi Aladin suunnitteli muun muassa lasipulloja Marlille.[2]

Tamara Aladin jätti työskentelyn lasimuotoilun parissa vuonna 1976, kun Riihimäen lasi lopetti puhalletun lasin valmistuksen. Nykyään hän asuu Haminassa.[1] Aladinin tuotantoa on ollut esillä muun muassa Suomen lasimuseossa Riihimäellä vuonna 2010 sekä Haminan kaupunginmuseossa kesällä 2012.[3]

Tamara Aladin on toiminut myös lentoemäntänä Aeron Moskovan-reitillä pari vuotta toimien mm. ohjaamossa radiopuhelimen venäjänkieltä taitavana hoitajana, jolloin hänen tehtävänään oli tulkata kaikki keskustelut lentäjien ja lennonjohdon välillä. [4]

Lähteet

  1. a b Lasinkeräilijöiden odotetaan innostuvan mystisestä Tamara Aladinista 19.9.2010. YLE Häme. Viitattu 15.6.2013.
  2. Tamara Aladinin lasiesineet kutsuvat Haminaan 2012. Sydän. Viitattu 15.6.2013.
  3. Amusa-kulttuuritori Viitattu 15.6.2013.
  4. Kari-Otso Nevaluoma: Satumaista lasia. Avotakka, 2008, nro 7, s. 114-119.

Aiheesta muualla