Ero sivun ”Antibioottiresistenssi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Antibiotic resistance.svg|thumb|Resistenssin kehittyminen esimerkiksi kesken jätetyn antibioottikuurin tuloksena.]]
[[Tiedosto:Antibiotic resistance.svg|thumb|Resistenssin kehittyminen esimerkiksi kesken jätetyn antibioottikuurin tuloksena.]]
'''Antibioottiresistenssi''' tai resistenssi<ref name="BI3">{{BI3}}</ref> tarkoittaa, että jollakin [[eliö]]llä, esimerkiksi [[bakteeri]]lla, on vastustuskyky yhtä tai useampaa [[antibiootti]]a vastaan.<ref name="BI5">{{BI5|37, 42, 150–151, 161}}</ref> Tällöin eliö kasvaa, vaikka läsnä on antibioottia, jolle se olisi luontaisesti herkkä. Resistenssin hankkinutta eliötä kutsutaan resistentiksi.<ref name="BI3" /> Antibioottiresistenssin syntyyn vaikuttavat antibioottien vapaa apteekkisaatavuus ja kesken jätetyt antibioottikuurit. Antibioottiresistenssiä synnyttää myös antibioottien syöttäminen lihan tuotantoeläimille, kuten sioille, naudoille ja kanoille.
'''Antibioottiresistenssi''' tai resistenssi<ref name="BI3">{{BI3}}</ref> tarkoittaa, että jollakin [[eliö]]llä, esimerkiksi [[bakteeri]]lla, on vastustuskyky yhtä tai useampaa [[antibiootti]]a vastaan.<ref name="BI5">{{BI5|37, 42, 150–151, 161}}</ref> Tällöin eliö kasvaa, vaikka läsnä on antibioottia, jolle se olisi luontaisesti herkkä. Resistenssin hankkinutta eliötä kutsutaan resistentiksi.<ref name="BI3" /> Antibioottiresistenssin syntyyn vaikuttavat antibioottien vapaa apteekkisaatavuus ja kesken jätetyt antibioottikuurit. Antibioottiresistenssiä synnyttää myös antibioottien syöttäminen lihan tuotantoeläimille, kuten sioille, naudoille ja kanoille.{{Lähde}}


Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin [[perimä]]ssä tapahtuu [[mutaatio]]ita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottiresistenssiä esiintyy myös luonnollisesti mikrobien taistellessa elintilasta. Yhdessä [[plasmidi]]ssa voi olla useita [[geeni|geenejä]], jotka luovat bakteerille resistenssiä eri antibiooteille. Toisaalta bakteerilla voi olla useita plasmideja, joissa on antibioottiresistenssigeenejä.<ref name="Brock">Madigan, M. et al. "Brock Biology of Microorganisms." Sivut 283–287. Pearson Benjamin Cummings, 2009.</ref> Antibioottiresistenssigeeni koodaa yleensä antibioottia hajottavaa tai tehottomaksi muuttavaa [[entsyymi]]ä.<ref name="BI5" />
Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin [[perimä]]ssä tapahtuu [[mutaatio]]ita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottiresistenssiä esiintyy myös luonnollisesti mikrobien taistellessa elintilasta. Yhdessä [[plasmidi]]ssa voi olla useita [[geeni|geenejä]], jotka luovat bakteerille resistenssiä eri antibiooteille. Toisaalta bakteerilla voi olla useita plasmideja, joissa on antibioottiresistenssigeenejä.<ref name="Brock">Madigan, M. et al. "Brock Biology of Microorganisms." Sivut 283–287. Pearson Benjamin Cummings, 2009.</ref> Antibioottiresistenssigeeni koodaa yleensä antibioottia hajottavaa tai tehottomaksi muuttavaa [[entsyymi]]ä.<ref name="BI5" />


Antibiootin läsnä ollessa suotuisan mutaation omaavat organismit pärjäävät muita paremmin kasvuympäristössään, joten antibiootteja käytettäessa antibioottiresistenssi lisääntyy.
Antibiootin läsnä ollessa suotuisan mutaation omaavat organismit pärjäävät muita paremmin kasvuympäristössään, joten antibiootteja käytettäessa antibioottiresistenssi lisääntyy.{{Lähde}}


Tunnettu antibioottiresistentti bakteeri on [[MRSA]] eli metisilliinille resistentti ''Staphylococcus aureus''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/mrsa | Nimeke = MRSA | Julkaisu = Infektiotaudit | Julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Viitattu = 23.7.2013 }}</ref>
Tunnettu antibioottiresistentti bakteeri on [[MRSA]] eli metisilliinille resistentti ''Staphylococcus aureus''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/mrsa | Nimeke = MRSA | Julkaisu = Infektiotaudit | Julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Viitattu = 23.7.2013 }}</ref>


Viimeinen MRSA:han tehoava antibiootti on harvoin käytetty vanha antibiootti [[kolistiini]]. Kolistiinin haittana on kuitenkin munuaisvaurioiden riski. Käyttökelpoisia voivat olla 1900-luvun alun lääkeaineet [[salvarsaani]] ja turvallisempi [[neosalvarsaani]], mutta ne sisältävät [[arseeni]]a. Kaikkein alkukantaisin tapa bakteerien tuhoamiseen on ollut [[elohopea]], jota on historiassa kaadettu haavoihin. Antibioottiresistenttien bakteerien päihittämiseen on esitetty [[bakteriofagi|bakteriofageja]].
Viimeinen MRSA:han tehoava antibiootti on harvoin käytetty vanha antibiootti [[kolistiini]]. Kolistiinin haittana on kuitenkin munuaisvaurioiden riski.<ref name="fimea">[http://sic.fimea.fi/3_12_kolistimetaattinatrium Juha Vakkilainen: Kolistimetaattinatrium. fimea.fi]</ref> Käyttökelpoisia voivat olla 1900-luvun alun lääkeaineet [[salvarsaani]] ja turvallisempi [[neosalvarsaani]], mutta ne sisältävät [[arseeni]]a. Kaikkein alkukantaisin tapa bakteerien tuhoamiseen on ollut [[elohopea]], jota on historiassa kaadettu haavoihin. Antibioottiresistenttien bakteerien päihittämiseen on esitetty [[bakteriofagi|bakteriofageja]].{{Lähde}}

Vielä vuonna 1984 antiobioottiresistenssin vakavuutta ei tajuttu, vaan esitettiin että on kehitetty uusia tehokkaita antibiootteja, jotka poistavat ongelman. Ongelma alkoi kuitenkin lisääntyä 1980-luvun lopulla, ja Suomessa niiden antibioottien käyttöä alettiin rajoittaa. Uusien lääkkeiden kehitys on kuitenkin hidastunut.<ref>[http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/bakteerien-vastaisku-4259/ Mia Flygar, Ma­rianne Jans­son: Bakteerien vastaisku, Suomen lääkärilehti] 12.2.2009</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 28. toukokuuta 2016 kello 04.25

Resistenssin kehittyminen esimerkiksi kesken jätetyn antibioottikuurin tuloksena.

Antibioottiresistenssi tai resistenssi[1] tarkoittaa, että jollakin eliöllä, esimerkiksi bakteerilla, on vastustuskyky yhtä tai useampaa antibioottia vastaan.[2] Tällöin eliö kasvaa, vaikka läsnä on antibioottia, jolle se olisi luontaisesti herkkä. Resistenssin hankkinutta eliötä kutsutaan resistentiksi.[1] Antibioottiresistenssin syntyyn vaikuttavat antibioottien vapaa apteekkisaatavuus ja kesken jätetyt antibioottikuurit. Antibioottiresistenssiä synnyttää myös antibioottien syöttäminen lihan tuotantoeläimille, kuten sioille, naudoille ja kanoille.lähde?

Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin perimässä tapahtuu mutaatioita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottiresistenssiä esiintyy myös luonnollisesti mikrobien taistellessa elintilasta. Yhdessä plasmidissa voi olla useita geenejä, jotka luovat bakteerille resistenssiä eri antibiooteille. Toisaalta bakteerilla voi olla useita plasmideja, joissa on antibioottiresistenssigeenejä.[3] Antibioottiresistenssigeeni koodaa yleensä antibioottia hajottavaa tai tehottomaksi muuttavaa entsyymiä.[2]

Antibiootin läsnä ollessa suotuisan mutaation omaavat organismit pärjäävät muita paremmin kasvuympäristössään, joten antibiootteja käytettäessa antibioottiresistenssi lisääntyy.lähde?

Tunnettu antibioottiresistentti bakteeri on MRSA eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus.[4]

Viimeinen MRSA:han tehoava antibiootti on harvoin käytetty vanha antibiootti kolistiini. Kolistiinin haittana on kuitenkin munuaisvaurioiden riski.[5] Käyttökelpoisia voivat olla 1900-luvun alun lääkeaineet salvarsaani ja turvallisempi neosalvarsaani, mutta ne sisältävät arseenia. Kaikkein alkukantaisin tapa bakteerien tuhoamiseen on ollut elohopea, jota on historiassa kaadettu haavoihin. Antibioottiresistenttien bakteerien päihittämiseen on esitetty bakteriofageja.lähde?

Vielä vuonna 1984 antiobioottiresistenssin vakavuutta ei tajuttu, vaan esitettiin että on kehitetty uusia tehokkaita antibiootteja, jotka poistavat ongelman. Ongelma alkoi kuitenkin lisääntyä 1980-luvun lopulla, ja Suomessa niiden antibioottien käyttöä alettiin rajoittaa. Uusien lääkkeiden kehitys on kuitenkin hidastunut.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X
  2. ↑ a b Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 37, 42, 150–151, 161. (6. uudistettu painos) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6
  3. ↑ Madigan, M. et al. "Brock Biology of Microorganisms." Sivut 283–287. Pearson Benjamin Cummings, 2009.
  4. ↑ MRSA Infektiotaudit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.7.2013.
  5. ↑ Juha Vakkilainen: Kolistimetaattinatrium. fimea.fi
  6. ↑ Mia Flygar, Ma­rianne Jans­son: Bakteerien vastaisku, Suomen lääkärilehti 12.2.2009
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Antibioottiresistenssi&oldid=15740989”