Ero sivun ”Igor (Kiova)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Elämänkerta: kh |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Igor''' ({{k-ru|Игорь}} tai muinaisskandinaaviksi ''Ingvar''; noin [[878]] - [[945]]) oli [[Kiovan Venäjä]]n ruhtinas vuosina [[912]]–[[945]]. Igor oli Novgorodin ruhtinas [[Rurik]]in ja norjalaisen prinsessa [[Efanda]]n poika. Rurikin kuoltua noin vuonna 879 tuli Efandan veljestä, varjagipäällikkö [[Oleg Viisas|Olegista]], Novgorodin uusi ruhtinas ja Rurikin kruununperijä Igorin sijaishallitsija. |
'''Igor''' ({{k-ru|Игорь}} tai muinaisskandinaaviksi ''Ingvar''; noin [[878]] - [[945]]) oli [[Kiovan Venäjä]]n ruhtinas vuosina [[912]]–[[945]]. Igor oli Novgorodin ruhtinas [[Rurik]]in ja norjalaisen prinsessa [[Efanda]]n poika. Rurikin kuoltua noin vuonna 879 tuli Efandan veljestä, varjagipäällikkö [[Oleg Viisas|Olegista]], Novgorodin uusi ruhtinas ja Rurikin kruununperijä Igorin sijaishallitsija. |
||
== |
== Elämäkerta == |
||
Oleg valloitti Kiovan vuonna 882 ja siirsi valtakuntansa pääkaupungin sinne ja perusti Kiovan Venäjän valtakunnan. Hän toi sinne mukanaan myös kasvattipoikansa Igorin. |
Oleg valloitti Kiovan vuonna 882 ja siirsi valtakuntansa pääkaupungin sinne ja perusti Kiovan Venäjän valtakunnan. Hän toi sinne mukanaan myös kasvattipoikansa Igorin. |
||
Versio 23. heinäkuuta 2016 kello 12.15
Igor (ven. Игорь tai muinaisskandinaaviksi Ingvar; noin 878 - 945) oli Kiovan Venäjän ruhtinas vuosina 912–945. Igor oli Novgorodin ruhtinas Rurikin ja norjalaisen prinsessa Efandan poika. Rurikin kuoltua noin vuonna 879 tuli Efandan veljestä, varjagipäällikkö Olegista, Novgorodin uusi ruhtinas ja Rurikin kruununperijä Igorin sijaishallitsija.
Elämäkerta
Oleg valloitti Kiovan vuonna 882 ja siirsi valtakuntansa pääkaupungin sinne ja perusti Kiovan Venäjän valtakunnan. Hän toi sinne mukanaan myös kasvattipoikansa Igorin.
Vuonna 903 Igor haki itselleen Pihkovasta vaimokseen (Olgan), joka oli ilmeisesti myös varjagisukua. Kun suuriruhtinas Oleg lähti sotaretkelle Bysanttiin vuonna 907, niin hän jätti Igorin sijaishallitsijaksi.
Olegin kuoltua vuonna 912 Igorista tuli Kiovan Venäjän uusi suuriruhtinas. Igorin valtakausi päättyi vuonna 945, kun Igor sai surmansa pakkoverojen keruun yhteydessä drevljaanien maassa 33 vuoden hallitusvuoden jälkeen. Igorin kuoltua Kiovan Venäjän hallitsijaksi nousi hänen vaimonsa, Olga.
Bysantin ja Rusin sota 941—944
Igorin sotaretkestä Konstantinopoliin vuodelta 941 ei ole jäänyt monia mainintoja historiaan. Radzivillin kronikka kertoo siitä: 11.6.941 seilasimme Konstantinopolin rannoille. [1] Italian kuninkaan lähettiläs Liutprand Cremonalainen kirjoitti vuonna 949: Meritaistelussa syksyllä 941 Rusien kuninkaalla Igorilla oli tuhansia laivoja käytössään. Meritaistelussa bysanttilaiset käyttivät kreikkalaista tulta rusien laivoja vastaan. Vain pieni osa niistä pääsi pakenemaan. Soturit kertoivat taistelusta: ”Ikään kuin kreikkalaisilla olisi ollut hallussaan taivaallinen salama, sen he päästivät irti ja sillä he polttivat meidät; siksi emme voittaneet heitä.” [2] Tämän jälkeen bysanttilaisiin tietokirjoihin mainittiin 900-luvulta Igor ainoana rusina tietokirjan kohtaan "Laivat".
Vuonna 943 Igor kokosi uuden mahtavan sotajoukon, jossa oli varjageja, ruseja, krivitšejä, Ilmajärven sloveeneja, tivertsejä, poljaaneja ja petsenegejä. He kulkivat ratsain kohti Konstantinopolia ja iso osa meni laivoilla merta pitkin. Bysantin keisari Romanos I kuuli tästä ja lähetti lähettiläänsä jo Tonavalle tapaamaan Igorin sotajoukkoja. Heille annettiin suuret lahjat, jotta he jättäisivät Bysantin rauhaan. Samaan aikaan toiset lähettiläät menivät petsenegien luo viemään lahjoja ja sopimaan rauhasta myös heidän kanssaan eikä sotaa käyty.
Vuonna 944 Igor teki sotilas-ja kauppasopimuksen Bysantin kanssa. Sopimuksessa mainittiin Igorin sukulaisia, vaimonsa ruhtinatar Olga ja poikansa Svjatoslav.
Igorin kuolema
Syksyllä 945 Igor lähti perimään veroja drevljanien heimolta, koska soturit olivat tyytymättömiä ylöspitoonsa. He kävivät perimässä verot heimolta. Paluumatkalla Igor ilmoitti soturijoukolleen, että jatkakaa matkaa Kiovaan ja minä käyn vielä pienen joukon kanssa lisäveroja perimässä sieltä. Drevljanit päättivät, etteivät maksa veroja. He tappoivat Igorin ja soturit sekä hautasivat heidät Iskorostenin luo. Tästä kimmastuneena ruhtinatar Olga kosti drevljaneille. Hän kutsui ensin heimon vanhimmat juonen avulla kokoon ja tapatti heidät kaikki. Iskorosten poltettiin ja drevljaneille määrättiin raskaat verot. Sijaishallitsijaksi nousi Olga kunnes heidän pojastaan, Svjatoslavista, tulisi täysikasvuinen.
Igorin hauta
Ensimmäisen Maailmansodan aikana Korostenin kaupungin lähellä oli rintama, jolla taisteli arkkitehti P. D. Baranovski. Hän näki kartassa maininnan "Ruhtinas Igorin hauta". Hän meni sotilaiden kanssa tarkistamaan paikkaa ja löysi sieltä 3 m korkean hautakummun. Sotilaat kaivoivat kummun auki ja löysivät sieltä miekan, luurangon ja miekan jäännökset. Joku upseereista vei miekan mukanaan. Luurangon päällä oli pronssinen miekankahva, joka toimitettiin Moskovaan Valtion historialliseen museoon. [3]Luuranko vietiin paikalliseen kirkkoon Korosteniin.
Viitteet
Lähteitä
- Gorodok-sivusto
- Viking-Nevo kerho-sivusto
- FEHNER M. V. Miekan kahvanpää Korostenin lähellä olevasta hautakummusta // Sovetskaja arheologija. 1982. № 4.
Aiheesta muualla
- Gardariki
- Varjagit
- Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta(venäjäksi)
- Radziwillin kronikka(venäjäksi)
|
Edeltäjä: Oleg Viisas |
Kiovan ruhtinas 912–945 |
Seuraaja: Olga |