Ero sivun ”Taskuravut” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZacheBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
suom. nimi
Rivi 2: Rivi 2:
| nimi = Taskuravut
| nimi = Taskuravut
| kuva = Liocarcinus vernalis.jpg
| kuva = Liocarcinus vernalis.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti = ''[[Liocarcinus vernalis]]''
| kuvateksti = ''[[Liocarcinus vernalis]]''
| domeeni =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda''
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] Arthropoda
| alajakso = [[Äyriäiset]] ''Crustacea''
| alajakso = [[Äyriäiset]] Crustacea
| luokka = [[Kuoriäyriäiset]] ''Malacostraca''
| luokka = [[Kuoriäyriäiset]] Malacostraca
| lahko = [[Kymmenjalkaiset]] ''Decapoda''
| lahko = [[Kymmenjalkaiset]] Decapoda
| alalahko = ''[[Pleocyemata]]''
| alalahko = [[Pleocyemata]]
| osalahko = Taskuravut<br>''' ''Brachyura'''''
| osalahko = Taskuravut<br>'''Brachyura'''
| osalahko_auktori = [[Linnaeus]], 1758
| osalahko_auktori = [[Linnaeus]], 1758
| wikispecies = Brachyura
| wikispecies = Brachyura
| commons =
| commonscat = Brachyura
| commonscat = Brachyura
}}
}}
'''Taskuravut''' eli '''lyhytpyrstöiset ravut'''<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1975| Tekijä = Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.)| Luku = Eläinkunnan luokittelu| Sivu = 2127|Julkaisupaikka = Helsinki| Isbn = 951-1-02059-5 }}</ref> (Brachyura) on [[kymmenjalkaiset|kymmenjalkaisten]] lahkoon kuuluvien [[äyriäiset|äyriäisten]] osalahko, josta tunnetaan noin 6&nbsp;800 lajia, jotka on ryhmitelty 93 heimoon ja 38 yläheimoon<ref>P.K.L Ng et al. (2008) [http://rmbr.nus.edu.sg/rbz/biblio/s17/s17rbz.pdf Systema Brachyurorum: Part 1. An Annotated checklist of extant Brachyuran crabs of the world], ''Raffles Bulletin of Zoology''.</ref>. Taskuravuilla on yleensä litteä kilpimäinen kuori. Taskuravun takaruumis (”pyrstö”) on taipuneena kuoren peittämän eturuumiin alle. Tämän pyrstön alla naaras kantaa kehittyviä muniaan. Takaruumiin leveydestä voi päätellä taskuravun sukupuolen. Koiraan takaruumis on kapea, ja sen uimaraajat ovat surkastuneet tai muuntuneet paritteluelimiksi.

'''Taskuravut''' (''Brachyura'') on [[kymmenjalkaiset|kymmenjalkaisten]] lahkoon kuuluvien [[äyriäiset|äyriäisten]] osalahko, josta tunnetaan noin 6&nbsp;800 lajia, jotka on ryhmitelty 93 heimoon ja 38 yläheimoon<ref>P.K.L Ng et al. (2008) [http://rmbr.nus.edu.sg/rbz/biblio/s17/s17rbz.pdf Systema Brachyurorum: Part 1. An Annotated checklist of extant Brachyuran crabs of the world], ''Raffles Bulletin of Zoology''.</ref>. Taskuravuilla on yleensä litteä kilpimäinen kuori. Taskuravun takaruumis (”pyrstö”) on taipuneena kuoren peittämän eturuumiin alle. Tämän pyrstön alla naaras kantaa kehittyviä muniaan. Takaruumiin leveydestä voi päätellä taskuravun sukupuolen. Koiraan takaruumis on kapea, ja sen uimaraajat ovat surkastuneet tai muuntuneet paritteluelimiksi.


Useimmat taskuravut elävät suolaisessa vedessä, mutta varsinkin trooppisilla alueilla on myös [[makea vesi|makean veden]] lajeja ja jopa maalla eläviä taskurapuja.
Useimmat taskuravut elävät suolaisessa vedessä, mutta varsinkin trooppisilla alueilla on myös [[makea vesi|makean veden]] lajeja ja jopa maalla eläviä taskurapuja.


==Taskuravut Suomessa==
== Taskuravut Suomessa ==

[[Itämeri|Itämeren]] pohjoisosissa ei esiinny luonnonvaraisesti lisääntyviä taskurapuja. Vuosittain Suomessa kuitenkin tavataan [[villasaksirapu]]ja, jotka ovat kulkeutuneet lisääntymisalueiltaan suolaisemmista vesistä. Vuonna 2008 [[Turku|Turussa]] tavattiin ilmeisesti laivan mukana tullut yksittäinen [[rantataskurapu]] (''Carcinus maenas''). Vuosina 2009 ja 2010 Suomen rannikkovesissä on havaittu ''[[Rhithropanopeus harrisii]]''-liejutaskurapuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=365324&lan=fi| Nimeke= Uusi taskurapulaji on asettumassa Suomen vesille| Julkaisu= Ymparisto.fi|Ajankohta= 2010| Julkaisija= Suomen Ympäristökeskus| Viitattu= 21.9.2010 }}</ref>
[[Itämeri|Itämeren]] pohjoisosissa ei esiinny luonnonvaraisesti lisääntyviä taskurapuja. Vuosittain Suomessa kuitenkin tavataan [[villasaksirapu]]ja, jotka ovat kulkeutuneet lisääntymisalueiltaan suolaisemmista vesistä. Vuonna 2008 [[Turku|Turussa]] tavattiin ilmeisesti laivan mukana tullut yksittäinen [[rantataskurapu]] (''Carcinus maenas''). Vuosina 2009 ja 2010 Suomen rannikkovesissä on havaittu ''[[Rhithropanopeus harrisii]]''-liejutaskurapuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=365324&lan=fi| Nimeke= Uusi taskurapulaji on asettumassa Suomen vesille| Julkaisu= Ymparisto.fi|Ajankohta= 2010| Julkaisija= Suomen Ympäristökeskus| Viitattu= 21.9.2010 }}</ref>


==Kalastus ja käyttö==
== Kalastus ja käyttö ==

Taskurapuja pyydetään maailmassa ihmisravinnoksi vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia, mikä on noin viidennes kaikesta äyriäispyynnistä ja -kasvatuksesta. Taloudellisesti tärkeitä lajeja, joiden pyyntimäärät ylittävät 20&nbsp;000 tonnia, ovat muun muassa:
Taskurapuja pyydetään maailmassa ihmisravinnoksi vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia, mikä on noin viidennes kaikesta äyriäispyynnistä ja -kasvatuksesta. Taloudellisesti tärkeitä lajeja, joiden pyyntimäärät ylittävät 20&nbsp;000 tonnia, ovat muun muassa:
* ''[[Portunus trituberculatus]]'' -uimataskurapu, jonka saalis on noin 20&nbsp;prosenttia kaikesta taskuraputuotannosta (300&nbsp;000 tonnia). Laji elää [[Aasia]]n [[Tyynimeri|Tyynenmeren]]-rannikolla [[Hokkaido]]sta etelään sekä [[Australia]]an ja [[Intia]]n eteläosaan ulottuvalla alueella. 98&nbsp;prosenttia saaliista tulee [[Kiina]]n rannikolta.
* ''[[Portunus trituberculatus]]'' -uimataskurapu, jonka saalis on noin 20&nbsp;prosenttia kaikesta taskuraputuotannosta (300&nbsp;000 tonnia). Laji elää [[Aasia]]n [[Tyynimeri|Tyynenmeren]]-rannikolla [[Hokkaido]]sta etelään sekä [[Australia]]an ja [[Intia]]n eteläosaan ulottuvalla alueella. 98&nbsp;prosenttia saaliista tulee [[Kiina]]n rannikolta.
Rivi 38: Rivi 35:
* ''[[Scylla serrata]]'' elää [[Afrikka|Afrikan]], [[Aasia]]n ja [[Australia]]n alueen [[estuaari|estuaareissa]] ja [[mangrove]]metsissä. Sitä pidetään erittäin herkullisena ja arvokkaana eritoten [[Kaakkois-Aasia]]n markkinoilla. Lajin viljelyyn on panostettu paljon, mutta se on osoittautunut epävarmaksi.
* ''[[Scylla serrata]]'' elää [[Afrikka|Afrikan]], [[Aasia]]n ja [[Australia]]n alueen [[estuaari|estuaareissa]] ja [[mangrove]]metsissä. Sitä pidetään erittäin herkullisena ja arvokkaana eritoten [[Kaakkois-Aasia]]n markkinoilla. Lajin viljelyyn on panostettu paljon, mutta se on osoittautunut epävarmaksi.


===Katso myös===
=== Katso myös ===
* [[Jättiläistaskurapu]]
* [[Jättiläistaskurapu]]
* [[Villasaksirapu]]
* [[Villasaksirapu]]
* ''[[Pseudocarcinus gigas]]''
* ''[[Pseudocarcinus gigas]]''


==Lähteet==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}



Versio 21. kesäkuuta 2018 kello 19.58

Taskuravut
Liocarcinus vernalis
Liocarcinus vernalis
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset Crustacea
Luokka: Kuoriäyriäiset Malacostraca
Lahko: Kymmenjalkaiset Decapoda
Alalahko: Pleocyemata
Osalahko: Taskuravut
Brachyura
Linnaeus, 1758
Katso myös

  Taskuravut Wikispeciesissä
  Taskuravut Commonsissa

Taskuravut eli lyhytpyrstöiset ravut[1] (Brachyura) on kymmenjalkaisten lahkoon kuuluvien äyriäisten osalahko, josta tunnetaan noin 6 800 lajia, jotka on ryhmitelty 93 heimoon ja 38 yläheimoon[2]. Taskuravuilla on yleensä litteä kilpimäinen kuori. Taskuravun takaruumis (”pyrstö”) on taipuneena kuoren peittämän eturuumiin alle. Tämän pyrstön alla naaras kantaa kehittyviä muniaan. Takaruumiin leveydestä voi päätellä taskuravun sukupuolen. Koiraan takaruumis on kapea, ja sen uimaraajat ovat surkastuneet tai muuntuneet paritteluelimiksi.

Useimmat taskuravut elävät suolaisessa vedessä, mutta varsinkin trooppisilla alueilla on myös makean veden lajeja ja jopa maalla eläviä taskurapuja.

Taskuravut Suomessa

Itämeren pohjoisosissa ei esiinny luonnonvaraisesti lisääntyviä taskurapuja. Vuosittain Suomessa kuitenkin tavataan villasaksirapuja, jotka ovat kulkeutuneet lisääntymisalueiltaan suolaisemmista vesistä. Vuonna 2008 Turussa tavattiin ilmeisesti laivan mukana tullut yksittäinen rantataskurapu (Carcinus maenas). Vuosina 2009 ja 2010 Suomen rannikkovesissä on havaittu Rhithropanopeus harrisii-liejutaskurapuja.[3]

Kalastus ja käyttö

Taskurapuja pyydetään maailmassa ihmisravinnoksi vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia, mikä on noin viidennes kaikesta äyriäispyynnistä ja -kasvatuksesta. Taloudellisesti tärkeitä lajeja, joiden pyyntimäärät ylittävät 20 000 tonnia, ovat muun muassa:

Isotaskurapu (Cancer pagurus)

Katso myös

Lähteet

  1. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): ”Eläinkunnan luokittelu”, Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 2127. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
  2. P.K.L Ng et al. (2008) Systema Brachyurorum: Part 1. An Annotated checklist of extant Brachyuran crabs of the world, Raffles Bulletin of Zoology.
  3. Uusi taskurapulaji on asettumassa Suomen vesille Ymparisto.fi. 2010. Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 21.9.2010.