Ero sivun ”Sammalkimalainen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Aiheesta muualla |
sanotaan tuo yksi kohta selkeämmin |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
'''Sammalkimalainen''' (''Bombus muscorum'') on pienehkö [[Kimalaiset|kimalaislaji]]. Sillä on lyhyt tasainen karvapeite, joka on keskiruumiin selkäpuolelta oranssinpunainen. Muualta keskiruumiista nuoren yksilön karva haalistuu punaruskeasta himmeän kellanruskeaksi. Jalat, kyljet, vatsa ja pää ovat mustat. Kuningatar on pituudeltaan 17–20 millimetriä, työläinen 10–16 millimetriä ja koiras 14–18 millimetriä.<ref name=parkkinen>{{Kirjaviite | Tekijä= Parkkinen, Seppo & Paukkunen, Juho & Teräs, Ilkka | Nimeke=Suomen kimalaiset | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Docendo | Vuosi=2018 | Sivu = 96–97 | Isbn=978-952-291-454-5 }}</ref> |
'''Sammalkimalainen''' (''Bombus muscorum'') on pienehkö [[Kimalaiset|kimalaislaji]]. Sillä on lyhyt tasainen karvapeite, joka on keskiruumiin selkäpuolelta oranssinpunainen. Muualta keskiruumiista nuoren yksilön karva haalistuu punaruskeasta himmeän kellanruskeaksi. Jalat, kyljet, vatsa ja pää ovat mustat. Kuningatar on pituudeltaan 17–20 millimetriä, työläinen 10–16 millimetriä ja koiras 14–18 millimetriä.<ref name=parkkinen>{{Kirjaviite | Tekijä= Parkkinen, Seppo & Paukkunen, Juho & Teräs, Ilkka | Nimeke=Suomen kimalaiset | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Docendo | Vuosi=2018 | Sivu = 96–97 | Isbn=978-952-291-454-5 }}</ref> |
||
Sammalkimalainen voi pesiä monenlaisissa paikoissa. Se on saanut nimensä siitä, että se tiivistää pesänsä [[sammal]]illa. Lajille on ominaista myös se, että se |
Sammalkimalainen voi pesiä monenlaisissa paikoissa. Se on saanut nimensä siitä, että se tiivistää pesänsä [[sammal]]illa. Lajille on ominaista myös se, että se ei lennä kauas pesästään kerätessään [[mesi|mettä]] ja [[siitepöly]]ä.<ref name=parkkinen /> |
||
Suomessa sammalkimalaista esiintyy lounaisen etelärannikon ja [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] merenrantaniityillä sekä paikoin [[Pohjois-Pohjanmaa]]n jokivarsiniityillä. Laji on Suomessa harvinainen ja silmälläpidettävä.<ref name=parkkinen /> |
Suomessa sammalkimalaista esiintyy lounaisen etelärannikon ja [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] merenrantaniityillä sekä paikoin [[Pohjois-Pohjanmaa]]n jokivarsiniityillä. Laji on Suomessa harvinainen ja silmälläpidettävä.<ref name=parkkinen /> |
||
Versio 4. toukokuuta 2019 kello 21.55
| Sammalkimalainen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Yläheimo: | Apoidea |
| Heimo: | Mesipistiäiset Apidae |
| Suku: | Kimalaiset Bombus |
| Laji: | muscorum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Sammalkimalainen (Bombus muscorum) on pienehkö kimalaislaji. Sillä on lyhyt tasainen karvapeite, joka on keskiruumiin selkäpuolelta oranssinpunainen. Muualta keskiruumiista nuoren yksilön karva haalistuu punaruskeasta himmeän kellanruskeaksi. Jalat, kyljet, vatsa ja pää ovat mustat. Kuningatar on pituudeltaan 17–20 millimetriä, työläinen 10–16 millimetriä ja koiras 14–18 millimetriä.[2]
Sammalkimalainen voi pesiä monenlaisissa paikoissa. Se on saanut nimensä siitä, että se tiivistää pesänsä sammalilla. Lajille on ominaista myös se, että se ei lennä kauas pesästään kerätessään mettä ja siitepölyä.[2]
Suomessa sammalkimalaista esiintyy lounaisen etelärannikon ja Pohjanlahden merenrantaniityillä sekä paikoin Pohjois-Pohjanmaan jokivarsiniityillä. Laji on Suomessa harvinainen ja silmälläpidettävä.[2]
Lähteet
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Bombus muscorum (TSN 714965) itis.gov. Viitattu 4.5.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Parkkinen, Seppo & Paukkunen, Juho & Teräs, Ilkka: Suomen kimalaiset, s. 96–97. Jyväskylä: Docendo, 2018. ISBN 978-952-291-454-5.