Ero sivun ”Haile Selassie” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Sota Italiaa vastaan: Italian päähyökkäys lähti Eritreasta. Somalian vastainen raja lienee ollut ''casus belli'' vähän Mainilan laukausten tapaan.
Lisätään malline:auktoriteettitunnisteet DEFAULTSORT-avainsanan yläpuolelle ja vaihdetaan DEFAULTSORT nimelle AAKKOSTUS.
Rivi 89: Rivi 89:
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/24/haile-selassie-i-keisari-ja-jumala YLE Elävä arkisto: Haile Selassie I - keisari ja jumala]
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/24/haile-selassie-i-keisari-ja-jumala YLE Elävä arkisto: Haile Selassie I - keisari ja jumala]


{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{DEFAULTSORT:Selassie, Haile}}
{{AAKKOSTUS:Selassie, Haile}}


[[Luokka:Etiopian keisarit]]
[[Luokka:Etiopian keisarit]]

Versio 18. marraskuuta 2020 kello 12.54

Haile Selassie I
Haile Selassie vuonna 1970.
Etiopian keisari
Valtakausi 2. marraskuuta 193012. syyskuuta 1974
Kruunajaiset 2. marraskuuta 1930
Edeltäjä Zauditu
Seuraaja Amha Selassie (maanpaossa)
Syntynyt 23. heinäkuuta, 1892
Ejersa Goro, Abessinia
Kuollut 27. elokuuta 1975 (83 vuotta)
Addis Abeba, Etiopia
Hautapaikka Pyhän Kolminaisuuden katedraali, Addis Ababa
Puoliso Mennen Asfaw
Lapset
  • Prinsessa Romanework
  • Prinsessa Tenagnework
  • Kruunuprinssi Asfaw Wossen
  • Prinsessa Zenebework
  • Prinsessa Tsehai
  • Prinssi Makonnen
  • Prinssi Sahle Selassie
Koko nimi Lij Tafari Makonnen
Suku Salomon
Isä Makonnen Wolde Mikael
Äiti Yeshimebet Ali
Uskonto ortodoksi

Haile Selassie (amharaksi ኃይለ፡ሥላሴ [hailə sɨllase], suom. Pyhän Kolminaisuuden voima, alun perin ruhtinas Lij Tafari Makonnen, 23. heinäkuuta 189227. elokuuta 1975) oli Etiopian keisarikunnan viimeinen keisari (19301936; 19411974).

Elämäkerta

Varhaiset vuodet

Selassie syntyi Ejersa Goro -nimisessä pikkukaupungissa Abessiniassa Hararin maakunnassa Tafari Makonnen -nimisenä. Hänen isänsä oli Ras (herra) Makonnen Woldemikael Gudessa, Hararin kuvernööri ja hänen äitinsä oli Woyzero (rouva) Yeshimebet Ali Abajifar. Haile Selassien äiti kuoli 14. maaliskuuta 1894 jo hänen ollessaan lapsi, eikä hänellä ollut muistoja tästä. Haile Selassie peri keisarillisen verensä isänsä äidiltä, Tenagnework Sahle Selassielta, joka oli keisari Menelik II:n täti ja jonka väitetään olevan muinaisen Israelin Makedan, Saban kuningattaren ja kuningas Salomon suora jälkeläinen.lähde?

Vuonna 1911 Haile Selassie meni naimisiin Menen Asfawin kanssa, joka oli Ambasselin Jantirar Asfawin tytär ja Wollon kuningas Mikaelin tyttärentytär. Hän oli erotetun Lij Iyasun sisarentytär. Keisari Haile Selassie ja keisarinna Menen saivat 6 lasta, prinsessa Tenagneworkin, kruununprinssi Asfaw Wossenin, prinsessa Tsehain, prinsessa Zenebeworkin, prinssi Makonnenin Hararin herttuan sekä prinssi Sahle Selassien. Keisari Haile Selassiella oli myös edellisestä avioliitosta tytär prinsessa Romanework.lähde?

Keisariksi kruunaus

Ras Tafarina (amharan kieltä ja tarkoittaa Ras=Pää, Tafari=Luoja) Haile Selassie johti Etiopiaa valtionhoitajana ja kruununprinssinä (19161928) serkkunsa Zauditun puolesta ja kuninkaana (negus) vuosina (19281930). Hän oletti saavansa keisarin arvonimen Zauditun kuoltua (2. huhtikuuta 1930). Hänet kruunattiin 2. marraskuuta 1930. Selassien koko arvonimeksi tuli Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, Keisari Haile Selassie I, Juudan heimon voittamaton leijona, Jumalan Valitsema ja Etiopian Kuninkaiden Kuningas.

Sota Italiaa vastaan

Katso myös: Italian Itä-Afrikka

Italian fasistinen diktaattori Benito Mussolini hyökkäsi Eritreasta ja Italian Somalimaasta Abessiniaan 15. lokakuuta vuonna 1935. Etiopian ja Italian Somalimaan välillä oli demarkaatiolinja, jota Mussolini väitti etiopialaisten loukanneen. Italialaiset etenivät nopeasti, koska etiopialaisilla oli pulaa modernisti koulutetuista ja aseistetuista joukoista. Italialla sen sijaan oli mukanaan voimakkaat ilma- ja panssarijoukot.

Italia käytti joulukuun 1935 ja huhtikuun 1936 välisenä aikana sinappikaasua, joka aiheutti suuria tappioita suojaamattomille joukoille ja vaikutti demoralisoivasti sekä armeijaan että siviileihin [1]. 20. huhtikuuta Italian armeija marsalkka Pietro Badoglion johdolla marssi Addis Abebaan. Kun italialaiset valtasivat koko maan 9. toukokuuta, Roomassa päätettiin Abessiinian kohtalosta. Italian kuninkaasta Viktor Emanuel III tehtiin Etiopian keisari (1936–1943).

Haile Selassie pakeni Lontooseen 28. kesäkuuta vuonna 1936. Hän piti Kansainliitossa kuuluisaksi tulleen puheen, jossa hän vaati Kansainliittoa puolustamaan pieniä maita imperialismilta.

5. toukokuuta vuonna 1941 Britannia hyökkäsi Somalimaan kautta ranskalaisten vapaaehtoisten kanssa Etiopiaan. Italia kärsi tappion, koska se oli siirtänyt osan joukoistaan muualle sotimaan, ja Haile Selassie palasi pääkaupunkiinsa. Heti palattuaan hän alkoi uudistaa ja jälleenrakentaa maata.

Sodan jälkeen

Haile Selassie oli ulkopoliittisesti näkyvä henkilö. Hän oli perustamassa Sitoutumattomien maiden liikettä. Afrikan yhtenäisyysjärjestö perustettiin vuonna 1963 ja sen päämaja tuli Addis Abebaan, josta tuli samalla merkittävä konferenssikeskus Afrikassa. Vuonna 1961 Addis Abebassa järjestettiin ensimmäinen OAU:n kokous. Etiopian ja Somalian välille syttyi sota vuonna 1963. Se käytiin lähinnä Ogadenin maakunnan alueella jota molemmat osapuolet vaativat itselleen. Keisari oli jo liittänyt vuonna 1962 YK:n mandaattina Eritrean osaksi Etiopiaa. Monet ulkomailla asuvat etiopialaiset alkoivat arvostella keisarin konservatiivisuutta, koska sosiaaliset uudistukset ja maareformi eivät edenneet riittävän nopeasti.

1970-luvulla alkoi paha nälänhätä vuosina 19731974 Wallon maakunnassa. Myös inflaatio kiusasi maan taloutta. Keisari ei ottanut aluksi ulkomaista apua vastaan, mutta kun asia luisui käsistä oli pakko pyytää apua YK:lta. Helmikuussa 1974 alkoi armeijan kapina. Kapina levisi ja 12. syyskuuta armeijan marxilais-leninistinen ryhmä kaappasi vallan kenraali Mengistu Haile Mariamin johdolla ja hallitsija syrjäytettiin. Maahan perustettiin järjestystä ja valtaa pitämään vallankumouksellinen asevoimien, poliisin ja alueellisen armeijan koordinointineuvosto (Derg).

Haile Selassie pantiin kotiarestiin. 27. elokuuta vuonna 1975 ex-keisari kerrottiin löydetyn kuolleena palatsinsa vuoteelta. Muutaman tunnin päästä hänet haudattiin salaiseen paikkaan. Tämä tapaus herätti sitkeän huhun, jonka mukaan keisari oli kuristettu kuoliaaksi. Keisarin 58-vuotias poika Amha Selassie vaati maanpaosta Lontoosta käsin isälleen ruumiinavausta.

Rastafarien messias

Haile Selassien kunnioitus on keskeinen osa rastafari-uskontoa. Rastafarien uskomukset eivät ole kovin yhtenäisiä, mutta Selassieta on esimerkiksi pidetty Elävänä Jumalana, mustana messiaana tai kaikkien mustien johtajana.[2]

Haile Selassie vieraili Jamaikalla 21. huhtikuuta vuonna 1966. Arviolta satatuhatta rastafaria eri puolelta Jamaikaa oli häntä vastassa pääkaupunki Kingstonin lentokentällä kuultuaan, että messias vierailee maassa. Kannabissavukkeita ja piippuja poltettiin niin paljon ja niin avoimesti, että ilma oli sakeana savusta.[3] Bob Marleyn kappaleet "Iron Lion Zion" ja "Selassie is the chapel" kertovat Selassiesta.

Robert Earl Hoodin mukaan Haile Selassie I "ei koskaan kieltänyt tai vahvistanut jumaluuttaan."[4] Teoksessa Reggae Routes: The Story of Jamaican Music, Kevin Chang ja Wayne Chen kirjoittavat:

»On usein sanottu Selassien itse kieltäneen jumaluutensa, mutta ilman tarkkaa ajankohtaa. Entinen senaattori ja Gleanerin julkaisija Hector Wynter kertoo kysyneensä keisarilta tämän Jamaikan vierailun aikana 1966, milloin hän aikoo ilmoittaa rastafareille, ettei hän ole Jumala. "Kuka minä olen häiritsemään heidän uskoaan?" oli keisari vastannut.[5]»

Etiopian ortodoksisen kirkon mukaan Selassie kielsi olevansa Jumala ja kehotti kirkkoa johdattamaan rastafarit huomaansa Karibialta ja Yhdysvalloista käsin. Yksi kirkkoon myöhemmin liittyneistä oli Bob Marley.[6] Selassie kertoi myös Kanadassa 1967 CBC:lle sanoneensa rastafareillekin selkeästi olevansa vain kuolevainen.[7]

Kirjallisuutta

Lähteet

Aiheesta muualla