Ero sivun ”Säynätsalon kirjasto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
+ GLAM: Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastoja: Säynätsalo, vuodesta 1952 osa Alvar Aallon punatiilikauden Säynätsalon kunnantaloa; uusi luokka kohta |
|||
| Rivi 48: | Rivi 48: | ||
}} |
}} |
||
[[Luokka:Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastot]] |
|||
[[Luokka:Säynätsalo]] |
[[Luokka:Säynätsalo]] |
||
[[Luokka:Jyväskylän kaupunginkirjasto]] |
[[Luokka:Jyväskylän kaupunginkirjasto]] |
||
Versio 16. lokakuuta 2021 kello 14.27
| Säynätsalon kirjasto | |
|---|---|
 Säynätsalon kirjasto on toiminut Alvar Aallon suunnittelemassa Säynätsalon kunnantalossa vuodesta 1952. |
|
| Sijainti | Parviaisentie 9, 40900 Säynätsalo |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | yleinen kirjasto, Jyväskylän kaupunginkirjaston lähikirjasto |
| Säynätsalon lähikirjasto, Jyväskylä: Säynätsalon lähikirjasto | |
Säynätsalon kirjasto on Jyväskylän Säynätsalon pitäjässä toimiva yleinen kirjasto.[1][2][3] Se on nykyään Jyväskylän kaupunginkirjaston lähikirjasto ja osa Keski-Suomen maakunnan kirjastojen vuonna 2013 muodostamaa kirjastokimppaa eli Keski-kirjastoja.[3][4][5]
Säynätsalon ensimmäinen kirjasto perustettiin vuonna 1926 arkkitehti Wivi Lönnin koulurakennukseksi suunnittelemaan seurojentaloon.[6][1] Vuonna 1952 Säynätsalon kunnankirjastolle valmistuivat uudet tilat Alvar Aallon suunnitteleman Säynätsalon kunnantalon siipirakennukseen. Säynätsalon punatiilinen, vuosina 1949-1952 rakennettu kunnantalo luetaan Aallon keskeiseen tuotantoon. Se on ensimmäisiä Aallon 1950-luvun arkkitehtuuria kuvastaneista punatiilisistä rakennuksista. Rakennus on kokonaistaideteos, jossa punatiilen ja suomalaisen puun käyttö sekä pelkistetty muotoilu herättävät ihailua.[6][7][8]
Kirjaston käytössä oli helmikuusta 1952 lähtien 175 neliömetrin laajuiset tilat. Kirjastolle kuten muuallekin Säynätsalon kunnantaloon Aalto suunnitteli myös uniikkeja valaisimia ja kalusteita. Vuonna 1981 kirjaston tilat laajenivat, arkkitehtitoimisto Mikko Lintulan suunnittelemien peruskorjauksen yhteydessä kaksinkertaisiksi, kun aiemmat liiketilat kirjaston alapuolelta kunnostettiin kirjastokäyttöön. Vuosina 1996-1997 kirjastossa tehtiin uusia peruskorjauksia arkkitehti Ulla Teittisen suunnitelmien pohjalta.[6]
Säynätsalon kirjaston ohella Säynätsalossa toimi kaksi lainausasemaa 1950-luvun alkupuolella (Muuratsalon ja Lehtisaaren kansakoulu), mutta ne lakkautettiin vuonna 1954. Säynätsalon kunta liittyi osaksi Jyväskylää vuoden 1993 alussa. Tällöin Säynätsalon kirjaston asema vaihtui kunnankirjastosta yhdeksi Jyväskylän kaupunginkirjaston lähikirjastoista.[6]
Lähteet
- ↑ a b Säynätsalon kirjasto kirjastot.fi. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Säynätsalon lähikirjasto Jyväskylän kaupunki, jyvaskyla.fi. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ a b Säynätsalon lähikirjasto Keski-kirjastot, keski.finna.fi. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Antti Seppälä: Kirjastot kiinni suuren osa syyskuusta 14.8.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Mikä on Keski? Keski-kirjastot, keski.finna.fi. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ a b c d Marja Tuovinen: Kunnankirjastosta lähikirjastoksi - Säynätsalon kirjaston historiikki 1926-2006 (pdf) 8/2006. Jyväskylän kaupunginkirjasto, jyvaskyla.fi. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Arvo Vuorela: Alvar Aalto -museon remonttievakko kääntää arkkitehtuurifanien katseet Säynätsalon maineikkaalle kunnantalolle 28.3.2021. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Elsa Osipova, Eija Heikkilä: Säynätsalon kunnantalo valittu amerikkalaislehden listauksessa vaikutusvaltaisimpien rakennusten joukkoon 3.8.2021. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 16.10.2021.