Ero sivun ”Vallonit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2
kirjasta
 
Rivi 43: Rivi 43:
| huomautukset =
| huomautukset =
}}
}}
'''Vallonit''' ({{K-fr|Wallons}}) ovat eteläisen [[Belgia]]n ranskankielistä kansaa. He muodostavat noin yhden kolmasosan kaikista belgialaisista eli puolet pohjoisemmassa asuvien [[Hollannin kieli|hollanninkielisten]] [[Flaamit|flaamien]] määrästä. Uskonnoltaan vallonit ovat etupäässä [[Roomalaiskatolilaisuus|roomalaiskatolisia]].<ref name=eep>{{Kirjaviite | Tekijä = Waldman, Carl & Mason, Catherine | Nimeke = Encyclopedia of European Peoples | Sivu = 854–856 | Vuosi = 2006 | Julkaisupaikka = | Luku = Walloons | Julkaisija = Facts on File | Tunniste = ISBN 0-8160-4964-5 }}</ref>
'''Vallonit''' ({{K-fr|Wallons}}) ovat [[Belgia]]n [[ranska]]nkielisen väestönosan nimitys. Valloneja arvioidaan olevan vajaa neljä miljoonaa. He asuvat Belgian eteläosissa ja kuuluvat pääasiassa [[katolinen kirkko|katoliseen kirkkoon]]. Vallonit ovat [[flaamit|flaamien]] ohella toinen Belgian kahdesta suurimmasta kansallisesta ryhmästä. Heillä on runsaasti yhteistä ranskalaisten kanssa, kuten kieli ja kirkko, mutta kulttuurien samanlaisuudesta huolimatta valloneilla on nykyään ranskalaisista eroava identiteetti. Vallonien juomakulttuuriin kuuluu perinteisesti [[olut]].{{Lähde}}

== Historia ==
Vallonit polveutuvat etupäässä Belgiaa roomalaisaikaan saakka asuttaneista [[Keltit|kelttiläisistä]] [[Belgit|belgeistä]]. Kun seudulle alkoi 400-luvulla saapua lännestä [[Frankit|frankkeja]] ja muita [[Germaanit|germaaneja]], vallonien ja germaanien rajaksi muodostuivat Belgian keskiosien sankat metsät. Myöhemmin kun germaanit laajensivat aluettaan etelämmäksi, vallonit säilyivät yhä omana kansanaan.<ref name=eep />

Kun Belgia itsenäistyi 1830-luvulla, valloneilla oli maassa enemmän valtaa kuin maan pohjoisosien flaameilla, vaikka flaamit olivat enemmistössä. [[Ranskan kieli|Ranskasta]] tehtiin Belgian ainoa virallinen kieli, ja flaamin kielestä alkoi tulla tasa-arvoisempi vasta myöhemmin.<ref name=eep />

Suurin osa Belgian raskaasta teollisuudesta ja kaivosteollisuudesta sijaitsee vallonien alueella.<ref name=eep />

== Kieli ==
[[Valloni|Vallonin kieli]] on määritelty paikalliseksi alkuperäiskieleksi, joka on sukua ranskan kielelle. Jotkut kielitieteilijät tosin luokittelevat vallonin vain ranskan kielen murteeksi, ja esimerkiksi pääkaupunki [[Bryssel]]in ranskankieliset asukkaat eivät pidä itseään valloneina. Suurin osa valloneista puhuu nykyisin ranskaa, ja vain kolmasosa puhuu vallonia. Vallonin murteita pyritään säilyttämään esimerkiksi kouluopetuksen kautta. Vallonin kielellä on 900-vuotinen kirjallinen perinne.<ref name=eep />


==Vallonit Suomessa==
==Vallonit Suomessa==
Suomen valloneista suurin osa on tullut Suomeen Ruotsin kautta. Ruotsiin tuotiin aikoinaan rautamalmin käsittelyn taitavia valloneja rakentamaan kaivosteollisuutta. Suomen rautaruukkien perustajista useat olivat valloneja, ja he toivat työvoimaa Ruotsista ja jopa suoraan Valloniasta, esimerkiksi [[Antskogin ruukki]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vallonit.fi/fi/vallonihistoria | Nimeke = Vallonihistoria - Finlands Vallonättlingar | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Finlands Vallonättlingar | Viitattu = 16.9.2020 | Kieli = }}</ref>
Suomen valloneista suurin osa on tullut Suomeen Ruotsin kautta. Ruotsiin tuotiin aikoinaan rautamalmin käsittelyn taitavia valloneja rakentamaan kaivosteollisuutta. Suomen rautaruukkien perustajista useat olivat valloneja, ja he toivat työvoimaa Ruotsista ja jopa suoraan Valloniasta, esimerkiksi [[Antskogin ruukki]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vallonit.fi/fi/vallonihistoria | Nimeke = Vallonihistoria - Finlands Vallonättlingar | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Finlands Vallonättlingar | Viitattu = 16.9.2020 | Kieli = }}</ref>

Ruotsissa ja Suomessa vallonien jälkeläiset ovat sekoittuneet valtakulttuuriin, eikä esimerkiksi vallonin kieltä taitavia nykyään juuri löydy. Myös Belgiassa suurin osa valloneista on ranskankielisiä ja [[valloni]]n kielen puhujien määrän vähenee jatkuvasti.{{Lähde}}


==Lähteet==
==Lähteet==

Nykyinen versio 3. joulukuuta 2023 kello 12.30

Vallonit
Wallons
Väkiluku noin 3,5–4 miljoonaa
Merkittävät asuinalueet
 Belgia3 240 000
 Yhdysvallat(352 630 belgialaista)[1]
 Kanada(176 615 belgialaista)[2]
 Ranska133 066
Kielet ranska, valloni, picardi
Uskonnot enemmistö roomalaiskatolisia, vähemmistö protestantteja
Sukulaiskansat ranskalaiset, hollantilaiset, saksalaiset, luxemburgilaiset

Vallonit (ransk. Wallons) ovat eteläisen Belgian ranskankielistä kansaa. He muodostavat noin yhden kolmasosan kaikista belgialaisista eli puolet pohjoisemmassa asuvien hollanninkielisten flaamien määrästä. Uskonnoltaan vallonit ovat etupäässä roomalaiskatolisia.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallonit polveutuvat etupäässä Belgiaa roomalaisaikaan saakka asuttaneista kelttiläisistä belgeistä. Kun seudulle alkoi 400-luvulla saapua lännestä frankkeja ja muita germaaneja, vallonien ja germaanien rajaksi muodostuivat Belgian keskiosien sankat metsät. Myöhemmin kun germaanit laajensivat aluettaan etelämmäksi, vallonit säilyivät yhä omana kansanaan.[3]

Kun Belgia itsenäistyi 1830-luvulla, valloneilla oli maassa enemmän valtaa kuin maan pohjoisosien flaameilla, vaikka flaamit olivat enemmistössä. Ranskasta tehtiin Belgian ainoa virallinen kieli, ja flaamin kielestä alkoi tulla tasa-arvoisempi vasta myöhemmin.[3]

Suurin osa Belgian raskaasta teollisuudesta ja kaivosteollisuudesta sijaitsee vallonien alueella.[3]

Kieli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallonin kieli on määritelty paikalliseksi alkuperäiskieleksi, joka on sukua ranskan kielelle. Jotkut kielitieteilijät tosin luokittelevat vallonin vain ranskan kielen murteeksi, ja esimerkiksi pääkaupunki Brysselin ranskankieliset asukkaat eivät pidä itseään valloneina. Suurin osa valloneista puhuu nykyisin ranskaa, ja vain kolmasosa puhuu vallonia. Vallonin murteita pyritään säilyttämään esimerkiksi kouluopetuksen kautta. Vallonin kielellä on 900-vuotinen kirjallinen perinne.[3]

Vallonit Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen valloneista suurin osa on tullut Suomeen Ruotsin kautta. Ruotsiin tuotiin aikoinaan rautamalmin käsittelyn taitavia valloneja rakentamaan kaivosteollisuutta. Suomen rautaruukkien perustajista useat olivat valloneja, ja he toivat työvoimaa Ruotsista ja jopa suoraan Valloniasta, esimerkiksi Antskogin ruukkiin.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Yhdysvaltain väestönlaskentavirasto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  2. ↑ Kanadan vuoden 2011 väestönlaskenta (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Waldman, Carl & Mason, Catherine: ”Walloons”, Encyclopedia of European Peoples, s. 854–856. Facts on File, 2006. ISBN 0-8160-4964-5
  4. ↑ Vallonihistoria - Finlands Vallonättlingar Finlands Vallonättlingar. Viitattu 16.9.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vallonit&oldid=22024920”