Ero sivun ”Talonpoikainen vapaus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Talonpoikainen vapaus''' on suomalaisessa [[Historiografia|historiankirjoituksessa]] ja [[Politiikka|poliittisessa]] keskustelussa käytetty käsite, joka viittaa yhteiskuntajärjestykseen, jossa [[talonpoika]] viljeli maata, joka oli hänen sukunsa perinnöllisessä omistuksessa, eikä läänityksenä korkea-arvoisemmalta maanomistajalta käyttöön saatu. Vapaan talonpojan vastakohta on herruudellisessa suhteessa maan omistajaan oleva [[maaorja]]. [[Torppari]]t olivat siltä väliltä. |
'''Talonpoikainen vapaus''' on suomalaisessa [[Historiografia|historiankirjoituksessa]] ja [[Politiikka|poliittisessa]] keskustelussa käytetty käsite, joka viittaa yhteiskuntajärjestykseen, jossa [[talonpoika]] viljeli maata, joka oli hänen sukunsa perinnöllisessä omistuksessa, eikä läänityksenä korkea-arvoisemmalta maanomistajalta käyttöön saatu. Vapaan talonpojan vastakohta on herruudellisessa suhteessa maan omistajaan oleva [[maaorja]]. [[Torppari]]t olivat siltä väliltä. |
||
Pohjoiseurooppalaisen talonpoikaisen vapauden mureneminen alkoi [[Itämeri|Itämeren]] eteläpuolelta. [[Baltia|Baltiassa]] [[Saksalainen ritarikunta]] toi mukanaan [[maaorjuus|maaorjuuteen]] |
Pohjoiseurooppalaisen talonpoikaisen vapauden mureneminen alkoi [[Itämeri|Itämeren]] eteläpuolelta. [[Baltia|Baltiassa]] [[Saksalainen ritarikunta]] toi mukanaan [[maaorjuus|maaorjuuteen]] perustuvan yhteiskuntajärjestyksen. Saksalaisaateli perusti läänitysalueilleen Baltiassa kartanoita, [[moisio|moisioita]], tuottaakseen niiden kautta viljaa markkinoille. Moisioitten omaa viljelystä laajennettiin enimmäkseen väkivaltaisin keinoin samalla, kun lähiseudun talonpojat pakotettiin verosuorituksiin ja päivätöihin kartanoitten hyväksi. Lisäksi talonpoikia määrättiin perintöalamaisiksi, jotka eivät saaneet myydä tilojaan ja sitten muuttokiellon alaisiksi maaorjiksi. |
||
Suomessa talonpoikainen vapaus kävi uhatuksi vasta 1500-luvulla esimodernin valtion syntymisen myötä. Aatelisarvon muututtua perinnölliseksi talonpoikien asema heikkeni nopeasti. Pitkällinen Venäjän sota 1570–1595 joudutti tätä kehitystä. Talonpojat pakotettiin maksamaan sotilaiden palkat, linnaleirit, jotka nämä itse mielivaltaisesti määräsivät. Talonpoikaisen vapauden puolustamiseksi talonpojat ryhtyivät veriseen kapinaan, [[nuijasota]]an, joka käytiin 1596–1597. <ref>{{Verkkoviite | Julkaisija = Heikki Ylikangas | Nimeke = Eroja ja yhtenäisyyksiä Suomen ja Viron kohtaloissa | Ajankohta = 20. helmikuuta 2006 | Osoite = http://www.helsinki.fi/~hylikang/viro4.htm | Luettu = 29. huhtikuuta 2007}}</ref> Nuijasodan ja Suomen itsenäisyyden välisenä aikana talonpoikainen vapaus rapistui entisestään. |
Suomessa talonpoikainen vapaus kävi uhatuksi vasta 1500-luvulla esimodernin valtion syntymisen myötä. Aatelisarvon muututtua perinnölliseksi talonpoikien asema heikkeni nopeasti. Pitkällinen Venäjän sota 1570–1595 joudutti tätä kehitystä. Talonpojat pakotettiin maksamaan sotilaiden palkat, linnaleirit, jotka nämä itse mielivaltaisesti määräsivät. Talonpoikaisen vapauden puolustamiseksi talonpojat ryhtyivät veriseen kapinaan, [[nuijasota]]an, joka käytiin 1596–1597. <ref>{{Verkkoviite | Julkaisija = Heikki Ylikangas | Nimeke = Eroja ja yhtenäisyyksiä Suomen ja Viron kohtaloissa | Ajankohta = 20. helmikuuta 2006 | Osoite = http://www.helsinki.fi/~hylikang/viro4.htm | Luettu = 29. huhtikuuta 2007}}</ref> Nuijasodan ja Suomen itsenäisyyden välisenä aikana talonpoikainen vapaus rapistui entisestään. |
||
Versio 9. heinäkuuta 2024 kello 07.32
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Talonpoikainen vapaus on suomalaisessa historiankirjoituksessa ja poliittisessa keskustelussa käytetty käsite, joka viittaa yhteiskuntajärjestykseen, jossa talonpoika viljeli maata, joka oli hänen sukunsa perinnöllisessä omistuksessa, eikä läänityksenä korkea-arvoisemmalta maanomistajalta käyttöön saatu. Vapaan talonpojan vastakohta on herruudellisessa suhteessa maan omistajaan oleva maaorja. Torpparit olivat siltä väliltä.
Pohjoiseurooppalaisen talonpoikaisen vapauden mureneminen alkoi Itämeren eteläpuolelta. Baltiassa Saksalainen ritarikunta toi mukanaan maaorjuuteen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen. Saksalaisaateli perusti läänitysalueilleen Baltiassa kartanoita, moisioita, tuottaakseen niiden kautta viljaa markkinoille. Moisioitten omaa viljelystä laajennettiin enimmäkseen väkivaltaisin keinoin samalla, kun lähiseudun talonpojat pakotettiin verosuorituksiin ja päivätöihin kartanoitten hyväksi. Lisäksi talonpoikia määrättiin perintöalamaisiksi, jotka eivät saaneet myydä tilojaan ja sitten muuttokiellon alaisiksi maaorjiksi.
Suomessa talonpoikainen vapaus kävi uhatuksi vasta 1500-luvulla esimodernin valtion syntymisen myötä. Aatelisarvon muututtua perinnölliseksi talonpoikien asema heikkeni nopeasti. Pitkällinen Venäjän sota 1570–1595 joudutti tätä kehitystä. Talonpojat pakotettiin maksamaan sotilaiden palkat, linnaleirit, jotka nämä itse mielivaltaisesti määräsivät. Talonpoikaisen vapauden puolustamiseksi talonpojat ryhtyivät veriseen kapinaan, nuijasotaan, joka käytiin 1596–1597. [1] Nuijasodan ja Suomen itsenäisyyden välisenä aikana talonpoikainen vapaus rapistui entisestään.
Talonpoikainen vapaus poliittisessa retoriikassa
Suomalaisessa politiikassa käsitettä "talonpoikainen vapaus" ovat käyttäneet retoriikassaan etenkin Maalaisliiton ja sen jälkeläisen Keskustan poliitikot. Eurooppalaisella tasolla talonpoikaisen vapauden puolustamisen nähdään olevan yksi Keskustaa vahvimmin eurooppalaiseen liberaaliperheeseen yhdistävä tekijä.lähde? . SDP:n Arvo Salo vastasi tähän retoriikaan sloganilla "Tapa talonpoika päivässä" joka on nähty viittauksena vapaan talonpojan omaisuuden kollektivisointiin ja siirtymiseen sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Eroja ja yhtenäisyyksiä Suomen ja Viron kohtaloissa 20. helmikuuta 2006. Heikki Ylikangas. Viitattu 29. huhtikuuta 2007.
- ↑ Täysistunnon pöytäkirja PTK 42/2006, jossa Timo Soini kertoo kuka lanseerasi sanonnan eduskunta.fi.