Douglas Haig

Douglas Haig hallitsi etiketin ja antoi itsestään aristokraattisen kuvan.

Sir Douglas Haig (19. kesäkuuta 1861 Edinburgh – 29. tammikuuta 1928 Lontoo) oli skotlantilainen sotamarsalkka ensimmäisen maailmansodan aikana.

Hän komensi Läntisessä Ranskassa Ison-Britannian armeijaa. Haig oli kokenut ja luotettu sotilas, joka oli palvellut kuningaskuntaa lähes kaikissa Brittiläisen imperiumin kolkissa.

Haig syntyi Edinburgissa. Hänen isänsä John Haig oli viskin valmistaja esi-isiensä tapaan. Douglas aloitti sotilasopintonsa Royal Military Collegen Sandhurstissa 1964. Sotilasura alkoi Intian komennuksella vuonna 1886. Ylennyksen saanut nuori upseeri jatkoi palveluaan Sudanissa 1898. Buurisodissa 1889-1902 kunnostautunut Haig palveli John Frtench:in alaisuudessa. Seuraava siirto tuli jo vuonna 1903 Intiaan. Lordi Kitchengerin alaisena Haig toimi useissa hallinnon tehtävissä, kuten tarkastajana.

Haig:in ura kehittyi nopeasti, 1906 hän yleni jo kenraalimajuriksi. Saavutettuaan tämän arvostetun sotilasarvon nuorimpana brittiarmeijan sotilaana. Haig työskenteli läheisesti sotaministeriön- ja siirtoarmeijan- johdon kanssa seuraavat vuodet.

Vuonna 1914 syttyi 1.maailmansota. Haig sai komennettavakseen Belgiaan ja Ranskaan siirretyt siirtoarmeijan ja 1.armeijakunnan.

Haig oli suoraviivainen hyökkäyssodan kannattaja. Hän suhtautui penseästi konekiväärien käyttöön, koska uskoi sen johtavan puolustukselliseen ajatteluun. Ratsuväen sotilaana Haig vastusti moottoroitujen panssariyksiköiden kehittelyä ja ummisti yleensäkin korvansa kaikelle "uudelle" ajattelulle. Vielä sodan loppupuolella hevosten ruoka painoi kymmenen kertaa enemmän kuin tankkien polttoaine.

Muodollisesti Haig oli aina ajan tasalla, mutta teki joukon karkeita operatiivisia virheitä, varsinkin Sommen taistelun valtavat tappiot olivat seurausta suoranaisista laiminlyönneistä. Haigin pintapuoliset ja nopeat tilannekatsaukset tehtiin usein kaukana varsinaisista sotatoimialueista.

Brittien yleinen käytäntö oli hyökätä vain suoran miesylivoiman turvin, ilman tarkkaa tiedustelua. Upseerit koostuivat pääasiassa rikkaiden ja arvostettujen sukujen edustajista, joten alempien luokkien inhimillisellä kärsimyksellä ei juuri ollut merkitystä.

Lisäksi useimmat Haigin kenraaleista olivat samaa koulukuntaa. Ranskalaisten ja brittien yhteistyö oli myös vaikeaa kieliongelmien ja strategioiden synkronoinnin puutteen vuoksi. Haigin puolustukseksi on kuitenkin sanottava että hänen riippuvuutensa Ranskan ylijohdon päätöksistä haittasi merkittävästi koko Englannin armeijan toimintaa.

Asemasodan luomat kurjat olosuhteet, turhautuminen, taudit ja märkä mutainen Sommen maaperä tekivät kaikista operaatioista hitaita ja vaivalloisia. Tuntui kuin tämä seutu, joka oli jo itsessään lähes toivoton menestyksekkäälle operaatiolle olisi muuttunut pakkomielteeksi Haigille. Jo ensimmäiset massiiviset sotatoimet alueella 1914 olivat muuttaneet pellot mutaiseksi velliksi. Tämä tosiseikka ei tuntunut merkitsevän brittien sodanjohdolle mitää. Vaikka Haig vieraili usein turvallisissa kohteissa etulinjassa hän saattoi olla myös täysin tietämätön maaperän rakenteesta. Jopa Ranskan valtion toimesta toimitettu maaperä analyysi pääsi komentoketjun läpi ilman mitään huomiota.

Tiedon huono kulku ja Sommen lukuisat strategiset erehdykset johtivat lopulta Haigin arvosteluun ja hänet "siirrettiin" muihin tehtäviin. Nykytiedon valossa pattitilanteessa ollut asemasota oli ratkaistava suurhyökkäyksellä, koska tiedustelun ja stategian puutteet eivät tarjonneet "järkeviä" mahdollisuuksia sodankulun ratkaisemiseksi.

Haig oli valmis ottamaan massiivisen riskin saksalaisten puolustuksen murtamiseksi Sommessa. 

Britit maksoivat alotteestaan korkeimman mahdollisen hinnan. Vapaehtoisista miehistä vuosina 1914-15 koottu ja poikkeuksellisen hyvin koulutettu armeija oli tuhlannut rynnäköimällä suurimman osan sotilaistaan ja Haigin käytössä oli nuori, innokas mutta lähes kouluttamaton armeija. Vastapuolella odotti kokenut, kaivautunut ja hyvin varustettu Saksan armeija.

Kuuluisin Haigin ajatuksista oli:"Lisää miehiä ja lisää tykkejä." Haigista sanottiin, että:"Kiiltoa riitti vain saappaiden kärkiin."

Myös eversti Winston Churchill ajautui avoimeen konfliktiin Haigin kanssa Sommen operatiivisesta merkityksestä. "Tällä avoimella maalla, jota kohti ponnistelemme tuuma tuumalta ei ole kerta kaikkiaan mitään sotilaallista merkitystä!"

Haig lienee viimeisiä imperiumin sotilaista, jotka nauttivat "sotasankarin" statuksesta vaikka useat hänen aikalaisistaan kritisoivat Britannian ylimmän sodanjohdon kyvykkyyttä.

Haig, joka on kiistatta Britannian verisin sotapäällikkö tunnetaan useimmissa ympärysvaltojen maissa "suurena tunarina", tai "Sommen teurastajana" vaikka oli Britanniassa suosittu ja palkittu sotapäällikkö. Voimakkaan luokkayhteiskunnan luoma järjestelmä ei pystynyt vastaamaan sotilaallisiin haasteisiin, ilman suunnatonta verenvuodatusta.

Sommen kokemukset muuttivat totaalisesti englantilaisten sotilaskoulutusta tulevina vuosina. Viisauden hinta oli 700 000 kaatunutta sotilasta. Haig oli väärä mies vastaamaan näin suuresta operaatiosta. Ongelma oli kuitenkin pohjimmiltaan retorinen. Suuri sota oli ensimmäinen nykyaikainen sota. Englannin motiivit koko sotaan epäselvät. Sodan yllättävän nopea leviäminen ja Belgian kyvyttömyys vastata Saksan nopeaan etenemiseen olivat kaikki merkkejä uudesta ajasta.

Usea Länsirintamaa koskeva kysymys on edelleen auki:

Oliko Haigin tehtävä työntää Saksan armeija takaisin Saksan maaperälle? Joutuiko Haig syntipukiksi Ranskan sodanjohdon virheiden seurauksena? Olisiko tähän hankalaan tehtävään löytynyt sopivaa päällikköä?

Haig ei epäröinyt koskaan päätöksiään. Hän määräsi Sommella toteutetut suurimmat tykistökeskitykset, mitä millään rintamalla oli koskaan nähty. Haigin käyttämä taktiikka vaikutti suuresti Saksan "salamasodan" kehitykseen, joka ironisesti kohdistettiin samalle rintamalohkolle 24 vuotta myöhemmin.

Haig toimi akttivisesti kotirintamalla vuoteen 1921 asti, jolloin jäi eläkkeelle. Aateloitu sotasankari Sir Douglas Haig sai valtiolliset hautajaiset 1928.