Ero sivun ”Ptolemaios II” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
jonkinlainen täsmenne kai täytyy olla |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Kun Ptolemaios II:a tuli faarao lähti hänen vanhempi velipuolensa [[Ptolemaios Keraunos|Ptolemaios Keraunoksesta]] Egyptistä ja päätyi lopulta [[Makedonian kuningas|Makedonian kuninkaaksi]]. |
Kun Ptolemaios II:a tuli faarao lähti hänen vanhempi velipuolensa [[Ptolemaios Keraunos|Ptolemaios Keraunoksesta]] Egyptistä ja päätyi lopulta [[Makedonian kuningas|Makedonian kuninkaaksi]]. |
||
Ptolemaios II soti [[Kyrene]]n kuningasta, [[Magas]]ta vastaan vuonna 274 eaa. Magas oli Ptolemaioksen velipuoli äitinsä kautta ja oli ollut Kyrenen maaherrana ennen kun oli riistäytynyt Egyptin vallasta ja kruunauttanut itsensä kuninkaaksi. Myös seleukidien [[Antiokhos I]] yritti vallata Syyrian samoihin aikoihin. Sodan jälkeen Egypti hallitsi itäisen Välimeren rantoja, aina [[kykladit|kykladeille]] asti. [[Antiokhos II]]:a vastaan käydyn sodan aikana Egypti menetti alueita Vähän-Aasian etelärannikolta. Sota loppui rauhansopimukseen jonka mukaan Ptolemaios antoi tyttärensä [[Berenike]]n Antiokhos II:n vaimoksi. |
Ptolemaios II soti [[Kyrene]]n kuningasta, [[Magas]]ta vastaan vuonna 274 eaa. Magas oli Ptolemaioksen velipuoli äitinsä kautta ja oli ollut Kyrenen maaherrana ennen kun oli riistäytynyt Egyptin vallasta ja kruunauttanut itsensä kuninkaaksi. Myös seleukidien [[Antiokhos I]] yritti vallata Syyrian samoihin aikoihin. Sodan jälkeen Egypti hallitsi itäisen Välimeren rantoja, aina [[kykladit|kykladeille]] asti. [[Antiokhos II]]:a vastaan käydyn sodan aikana Egypti menetti alueita Vähän-Aasian etelärannikolta. Sota loppui rauhansopimukseen jonka mukaan Ptolemaios antoi tyttärensä [[Berenike (Antiokhos II:n vaimo)|Berenike]]n Antiokhos II:n vaimoksi. |
||
== Perhe == |
== Perhe == |
||
Versio 20. syyskuuta 2009 kello 17.19
Ptolemaios II Filadelfos (309 eaa. – 246 eaa.) oli Egyptin faarao 281 eaa. – 246 eaa. Hänen isänsä oli suvun kantaisä, Ptolemaios I. Hänestä tuli isänsä ja äitinsä, Bearniken, kanssahallitsija vuonna 281 eaa. Vuonna 285 eaa. Ptolemaios I luopui vallasta ja Ptolemaios II:a tuli yksinvaltias.
Kun Ptolemaios II:a tuli faarao lähti hänen vanhempi velipuolensa Ptolemaios Keraunoksesta Egyptistä ja päätyi lopulta Makedonian kuninkaaksi.
Ptolemaios II soti Kyrenen kuningasta, Magasta vastaan vuonna 274 eaa. Magas oli Ptolemaioksen velipuoli äitinsä kautta ja oli ollut Kyrenen maaherrana ennen kun oli riistäytynyt Egyptin vallasta ja kruunauttanut itsensä kuninkaaksi. Myös seleukidien Antiokhos I yritti vallata Syyrian samoihin aikoihin. Sodan jälkeen Egypti hallitsi itäisen Välimeren rantoja, aina kykladeille asti. Antiokhos II:a vastaan käydyn sodan aikana Egypti menetti alueita Vähän-Aasian etelärannikolta. Sota loppui rauhansopimukseen jonka mukaan Ptolemaios antoi tyttärensä Bereniken Antiokhos II:n vaimoksi.
Perhe
Ptolemaioksen ensimmäinen vaimo oli Lysimakhoksen tytär Arsinoë I. Erottuaan hänestä, luultavasti poliittisista syistä, Ptolemaios meni egyptiläisen tavan mukaan naimisiin siskonsa Arsione II:n kanssa, vaikka se kreikkalaisen tavan mukaan ei ollut sallittua. Arsione II oli myös Lysimakhoksen leski.
| Edeltäjä: Ptolemaios I |
Egyptin faarao Ptolemaioksen hallitsijasuku |
Seuraaja: Ptolemaios III |