Ero sivun ”Vampula” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
poistettu tarpeetonta tekstiä, piilomainontaa ja lisätty yksi kylän nimi |
|||
| Rivi 42: | Rivi 42: | ||
== Vampulan kylät == |
== Vampulan kylät == |
||
Hanhikoski, Huhtaa, Kotaja, Kukonharja, Kärväselä, Matkusjoki, Murto, Punola, Sallila, Salmenoja, Siivikkala, Soinila, Tamare, Vampula |
Hanhikoski, Honko, Huhtaa, Kotaja, Kukonharja, Kärväselä, Matkusjoki, Murto, Punola, Sallila, Salmenoja, Siivikkala, Soinila, Tamare, Vampula |
||
Vampulan |
Vampulan kyläkunnat ovat Harjunkylä-Kärväselä-Riittiö, Kukonharja sekä Sallilan seutu (Sallila, Horna, Hanhikoski). |
||
*'''Harjunkylä-Kärväselä-Riittiö''' |
*'''Harjunkylä-Kärväselä-Riittiö''' |
||
| Rivi 64: | Rivi 64: | ||
[[Muinaislöytö]]jen mukaan Sallilassa on ollut asutusta jo n. [[3000 e.Kr]], mutta vakiintunut asutus on muodostunut tiettävästi joskus [[500]]-[[1000 j.Kr]]. Alue on entistä merenpohjaa ja antoi näin erinomaiset mahdollisuudet maanviljelylle ja karjanhoidolle ja soveltui myös tukinuittoon. Ensimmäinen kauppa perustettiin [[1860]]-luvulla. Kylän pohjoispuolella virtaava Loimijoki on keskusta-alueen kaunistus niin kesällä kuin talvellakin. |
[[Muinaislöytö]]jen mukaan Sallilassa on ollut asutusta jo n. [[3000 e.Kr]], mutta vakiintunut asutus on muodostunut tiettävästi joskus [[500]]-[[1000 j.Kr]]. Alue on entistä merenpohjaa ja antoi näin erinomaiset mahdollisuudet maanviljelylle ja karjanhoidolle ja soveltui myös tukinuittoon. Ensimmäinen kauppa perustettiin [[1860]]-luvulla. Kylän pohjoispuolella virtaava Loimijoki on keskusta-alueen kaunistus niin kesällä kuin talvellakin. |
||
Sekä kirkko, että Vampulan nykyinen ainoa koulu, samoin kuin kirjasto ja kunnantalo, |
Sekä kirkko, että Vampulan nykyinen ainoa koulu, samoin kuin kirjasto ja kunnantalo, kauppa ja pankki ja muutama muu palvelupiste sijaitsevat kaikki Sallilassa. |
||
Vampulan ensimmäinen koulu rakennettiin Sallilaan Kylämäelle v. [[1880]]. Lisärakennukset valmistuivat v. [[1903]] ja [[1926]], jolloin koulussa oli alakansakoulu, veistosali sekä opettajien asunnot. Opettajilla oli myös oma talli, navetta ja perunamaa. |
Vampulan ensimmäinen koulu rakennettiin Sallilaan Kylämäelle v. [[1880]]. Lisärakennukset valmistuivat v. [[1903]] ja [[1926]], jolloin koulussa oli alakansakoulu, veistosali sekä opettajien asunnot. Opettajilla oli myös oma talli, navetta ja perunamaa. |
||
| Rivi 86: | Rivi 86: | ||
Ensimmäinen kirkko Vampulaan rakennettiin Tamareen puolelle v. [[1590]]. Sieltä se kaikkien muutosten ja uudelleen rakentamisen myötä siirtyi nykyiselle paikalle ja nykyiseen muotoonsa v. [[1894]]. |
Ensimmäinen kirkko Vampulaan rakennettiin Tamareen puolelle v. [[1590]]. Sieltä se kaikkien muutosten ja uudelleen rakentamisen myötä siirtyi nykyiselle paikalle ja nykyiseen muotoonsa v. [[1894]]. |
||
Nähtävyytenä voisi myös pitää kalkkikaivosta. Joka on ollut ennen Suomen suurin maanparannuskalkkitehdas. |
|||
Nähtävyytenä voisi myös pitää Nordkalk Oy:ta, sillä koko kompleksi on Vampulan suurin rakennelma. 100m Nordkalkin tehtaasta pohjoiseen, löytyy valtaisat kalkkikaivaukset, joiden viereen on vuosien varrella kertynyt valtava "jätösvuori". Monet ovat veikkailleet, että näille jätösvuorille (joihin on siis kasattu mm. räjäytystöissä kertyneitä kivenlohkareita) jokin päivä tullaan pystyttämään laskettelukeskus, mutta suunnitelma ei ole toistaiseksi saanut ilmaa siipiensä alle. Vampulassa ihmisiä ympäri Suomea kerää ilmainen, monia kymmeniä kilometrejä pitkä valaistu ja ilmainen hiihtoalue. Laskettelukeskuksen myötä Vampula saisi valtavasti lisää huomiota, mutta on hyvin todennäköistä, että laskettelukeskusta ei ikinä tulla toteuttamaan budjettisyistä. |
|||
Vampulassa on myös oma lentokenttä. EFVP. |
|||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
Versio 12. maaliskuuta 2006 kello 23.36
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Koodina toteutettu kuntamalline korvattava "oikealla" mallineella |
| Vaakuna | Sijainti |
|---|---|
|
|
| Perustiedot | |
| Valtio: | Suomi |
| Lääni: | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta: | Satakunta |
| Pinta-ala (josta vettä): | 143,72 km² (1,29 km²) |
| Asukasluku: | 1 739 (2005) |
| Asukastiheys: | 12,469 as./km² |
| Suuntanumero: | 02 |
| Kotisivu: | Vampula www.vampula.fi |
Vampula on Suomen kunta joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Se on perustettu vuonna 1867. Kunnan väkiluku oli 1739 (30.6.2005) ihmistä (miehiä 893, naisia 846) ja sen pinta-ala on 143,72 km², josta 1,29 km² on vesistöjä.
Maapinta-alasta (142 km²) metsää 64 km² ja peltoa 62 km². Väestötiheys on 12,469 asukasta/km². Naapurikunnat ovat Alastaro, Huittinen, Köyliö ja Säkylä.
Vuonna 1635 henkikirjan mukaan nykyisen Vampulan alueella asui 314 henkeä. Vuonna 1950 väkiluku on ollut suurimmillaan. Silloin asukkaita oli lähes 4000. Väkiluvun kasvun syynä oli karjalaisten siirtolaisten asuttamisen. Työpaikkojen puutteessa nuoriso kuitenkin vähitellen siirtyi muualle. Maisemaltaan Vampula on pääasiassa peltoa ja pienehköjä metsikköjä. Avaran maiseman halki virtaa Loimijoki, jonka varteen kunnan keskusta sijoittuu. Joki muokkaa maisemaa vuodenaikojen mukaan. Kesäisin joella voi kalastaa ja soudella. Vesi on uimakelpoista.
Asukkaiden pääasiallinen toimeentulo on vuosikausia perustunut lähinnä maanviljelykseen ja karjanhoitoon. Vampulalaiset viljelykset tuottavat kaiken Suomessa teollisesti jalostettavan pinaatin. Yritystoiminnan kannalta paikkakunnan tärkeimmät ovat Nordkalk Oyj:n kalkkikaivokset ja Loimaan Kiven Vampulan tehdas. Suurimmat työllistäjät ovat kunta ja Vampulan kauppakeskus.
Vampulan kylät
Hanhikoski, Honko, Huhtaa, Kotaja, Kukonharja, Kärväselä, Matkusjoki, Murto, Punola, Sallila, Salmenoja, Siivikkala, Soinila, Tamare, Vampula
Vampulan kyläkunnat ovat Harjunkylä-Kärväselä-Riittiö, Kukonharja sekä Sallilan seutu (Sallila, Horna, Hanhikoski).
- Harjunkylä-Kärväselä-Riittiö
Riittiö-nimitys on sinänsä harhaanjohtava, sillä ainakaan nykyisten asukkaiden mielestä Riitiötä ei varsinaisesti ole lainkaan olemassa. Maantieteellisesti tämä alue on kantatie 41:n länsipuolella, Säkylänharjun kainalossa. Harjulta laskeuduttaessa kuiva kangasmetsä vaihtuu hiekkaisiksi pelloiksi ja lukuisiksi pohjavesilammiksi. Tämän alueen erikoisuuksia ovat arteesiset- eli lirikaivot. Alueella on on pohjavesi korkealla, mutta näitä ns. arteesisia kaivoja ei ole esim. keskusta-alueella, vaan siellä asukkaiden veden saanti on riippuvaista kunnallisesta vesilaitoksesta. Kuitenkin juuri tässä Säkylän puoleisessa osassa kuntaa on paljon tekolampia, jotka on rakennettu maisemaan arteesisen kaivon menetelmällä. Myös osa kuntalaisista saa vetensä arteesisen kaivon kautta.
Harjulla on valaistuja retkeilyreittejä, laavuja ja turvekammi. Vampulan Urheilijoiden ulkoilumajalla on talviaikaan kahvipuffetti viikonloppuisin ja monenlaista liikuntaan liittyvää toimintaa. Tiloja voi myös vuokrata yksityiskäyttöön. Alue on saanut lempinimekseen "Pikku-Lappi". Harjualueella on 29 toimivaa maatilaa. Kylillä vallitsee maaseudun rauha.
- Kukonharja
Kukonharja sijaitsee Vampulan kunnan koillisosassa ja rajanaapureita ovat Alastaro ja Huittinen. Hieman savinen mutta vedenlaadultaan puhdas Kourajoki virtaa läpi kylän. Kukonharjan kylässä on noin 120 taloutta, joista vapaa-ajan asuntoja on n. 20. Asukasmäärä on n. 270 henkilöä. Tyhjiä taloja ei kylässä juurikaan ole. Kylässä asuu paljon lapsiperheitä.
Kukonharja-nimestä kerrotaan: "Ennen muinoin, kun paimenet karjoineen kulkivat metsissä, sattuivat Vampulan Tamareen kylän paimenet eksymään ja joutuivat lopulta eräälle korkealle mäelle, jonka kautta myöhemmin kuljettiin Vampulan kirkkoon, josta syystä kallio sai nimekseen Kirkkokallio.Toinen paimenista kiipesi mäessä olevaan puuhun nähdäkseen missä he olivat ja huusi sitten maassa olevalle "Täällä näkyy talo." Kun toinen sitä epäili lisäsi vielä:"Kyllä se talo on, koska harja näkyy ja kukko kiekuu." Sitten he nimittivät tuntemattoman talon Kukonharjaksi ja se nimi on saanut sitten olla koko kylällä edelleenkin.
- Sallilan seutu (Sallila, Horna, Hanhikoski)
Sallilan seudun kylänrajat ovat Kantatie 41, Kujantie Rutavantiellä, Loimijoki ja kunnanraja Alastarolla. Muinaislöytöjen mukaan Sallilassa on ollut asutusta jo n. 3000 e.Kr, mutta vakiintunut asutus on muodostunut tiettävästi joskus 500-1000 j.Kr. Alue on entistä merenpohjaa ja antoi näin erinomaiset mahdollisuudet maanviljelylle ja karjanhoidolle ja soveltui myös tukinuittoon. Ensimmäinen kauppa perustettiin 1860-luvulla. Kylän pohjoispuolella virtaava Loimijoki on keskusta-alueen kaunistus niin kesällä kuin talvellakin.
Sekä kirkko, että Vampulan nykyinen ainoa koulu, samoin kuin kirjasto ja kunnantalo, kauppa ja pankki ja muutama muu palvelupiste sijaitsevat kaikki Sallilassa.
Vampulan ensimmäinen koulu rakennettiin Sallilaan Kylämäelle v. 1880. Lisärakennukset valmistuivat v. 1903 ja 1926, jolloin koulussa oli alakansakoulu, veistosali sekä opettajien asunnot. Opettajilla oli myös oma talli, navetta ja perunamaa. Peruskoulu aloitti Vampulassa 1.8.1973. Nykyisen muotonsa koulu sai v. 1978, jolloin vanhan tilalle rakennettiin täysin uusi. Kesällä 1997 kirjastona toiminut sivurakennus muutettiin luokkahuoneiksi. Keväällä 2002 uusittiin koulun katto. Koulussa on seitsämän opettajaa ja luokat 1-6. Oppilaita koulussa on hieman yli sata. Kansalaisopisto toimii myös koulun tiloissa.
Vampulan ensimmäinen kirjaston perusti v. 1862 pastori Creutlein kirkon sakaristoon. V. 1917 kunta perusti kantakirjaston Sallilan kansakoululle seurakunnan luovuttamista kirjoista. Myöhemmin kirjasto siirrettiin kunnantalolle. Vuonna 1980 kirjasto sai oman kiinteistön Sallilan koulun viereen. Koulun laajennettua v. 1997 kirjasto siirtyi nykyiselle paikalle vanhan Säästöpankin kiinteistöön. Lainoja vuonna 2001 oli yhteensä 23 982 eli 13,5 lainaa asukasta kohti. Lainaajia on kirjattu 521 henkeä. Aineistoa 31.12.2001 oli yhteensä 22 851 kappaletta. Aikakauslehtiä kirjasto tilasi 37 vuosikertaa ja sanomalehtiä 5 vuosikertaa. Hankintoja oli yhteensä 728.
Vampulan kunnan historiaa
Vanhan tarinan mukaan että Vampulan nimi tulee Köyliön murteen sanasta vampo, palmikko. Köyliöläiset eränkävijät löysivät joskus kauan sitten nykyistä Vampulaan halkovan Loimijoen Kiltasaaresta surmatun neidon palmikon. Tästä syystä aluetta ryhdyttiin kutsumaan vampon löytöpaikaksi, Vampulaksi.
Vampula kuului hallinnollisesti satoja vuosia Huittisten suurpitäjään. Vuonna 1590 neljä talollista rakensi omalla kustannuksellaan pienen hirsikirkon. Tästä ensimmäisestä pyhäköstä on otettu aihe kunnan vaakunaan, johon on kuvattu rakentajien vertauskuvana risti ja neljä naulaa. Oman kunnallishallinnon Vampula sai vuonna 1867.
Nähtävyyksiä
Vampulan kirkko Arkkitehti F.H. Rancken suunnittelema puinen kirkko rakennettiin vuonna 1894. Päätytornillisen ristikirkon alttaritauluna on V. Ylisen maalaama "Kristuksen kirkastus" vuodelta 1906.
Ensimmäinen kirkko Vampulaan rakennettiin Tamareen puolelle v. 1590. Sieltä se kaikkien muutosten ja uudelleen rakentamisen myötä siirtyi nykyiselle paikalle ja nykyiseen muotoonsa v. 1894.
Nähtävyytenä voisi myös pitää kalkkikaivosta. Joka on ollut ennen Suomen suurin maanparannuskalkkitehdas.
Vampulassa on myös oma lentokenttä. EFVP.