AKI-liitot

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 28. marraskuuta 2012 kello 10.32 käyttäjän Mirandal (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kirkon akateemiset AKI r.y. on Suomen Kanttori-urkuriliiton ja Suomen kirkon pappisliiton yhteinen edunvalvonta- ja kattojärjestö. AKI perustettiin vuonna 2001 ja se on toiminut nykymuodossaan vuodesta 2005.[1] AKI on keskusjärjestö Akavan ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn jäsen. AKIn perusliittoihin kuuluvien jäsenten asioita hoitavat työpaikoilla JUKOn asettamat luottamusmiehet.

Liiton jäsenet ovat pääasiassa pappeja ja kanttoreita, jotka kuuluvat omiin perusliittoihinsa. Jäseniä perusliitoissa on yhteensä noin 5 700. Molemmilla liitoilla on myös opiskelijajäseniä ja opiskelijatoimintaa.

AKI vastaa yhteisön palkka- ja muusta edunvalvonnasta sekä työmarkkina- ja järjestöyhteyksistä. Perusliitot vastaavat ammattialansa identiteettiin, koulutukseen ja ammatilliseen toimintaan liittyvistä asioista sekä kansainvälisistä ammatillisista yhteyksistä.[2]

Edunvalvonta

AKI valvoo jäsenkunnan palkkauksellisia sekä työ- ja vapaa-aikaan liittyviä etuja kirkon sektorilla ja yksityissektorilla.

Ammatillisessa ja koulutuksellisessa edunvalvonnassa AKI tukee perusliittojensa toimintaa ja antaa niille resursseja.

AKI-yhteisön arvot

AKI perustaa toimintansa seuraaville arvoille:

1. Ammatillisuus

Ammattijärjestönä AKI korostaa jäsenten ammattitaidon ja ammatillisuuden sekä niiden jatkuvan kehittämisen merkitystä. AKI kannustaa jäseniä kollegiaalisuuteen, oman ja työtovereiden työn arvostamiseen, yhteistyön rakentamiseen ja työssä jaksamisen edistämiseen. Ammatti- ja yhteistyöjärjestönä AKI toimii työmarkkina- ja vaikuttamiskentässä asiantuntijuuden pohjalta ja pyrkii hyvään lopputulokseen rakentavin keinoin.

2. Läpinäkyvyys ja avoimuus

Avoimella toimintakulttuurilla AKI pyrkii siihen, että liiton tarkoitusperät, toimintatavat ja vastuuhenkilöt ovat kaikkien nähtävillä. Päätöksenteko AKIssa on julkista. Viestinnässä AKI on selkeä ja yksiselitteinen. AKI kannustaa jäseniä avoimeen keskusteluun ja osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. AKI on valmis vastaamaan uusiin haasteisiin ja olemaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

3. Oikeudenmukaisuus

AKI pyrkii oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvon edistämiseen. Oikeudenmukaisuuden toteutumisessa kiinnitetään erityistä huomiota jäsenten työn ja koulutuksen merkitykseen kirkon toiminnassa ja identiteetissä. Tähän liittyvät myös työstä saatava korvaus ja muut palvelussuhteen ehdot. AKI edistää erityisesti sukupuolten tasa-arvoa ja vastustaa kaikkea epäasiallista kohtelua.

4. Vastuullisuus

AKI on vastuussa ensisijaisesti jäsenilleen. AKI tekee ratkaisunsa ja asettaa tavoitteensa vastuullisesti siten, että jäsenten edun lisäksi otetaan huomioon niiden vaikutus myös toimintaympäristöön ja muihin asianosaisiin.

Jäsenlehti Crux

AKI julkaisee viisi kertaa vuodessa ilmestyvää CRUX-lehteä.[3]

Lähteet

  1. Historia AKI 2012
  2. Akiliitot: Perustietoa AKIsta akiliitot.fi.
  3. Akiliitot: Cruxin mediakortti akiliitot.fi.

Aiheesta muualla