Ylioppilaslakki
Ylioppilaslakki (yleiskielessä myös valkolakki[1]) on valkoinen, mustareunainen lakki, jota käyttävät ylioppilastutkinnon suorittaneet ylioppilasjuhlassa ja myöhemmin erityisesti vappuna.[2]
Suomalaisessa ylioppilaslakissa on valkoinen samettipäällinen ja musta samettireunus, kova musta lippa sekä kullanvärinen kokardi. Lakki otettiin käyttöön 1810-luvulla ja vakiintui nykyiseen muotoonsa 1870-luvulla. Tanskassa ja Ruotsissa yleistyi 1840-luvulta alkaen valkoinen lakki. Uppsalasta saadun mallin mukaan tilasi joukko Helsingin yliopiston opiskelijoita keväällä 1865 ompelija Maria Grapelta valkoiset lakit, joita vanhoillisemmat nimittivät maitolakeiksi. Suomalaisia erikoisuuksia olivat kokardi ja sininen vuori.[3]
Naisten ylioppilaslakki
Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naisylioppilas oli keisarin erikoisluvalla kirjoittanut Maria Tschetschulin. Hän ei saanut ylioppilasjuhlissaan käyttää ylioppilaslakkia, vaan hänen piti tyytyä pelkkään lyyraan, jonka hän oli kiinnittänyt kampauksessaan valkoiseen rusettiin. Hän oli Suomessa vuonna 1870 ensimmäinen nainen, joka pääsi yliopistoon. Hänen jälkeensä seuraava ylioppilaaksi 1873 kirjoittanut nainen Emma Irene Åström käytti kuitenkin kieltoa uhmaten ylioppilaaksi päästessään lakkia, mitä kuitenkin paheksuttiin eikä hän saanut pitää lakkia ulkona. Naisylioppilaiden yhdistys De Kvinnlikga ryhtyi suunnittelemaan naisille omaa ylioppilaslakkia 1890. Malliehdotuksia pyydettiin eri taiteilijoilta ja yhden ehdotuksen lähetti myös Akseli Gallen-Kallela. Olga Andsten oli kuitenkin tehnyt ehdotuksen juna-asemalla näkemästään naisten hatusta ja hänen ehdotuksensa lopulta valittiin. Tämä Suomen ensimmäinen naisten ylioppilaslakki esiteltiin suomen- ja ruotsinkielisissä lehdissä vappuna 1890, ja sitä käytettiin aina 1890-luvun lopulle saakka. Kun naiset saivat 1897 oikeuden kirjoittautua ylioppilaskuntaan, he saivat samalla oikeuden käyttää samanlaista ylioppilaslakkia kuin miehet.[4]
Yleistä
Aina 1950-luvulle asti ylioppilaslakkia oli tapana pitää päässä koko yliopiston kesäloman ajan, vapusta syyskuun loppuun; nykyään lakkia käytetään lähinnä vappuna ja erilaisissa akateemisissa juhlissa.
Vuoteen 1917 saakka ylioppilastutkinto oli Helsingin yliopiston pääsykoe, jolloin kaikilla lakin käyttäjillä oli ainakin muodollisesti opiskelupaikka Helsingin yliopistossa. Muistona tuosta ajasta kaikkien uusien ylioppilaslakkien kokardina on edelleen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tunnus, Apollon lyyra. Vuodesta 1919 alkaen lakki on painettu päähän jo koulussa.[3] Monissa yliopistoissa ja korkeakouluissa ylioppilaskunta suosittelee, että opiskelija vaihtaisi lyyran tilalle oman yliopistonsa ylioppilaskunnan kokardin päästyään opiskelemaan yliopistoon. International Baccalaureate -ylioppilailla on tapana käyttää omaa IB-kirjaimet sisältävää kokardiaan. Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan tunnus kokardin sijaan on punottu keltamustanauha, joka kulkee lakin kuvun valkoisen osan poikki, ja jonka saa osallistuttuaan sivistykseen vihkimiseen vapun aattona; lakissa pidetään kuitenkin edelleen lyyraa.
1800-luvun loppupuolella kielikysymys jakoi akateemista maailmaa ja heijastui myös ylioppilaslakkeihin. Lyyran koolla viestitettiin kantajan kielipoliittista näkemystä: ruotsinkieliset ylioppilaat käyttivät halkaisijaltaan 22 mm lyyraa, maltilliset suomenkieliset 16 mm ”puolueetonta” lyyraa, ja aktiiviset suomenkieliset 14 mm ”aitosuomalaista”, radikaalit 12 mm "kiihkosuomalaista" ja kaikkein jyrkimmät 10 mm "raivosuomalaista" lyyraa.[5] Tämä jako on säilynyt nykypäivään saakka, sillä ruotsinkieliset ylioppilaat käyttävät edelleen 22 mm lyyria ja suomenkieliset 16 ja 14 mm lyyria.
Ylioppilaslakin vuorin värit ovat tunnus ylioppilaan kuulumisesta omaan maakuntaansa. Aiemmin ylioppilas valitsikin lakkinsa vuorin väreiksi oman osakuntansa värit. Nykyään tyypillisin vuori on yleisisänmaallisen sinivalkoinen. Kuitenkin ruotsinkielisillä ylioppilailla on yleensä punakeltainen tai sinikeltavalkoinen vuori ja ainakin Satakunnassa sekä Pohjois-Karjalassa ovat edelleen käytössä maakunnalliset vuorit: Satakunnassa sinikeltainen ja Pohjois-Karjalassa punamusta. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun oppilailla suomalaisen yo-lakin vuori on sini-valko-punainen, eli Ranskan trikolorin värit.
Ylioppilaslakki ulkomailla
Yhdysvalloissa on käytössä esimerkiksi musta nelikulmainen tupsullinen lakki, jonka oppilaat saavat high schoolin loppukokeet läpäistyään.
Ruotsissa käytettävä ylioppilaslakki on likimain yhdenmukainen suomalaisten käyttämien lakkien kanssa, mutta sen vuori on sinikeltainen ja kokardina toimii sinikeltainen ruusuke.
Tanskalaiset ylioppilaat puolestaan käyttävät lakkia, jossa mustan samettinauhan on korvannut Tanskan värien mukainen punavalkea nauha. Kokardi on kangasta ja siinä on kuvattuna valkea risti punaisella pohjalla.
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
- ↑ a b Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 129-130. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
- ↑ Karjalainen, Antti: Naisyrittäjien kaunis perintö. Glorian antiikki 7/2012, 2012, s. 24-29.
- ↑ http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Lyyra
Aiheesta muualla
- Jari Eerola: Ylioppilaslakki. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.