AKI-liitot
| Kirkon akateemiset AKI | |
|---|---|
| Tiedosto:Aki.png | |
| Perustettu | 2005 |
| Toimiala | pappien, teologien ja kanttoreiden edunvalvonta |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä | 5 700 |
| Toiminnanjohtaja | Jussi Junni |
| Puheenjohtaja | Eija Nivala |
| Jäsenlehti | Crux |
| Aiheesta muualla | |
| [www |
|
Kirkon akateemiset – Kyrkans akademiker AKI on Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton yhteinen edunvalvonta- ja kattojärjestö. Yhdistys perustettiin vuonna 2001 nimellä Akavan kirkolliset ammattiliitot, ja se on toiminut nykymuodossaan vuodesta 2005.[1] AKI on keskusjärjestö Akavan ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn jäsen. AKIn perusliittoihin kuuluvien jäsenten asioita hoitavat työpaikoilla JUKOn asettamat luottamusmiehet.
Liiton jäsenet ovat pääasiassa pappeja, teologeja ja kanttoreita, jotka kuuluvat omiin perusliittoihinsa. Jäseniä perusliitoissa on yhteensä noin 5 700. Kaikilla liitoilla on myös opiskelijajäseniä ja opiskelijatoimintaa.
AKI vastaa yhteisön palkka- ja muusta edunvalvonnasta sekä työmarkkina- ja järjestöyhteyksistä. Perusliitot vastaavat ammattialansa identiteettiin, koulutukseen ja ammatilliseen toimintaan liittyvistä asioista sekä kansainvälisistä ammatillisista yhteyksistä.[2]
Edunvalvonta
AKI valvoo jäsenkunnan palkkauksellisia sekä työ- ja vapaa-aikaan liittyviä etuja kirkon sektorilla sekä järjestö- ja yksityissektorilla.
Ammatillisessa ja koulutuksellisessa edunvalvonnassa AKI tukee perusliittojensa toimintaa ja antaa niille resursseja.
AKI-yhteisön arvot
AKI perustaa toimintansa seuraaville arvoille:
1. Ammatillisuus
Ammattijärjestönä AKI korostaa jäsenten ammattitaidon ja ammatillisuuden sekä niiden jatkuvan kehittämisen merkitystä. AKI kannustaa jäseniä kollegiaalisuuteen, oman ja työtovereiden työn arvostamiseen, yhteistyön rakentamiseen ja työssä jaksamisen edistämiseen. Ammatti- ja yhteistyöjärjestönä AKI toimii työmarkkina- ja vaikuttamiskentässä asiantuntijuuden pohjalta ja pyrkii hyvään lopputulokseen rakentavin keinoin.
2. Läpinäkyvyys ja avoimuus
Avoimella toimintakulttuurilla AKI pyrkii siihen, että liiton tarkoitusperät, toimintatavat ja vastuuhenkilöt ovat kaikkien nähtävillä. Päätöksenteko AKIssa on julkista. Viestinnässä AKI on selkeä ja yksiselitteinen. AKI kannustaa jäseniä avoimeen keskusteluun ja osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. AKI on valmis vastaamaan uusiin haasteisiin ja olemaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
3. Oikeudenmukaisuus
AKI pyrkii oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvon edistämiseen. Oikeudenmukaisuuden toteutumisessa kiinnitetään erityistä huomiota jäsenten työn ja koulutuksen merkitykseen kirkon toiminnassa ja identiteetissä. Tähän liittyvät myös työstä saatava korvaus ja muut palvelussuhteen ehdot. AKI edistää erityisesti sukupuolten tasa-arvoa ja vastustaa kaikkea epäasiallista kohtelua.
4. Vastuullisuus
AKI on vastuussa ensisijaisesti jäsenilleen. AKI tekee ratkaisunsa ja asettaa tavoitteensa vastuullisesti siten, että jäsenten edun lisäksi otetaan huomioon niiden vaikutus myös toimintaympäristöön ja muihin asianosaisiin.
Jäsenlehti Crux
AKI julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää CRUX-lehteä.[3]
Lähteet
- ↑ Historia AKI 2012
- ↑ Akiliitot: Perustietoa AKIsta akiliitot.fi.
- ↑ Akiliitot: Cruxin mediakortti akiliitot.fi.
Aiheesta muualla