Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai

Armoa ei Siperiaan

Oletko kuullut vanhan anekdootin siitä, että elinkautiseen vankeuteen tuomittu haki armahdusta (Venäjän) keisarilta? Keisari käsitteli asian ja vankilan toimistoon tuli sähke:  ARMOA EI SIPERIAAN . Vankilan johtaja luki sen "Armoa ei, Siperiaan!" ja oli valmistelemassa kuljetusta itään. Sitten vankilan pappi sanoi, että pilkku pitää panna toiseen paikkaan ja että keisarin viesti on "Armoa, ei Siperiaan". Näin vanki vapautui. Tuo tuli mieleen, kun näin tämän muokkauksesi. Kiva nähdä samanlainen merkityksen päinvastoin-meno. --Pxos (keskustelu) 6. tammikuuta 2019 kello 17.51 (EET)

Muistan koulussa tuon kuulleeni jollain oppitunnilla kyllä. Tässä ei ollut sellaista, vaan lopullinen kirjoituasu vastasi koko ajan ollutta alkuperäistä ajatusta. --Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2019 kello 20.28 (EET)

Välimuoto oli kuitenkin hauska ja merkitys tosiaankin päinvastaisella suunnalla. Muokkaushistorioiden lukeminen kannattaa aina... --Lax (keskustelu) 7. tammikuuta 2019 kello 15.53 (EET)

Keuruun reitin valuma-alue

Pyydän taas samaa kuin viime vuoden tammikuussa, eli voisitko täydentää mallineeseen Keuruun reitin valuma-alue siihen rajautuvat vesistö- tai muut alueet? Olen ajatellut ajaa näiden järvien bottiajon muutaman päivän sisällä.--J Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2019 kello 22.30 (EET)

Palmu

Miten on mahdollista, että WS:ssa sallitaan pitkiä sitaatteja Palmu-elokuvista, kun sitä ei saanut tehdä esim. Alangon kohdalla? Filmejä, musiikkia ja kirjoja koskee sama tekijänoikeuslaki.--Risto hot sir (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.29 (EET)

Joku sitä siellä ihmetteli myös. En osaa sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.32 (EET)

Jospa muutama prodi pakottaisi eräät avaamaan sanaisen arkkunsa ja luomaan yhtenäistä linjaa...--Risto hot sir (keskustelu) 11. tammikuuta 2019 kello 00.16 (EET)

Kysymyshän taisi olla siitä, ettei voi olla tekijänoikeudellisesti varma, onko mahdollista rikkomusta, mutta toissalta kun lyhyitä sitaatteja on muuallakin sallittu - jopa itse wiukipediassa - niin kuinka samat lyhyet sitaatit sitten voivat olla kiellettyjä wikisitaateissa? Silloinkin kun siellä poistettiin lyhyitä sitaatteja, niin lätkittiin mallineita, joissa puhuttiin kokmo teoksen lainaamisesta vaikka kysymyksessä oli lyhyt sitaatti. Noissa keskusteluissa päädyin yhtymään kantaan, että kun tilanne on tekjijänoikeudellisesti epävarma, niin riskiä ei voida ottaa, mutta toisaalta on ilmeistä, että asiaa ei varmaankaan ole joka kantiltaan selvitetty vielä loppuun asti, mihin muistan jonkun ao. keskusteluissa viitanneen. Mutta kun lisäselvitykset ovat työläitä, niin nähtäväksi jää, tuleeko niitä kukaan lopulta tehneeksi.--Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2019 kello 06.50 (EET)

Juu, silloin saapui kommandoryhmä Wikipediasta, joka ammuskeli kaikkea vuoden 1947 jälkeistä älymystöä, mutta jätti jostakin syystä rauhaan viihteen - jossa liikkuvat isot rahat ja suurimmat mahdolliset korvaukset tekijänoikeusrikkomuksista.--Risto hot sir (keskustelu) 12. tammikuuta 2019 kello 03.20 (EET)

Digitilaajille tarkoitetut artikkelit

Vain digitilaajille tarkoitetut artikkelit pitäisi merkitä (kuten Kansallisbiografia merkitään), jotta vältytään klikkijornalismilta. Jos artikkeli on arkistoitu johonkin palveluun, sen voi merkitä viitteeseen. Archive.org tekee tietääkseni tätä Wikipediaan linkitetyille artikkeleille nykyisin automaattisesti (asiasta on kertonut Zache). --Abc10 (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 09.38 (EET)

No sitten pitää merkirä molemmat. Toimivaa linkkiä ei nähdäkseni ole syytä salata lukijalta eikä hävittää.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 09.43 (EET)

Lähteeksi merkitty alkuperäinen linkki ei oikeasti toiminut vaan oli ohjattu digimuurin taakse. Kun olen tehnyt viime aikoina enemmän kuin kymmeniä viitteiden tarkistuksia, on tullut tunne, että tässä pitää nyt ensisijaisesti palvella lukijaa. Digitilaajalle asia ei näyttäydy samalta kuin satunnaiselle lukijalle, joka turhautuu jouduttuaan digilehden mainossivulle. --Abc10 (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 10.07 (EET)

Jos viimeisen virkkeen viittaus koskee InternetArchiveBotia (lyhyemmin IABotia), se ei ole vielä käytössä suomenkielisessä Wikipediassa, joskin täkäläisestä toteutuksesta on tehty pyyntö elokuun 2018 loppupuolella (ks. kahvihuone-ehdotus 2017, phab:T202804). Se toimii kyllä jo lukuisissa muissa wikeissä, muun muassa dewikissä, enwikissä, nowikissä, frwikissä ja svwikissä (CentralAuth). Botin on ohjelmoinut enwikin ylläpitäjä Cyberpower678 (hän aloitti IABot-projektin ennen ylläpitäjäksi valintaansa), joka on kertonut käyttäjäsivullaan saavansa Internet Archivelta rahoitusta kyseisen botin kehitystyöhön. –Ejs-80 13. tammikuuta 2019 kello 10.49 (EET)

Tuo nykyinen: [1] on hyvä muotoilu. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 10.50 (EET)

Muiden lehtien osalta kuin HS:n harmittelen tuota samaa. Maakunta-, seutu- ja paikallislehdissä on paljon erittäin laadukasta ja lähteenä tärkeää sisältöä. Ilmeisesti osasta lehtiä on Lehtiluukku-palvelun kautta ostettavissa sähköisiä irtonumeroita, joita olen toisinaan ostanutkin nimen omaan wikipediaa varten omalla kustannuksellani.

Kaikkein hulluinta kuitenkin on, että edes ne lehdet, joilla tälllainen mahdollisuus on, eivät taida ilmoittaa sitä missään selvästi, vaan pitää mennä erikseen Lehtiluukkuun katsomaan, onko joku lehti siellä. Sen sijaan tarjotaan joko kahden viikon ilmaista tilausta tai määräaikaista maksullista tilausta (ehkä tarjouksena).

Mielestäni lehdet, joilla joko ei ole mahdollisuutta ostaa digitaalista irtonumeroa, tai jotka eivät kerro tästä mahdollisuudesta selvästi, vaikka sellainen olisikin, sahaavat omaa oksaansa.

Eivät siis ymmärrä, että heidään laadukkaalla ja hyödyllisellä sisällöllään on kiinnostusta yli maakuntarajojen koko maan laajuisesti, ja juuri tätä vartenhan irtonumerot ovat.

Joku, jonka työstä tai ammatista merkittävä osa on lehtien seuraamista, voii joko työnantajan tai omaan piikkiin tilata esim. kaikki Suomen suurimmat maakuntalehdet. Sen sijaan kuka tahansa asioista kiinnostunut voisi välillä ostaa niistä yksittäisiä irtonumeroita. Mihin kuvitellaan että tämä tarve olisi digitalisaation myötä hävinnyt?

Toki ne löytyvät kirjastoista, ja ovat aina löytyneet, mutta siitä huoilimatta on aina ostettu myös irtonumeroita ja ostettaisiin vastakin, jos olisi mahdollisuus.

Wikipedian kohdalla tässä tulee tietysti lähdekirjasto. Pitääkin ehdottaa lehtiluukkua sinne neuvottelukohteeksi.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 10.50 (EET)

En olisi osannut paremmin sanoa

Tässä vähän päänsilitystä kommentista [2]. Mietin kovasti miten sanoisin, mutta en vielä ollut saanut muotoilluksi, ja kommenttisi sisältää ajatuksen jota en saanut julki. --Abc10 (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 10.20 (EET)

Kun tuossa juuri tänään toisessa keskustelussa kahvihuoneessa tulivat esiin nuo esimerkit, niin niihin oli pakko viitata. Tuossa yllä taas samassa keskustelussa myös jo kävi ilmi, että ison ja pienen wikin raja ei edes kulje en ja fi-wikiewn välillä. Erot ovat silloin vain eri kokoisten suurten wikien välisiä eroja. Ne ovat moninaisia ja riippuvat paljon aihepiiristä. Yleensä tehokas wikipedian käyttö sekä lukijana että muokkaajana vaatii kaikkien niiden wikipedioiden käyttöä, joiden kieltä vain hiukankin osaa, ja kriittisimmissä kohdissa myös niiden wikien, joiden kieltä ei edes osaa mutta pystyy googfle-kääntäjällä tai linkeistä kaivamaan edes jotain. Jos tuntee aiheen hyvin, niin sekin saattaa onnistua tehokkaasti ja luotettavasti. Kun kielialueemme on pieni, niin tämä wikienvälisyys on myös meillä keskeisempi osa wikipedismiä kuin suurilla kielialueilla. Ja euroopassahan myös hyvin monissa maissa ihmiset osaavat useampia kieliä. Ja kun puhutaan wikin suuruudesta niin de-wiki, jonka kieltä aika moni on Suomessa sattunut lukemaan koulussa, on aika suuri ja laadukas wiki ja usein peittoaa en-wikin monessa aiheessa. - Ja tietysti myös varmaan yhtä lailla fr- ja ru-wikit. - Eli sinällään Suomessa on vanhastaan aika hyvin osatrtu valita koulussa (ja myös kansalaiusopistoissa ym.) opetettavat kielet.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 11.04 (EET)

Ulkoluodon kylä hukassa

Osaisitko auttaa minua? En löydä Särkisalon Ulkoluodon rekisterikylää peruskartalta, jonka mukaan Ulkoluodolla olisi kolme kylää: Tessvärr, Siksalo ja Söderby. Mistä voisin lähteä etsimään? --Vnnen (keskustelu) 14. tammikuuta 2019 kello 20.24 (EET)

Kun kysessä on Varsinais-Suomi, josta Kansallisarkiston digitaaliarkisto sisältää maanmitaushallituksen uudistusarkiston kartat ja uudistusten luettelot, niin sieltä voi koettaa etsiä. kun valitsee hakutoiminnon puunäkymän niin kohdasta Maanmittaushallitus löytyy Maanmittaushallituksen uudistosarkisto ja siellä omana kohtanaan uudistushakemistot ja itse uudistukset kunnittain (noin 1960-luvun kuntajaon mukaan). Sitä ennen MML:n Vanhat painetut kartat -palvelusta voi katsoa peruskartan vanhempia painoksia, jos et jo katsonut.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 12.41 (EET)

Peruskartassa 1966 ei näkynyt, joten pitää mennä vanhempiin. Lounaistriedon (ent. Lounaispaikka) karttapalvelusta voi myös katsoa: aineistot tiedontuortajittain - turun museokeskus - maisemahistoriakartat.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 12.46 (EET)

Ei ollut sielläkään muita kuin nuo kolme mainittua kylää.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 13.06 (EET)

Uuudistushakemistossa ei ole Särkisaloon annettu rekisterikylää nimeltä Ulkoluoto: [3]. Mistä on löytynyt tieto tämännimisestä rekisterikylästä särkisalossa?--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 12.56 (EET)

Peruskartassa 1980 ei myöskään ollut. Olisiko ulkoluoto-niminen kylä muodostettu tämän jälkeen?--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 13.06 (EET)

Wikiprojekti:Suomen kylät/Suomenmaan toisen painoksen kyläluettelo#Salo ei sisällä kylää nimeltä Ulkoluoto tai Utö, kuten ei myöskään Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 riveillä 14078–14103. Sen sijaan Luettelo Suomen kylistä vuosina 1919–1931#Finby mainitaan Utö. Jos kylä on ollut olemassa, niin se lienee poistettu ennen 1960-lukua. Siksalon työvuosiksi on merkitty 1691, 1929 ja 1951, muttei siellä lue mitään Ulkoluodosta tai Utöstä. Söderby ja Tessvär kohdalla ei myöskään mainintaa. Sivulla Särkisalo lähteenä oleva kyläluettelo on Sukututkimusseuralta, jonne se on saatettu ottaa suoraan Suomenmaa-kirjasta. Sivulla Ulkoluoto taas lukee saarella sijaitsevan Ulkoluodon ja Siksalan kylät. Onkohan Ulkoluodon kylä varmasti ollut edes olemassa vai olisiko 1920-luvun Suomenmaahan tullut virhe? Mainitaanko kylää missään muussa lähteessä kuin 1920-luvun Suomenmaassa? --Raksa123 (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 17.42 (EET)

Ulkoluodon saarella näkyy olleen peruskartassa kansakoulu, joka on sijainnut likimain noiden kolmen kylän rajalla. Tietoa koulun nimestä ei ole Wikipediassa nyt. Jos koulu olisi nimetty Ulkoluodon mukaan, mikä hyvin voi olla mahdollista, niin ehkä se siitä olisi voinut johonkin lähteeseen päätyä kylän nimeksi tai sitten nimeä Ulkoluoto olisi muuten voitu käyttää noiden kolmen kylän kokonaisuudesta samannimisellä saarella. Uudistusten luettelosta ei löydy tietoja kylämuutoksista luettelon pitoaikana.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 18.14 (EET)

Juu Suomen Sukututkimusseuran luettelosta olen tuon Utön alunperin bongannut. Mielenkiintoinen tilanne. Onko Suomenmaassa yleisestikin virheitä? --Vnnen (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 22.50 (EET)

Luulen että vanhassa Suomenmaassa on yleisesti virheitä ja puutteita. Muistaakseni jostain kunnasta puuttui useita kyliä. Lienee käytetty epätasaisia informantteja. Uuusi Suomenmaa (1960-70-luvut) on tarkempi, mutta siinä on sitten hirmuinen määrä enklaaveja ja eksklaaveja.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2019 kello 10.06 (EET)

Hmm, sen sijaan vanhoissa listoissa ei näy Niksaaren kylää. --Vnnen (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 16.35 (EET)

Missä uusissa se on?--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 16.38 (EET)

T'ässä: [4] se on, joten se näyttää olevan historiallinen kylä.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 16.39 (EET)

Ja se on ollut vielä myös yllä linkitetyssä vuoden 2013 kyläluettelossa nimellä Niksår.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 16.42 (EET)

Niksaari/Niksor/Niksår lisäksi myös Kuivasto/Kvigos näyttää puuttuvan Suomenmaan 1. painoksesta. --Raksa123 (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 19.23 (EET)

Kyllä sen niin täytyy mennä, että Utön kylää ei ole olemassakaan. Niksaari sen sijaan on. Särkisalon 26 kylää (monessä lähteessä on myös Perniön Träskböle ja Latokartano) on selvitetty ja paikannettu. Vielä kun niistä saisi tehtyä artikkelit... --Vnnen (keskustelu) 25. tammikuuta 2019 kello 13.21 (EET)

Koetin muuten joskus selvittää samalta suunnalta Breidilää ja Fulkkilaa mutta en saanut selkoa. Vaatisi hyvin perusteellista lähteiden läpikäyntiä, mihin ei ollut aikaa. Kun kartanot järjestelevät maaomaisuuksia, niin kylien koko alueet näyttäisivät joissain tapauksissa vaihtaneen paikkaa. Olikohan se nyt Kytö Halikossa, josta joskus teit tällaisen havainon. Lisäksi myös maanmittaustoimituksissa kylät voivat joskus kadoita osittain tai kokonaan. Osittain kadonneita ovat mm. Säräjärvi ja Ylenjoki (Somero), kokonaan kadonnut on Valajärven kylä Urjalassa, kun sieltö maanmittaustoimitusten kartat eiuvät ole netissä, niin pitäisi hankkia karttoja arkistoista tai vähintään pitäjänhistorioita, jos haluaisi tutkia. Myös Pernajan Sarvoilahden karetanoon on yhdistetty kokonaisia kyliä, mutta kun Uuudeltamaalta ovat maanmittauskartat netissä, nin sitä jopa pystyisi tutkimaan, samoin kun näitä Varsinais-Suomen kyliä.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2019 kello 09.49 (EET)

Tein mallineen

jossa Latokartano ja Träskböle on jätetty pois naapurikuntien kylinä. Kirjoitusasut ovat nykykartan mukaiset, paitsi Tessvär/Tessvärr kohdalla, jossa kartalla talon nimessä on yksi r, mutta kylän nimessä kaksi r-kirjainta. Förby ei ole enää taajama, mutta onkohan kirkonkylä koskaan ollutkaan? Kirkonkylä taitaa virallisesti olla Finbyn rekisterikylä, joka kääntyisi Särkisaloksi, mutta Särkisalon kirkonkylä kertoo selkeämmin mistä on kyse. Linkitykset tarvittavine täsmenteineen pitäisi tehdä myös artikkeleihin Särkisalo, Luettelo Salon kylistä ja Luettelo Suomen kylistä vuosina 1919–1931#Finby. Luettelo Varsinais-Suomen kansakouluista#Särkisalo perusteella koulupiirejä ei kannata listata erikseen. --Raksa123 (keskustelu) 27. tammikuuta 2019 kello 17.22 (EET)

Ensimmäinen kommentti kun en nyt ehdi vastata kaikilta osin: Onko tuo kylän nimi muodossa Tessvärr peräisin peruskartan punaisella painetuista kylännimistä? Ne eivät aina vastaa nykyisen uusimman nimistönhuollon käsitystä. Kuulemma kylännimet sisältävä kirja Alastarolla, Ylistarossa on nykyään Kotuksen sivuilla jossain netissä, lisäksi on Kotuksella netissä Suomen ruotsinkieliset paikannimet -julkaisu ja katsoa voi myös Suuresta suomalaisesta paikannimikirjasta. Peruskarttakaan tosin ei ole virheetön, ja paikannimikirjassakin on löydetty virheitä. Tuo Alastarolla Ylistarossa -kirjan aineisto on hyvä, mutta en nyt muista siihen linkkiä. Sitä olen yleensä käyttänyt kylännimien tarkistamiseen, mutta juuri nyt kirja ei ole käsillä, enkä ehdi etsiä linkkiä. --Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2019 kello 17.35 (EET)

Liedon susi

Laiton maililla sulle linkin suunnistuskarttaan mutta siihen ei taida olla merkitty sitä paikkaa.--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 17.28 (EET) Toinen linkki https://www.liedonparma.fi/@Bin/258363/Luontopolun+kartta.pdf (tässä ei näy mitään).--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 17.32 (EET)

Eipä näy ainakaan lähteen viittaamassa paikassa. Tiedä sitten, viittaako kartan symboli lähteessä tarkkaan vai l,ikimääräiseen sijaintiin.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 17.56 (EET)

Nuo suunnistuskartat ovat suunnistusseurojen tekemiä eikä niitä juuri julkaista verkossa maksutta katsottavaksi. Myyntituloilla katetaan tekokustannuksia. Oikea suunistuskartta voisi olla niin tarkka, että siinä näkyy kivi, johon muistokyltti on kiinnitetty. Kivi ei ole kovin suuri eikä tuon kokoisia pultereita yleensä pidetä kokonsa puolesta sellaisina, joista suunnistajan tarvitsee tietää. Eivät ole maamerkkejä. Kantinkummun muistokivi oli isompi. Mutta Parmaharjun metsä on täynnä polkuja, ja ehkä muistomerkki on viitoitettukin.--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.02 (EET)

Muistomerkki on erityiskohde, jolle on oma symbolinsa, ja kuvien mukaan kumpikin muistomerkki on melko samannäköinen. Lähinnä siis voi olla kysymys siitä että liedossa sitä ei ole tullut merkityksi. Todennäköinen syy ehkä se, onko vai ei kartan tekijä ollut tietoinen muistomerkistä. (Tai jos muistomerkki ei ole kovin vanha, niin joku kartta voi olla sitä vanhempikin.)--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.10 (EET)

Paljon on muistomerkkejä, joita ei ole merkitty esim. Karttapaikkaan, vaikka muistomerkit ovat vanhoja ja "merkittäviä".--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.16 (EET)

Ja paljon on peruskartasta puuttuvaa tietoa, jota on merkitty suunnistuskarttaan (kuten tuo Kantinmäen muistomerkki), mutta nyt vain ei tärpännyt. Liedon kirjaston kotiuseutukokoelmaa voisi yrittää tai kysyä lähdesivua ylläpitävältä museolta. Vastaantulijoilta kysyinkin tänään, mutta ei tärpännyt. --Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.21 (EET)

Löytyi rekisteröitymistä edellyttävä linkki: [5].--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.04 (EET)

Eiköhän se ollut siinä!--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.08 (EET)

"Kätkö on member only -kätkö joten tietoja ei voida esittää sinulle." --Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.18 (EET)

Kommenttien pituudesta, määrästä ja editoinnista taas

Hei, tämä on nyt taas tätä, josta sinulle on usein huomautettu. Tuohon keskusteluun ei taatusti kukaan muu halua enää osallistua. Voisit siivota sivun itse lukukelpoiseen muotoon, mielellään yhdellä muokkauksella. -Ochs (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.22 (EET)

Ei kannattaisi lla hätäinen: olin juuri luomassa sivun pohjalta käyttäjän esseetä. Minä kokeneena paksunahkaisena wikipedistinä en tästä karkotu, mutta voisin heti luetella useammalla kuin yhden käden sormilla tapauksia, jossa jonkun aiheen huippuansiantuntijoita (jollainenb en ole millään alalla, tai ainakaan tuon kirjoituksen aihepiirissä) on karkotettu, jos suomeksi sanotaan, turhanmpäiväisellä nillittämisellä. Joku raja immediatismillekin. Nytkin tämä kommentti tuli tasan sillä hetkellä kun olin painamassa enteriä luodakseni siuvun käyttäjän mielipidekirjoitukselle.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.27 (EET)

Tuo "taatusti kukaan muu" on myös täyttä humpuukia. Jos luonnostelen käyttäjän esseetä taärkeästä aihesta, niin tuo "taatusti kukaan muu" sinulla on sanonko missä. (Tämä nyt vain hyväntahttoisena vitsinä.) Ei nyt saisi heittäytyä muotoseikkoja palvovaksi pilkunviilaajaksi niin että sisältö ja asia sivuutetaan. Jos käyttäjän eessetä on puoli tuntia työstetty keskustrelusivulla, joka on antsanut siihen kimmokkeen, niin siihenkö maailma tai wikipedia kaatuu? Joku järki.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.31 (EET)

Täällä on sellaissta skeidaa artikkeliavaruus puolillaan että parempaakin nillitettävää lulisi olevan. Nytkin tuon käyttäjän esseen perustaminen viivästyi monella minuutilla.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.33 (EET)

Luonnostele esseesi muualla kuin artikkelin keskustelusivulla. -Ochs (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.34 (EET)

Nillitä joutavista muualla kuin täällä.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.35 (EET)

Joku raja lapselliselle nillittämiselle. Tähänkö lulet että wikipedia kaatuu. Lue mitä sanoin yllä.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.36 (EET)

Ja tuokin piti sanoa kahteen kertaan. Ochs puhuu vähän mutta asiaa. Jaaritteleva ja jahkaileva kirjoitustapasi ei ole hunajaa lukijaparvelle. Kahvihuoneissa esiintyessään se on vielä ikävämpää kuin artikkelien keskustelusivuilla. --Lax (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 10.22 (EET)

Nyt puhuttiin artikkelin keskustelusivusta.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 10.29 (EET)

Yhdestä asiasta keskustelu ei estä sen vertailua tai rinnastamista toisiin varsinkaan, kun molemmissa on kyse samasta perusongelmasta. Otsikossakaan ei ole rajausta artikkelien keskustelusivuihin. --Lax (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 11.52 (EET)

Tällä välin viimeistelin tuon käyttäjän esseen: Käyttäjä:Urjanhai/Interwikit Onko se jotenkin huono tai tarpeeton? Nyt puhuttiin tästä. --Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 11.55 (EET)

Siitä esseestä voidaan keskustella eri säikeessä tai vaikka eri sivulla (linkki kahvihuoneessa ilman sen kummempaa jaarittelua on ihan ok). Tässä osiossa sinä olet ainoa, joka on keskustellut siitä. --Lax (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 12.11 (EET)

Jos eesseetä on luonnosteltu puoli tuntia sunnuntai-aamuna artikkelin keskustelusivulla, niin siihenkö maailma ja wikipedia kaatuu?

Tällä välin kirjoitin jo aiemmin käyttäjän eseeksi omalle sivulleen siirtämääni esseesseen uuden kappaleen kun edellisten kommenttien välillä viimeistelin sen muuten.

Niin kuin jo sanoin, olin täsmälleen painamassa enteriä käyttäjän esseesivun luomiseksi kun tämä keskustelu alkoi, ja tämän keskustelun kuluessa viimeistelin esseen, joka on tätä keskustelua pitempi.

Teitä on täällä jo kolme keskustelijaa keskustelkemassa siitä, että eessen luonnos oli puoli tuntia artikkelin keskustelusivulla. Sillä aikaa minä kirjoitin tätä keskustelua huomattavasti pidemmän esseen valmiiksi.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 12.31 (EET)

Ja se mitä kommentoin kun sanoin "Nyt puhutaan tästä", oli laxin kommentti. Ei siis essee koska se mistä puhutiin oli tuo mistä keskustelu alkoi.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 12.40 (EET)

Nyt siirsin tuosta alkaneen yleisen pohdinnan käyttäjän esseen luonnokseksi. Se on edelleenkin tärkréää pohdintaa tärkeästä aiheesta ja trärkeää jokaiselle interwikejä muokkaavalle. Se mikä koski itse artikkelia on tärkeää artikkelin kannalta. Mikä ei ole tärkeää, on koko tämä keskustelu.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.51 (EET)

Senaatin karttojen karttamerkit

Hei! Sekä wikipedian Senaatin karttoja käsittelevästä artikkelista, että myöskin muuten netistä ei tunnu löytyvän karttamerkkien selitteitä. Joitakin merkkejä kyllä on selitetty, mutta ei kaikkia. Tiedätkö sinä noista tarkemmin? Esimerkiksi tämä kartta:[6] Jos nyt katsoo vaikka aivan sen vasenta yläkulmaa, niin siellä on vaalean ruskealla merkittyjen peltojen lisäksi hieman tummemmalla ruskealla esimerkiksi niittyjä. Mutta mitä merkkaavat siniset ja tummemman punaruskeat peltolohkot? Tai punaisella merkatut kalliot? --albval(keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 12.42 (EET)