Vampula

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 16. marraskuuta 2023 kello 16.57 käyttäjän HenriHa (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 16. marraskuuta 2023, perustui tähän versioon.
 Tätä artikkelia on pyydetty vertaisarvioitavaksi. Voit auttaa Wikipediaa lukemalla ensin vertaisarviointipyynnön ja sen jälkeen osallistumalla keskusteluun tai muokkaamalla tätä artikkelia.
Vampula
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Huittinen

vaakuna

sijainti

Ilmakuva Vampulasta.
Ilmakuva Vampulasta.
Sijainti 61°01′35″N, 022°41′25″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Kihlakunta Kokemäen kihlakunta
Kuntanumero 913
Hallinnollinen keskus Vampulan kirkonkylä
Perustettu 1867
Liitetty 2009
– liitoskunnat Huittinen
Vampula
– syntynyt kunta Huittinen
Pinta-ala 143,8 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 142,34 km²
– sisävesi 1,46 km²
Väkiluku 1 677  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 11,78 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 17,2 %
– 15–64-v. 59,0 %
– yli 64-v. 23,8 %

Vampula on entinen Suomen kunta, joka liitettiin osaksi Huittisten kaupunkia vuoden 2009 alussa.[4] Ennen kuntaliitosta Vampula oli osa Satakunnan maakuntaa, johon se edelleen kuuluu myös osana Huittista, ja oli vuosina 1997–2009 osa Länsi-Suomen lääniä ja ennen vuotta 1997 osa Turun ja Porin lääniä.

Vampulan kunnassa asui 1 677 ihmistä vuoden 2008 lopussa[2], ja sen pinta-ala oli 143,8 km², josta 1,46 km² vesistöjä.[1] Maapinta-alasta (142,34 km²) oli metsää 64 km² ja peltoa 62 km². Väestötiheys oli 11,78 asukasta/km².

Historiallisesti Vampula oli osa Huittisten seurakuntaa, josta se itsenäistyi vuonna 1867. Vuonna 1635 henkikirjan mukaan nykyisen Vampulan alueella asui 314 henkeä. Väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1950. Silloin asukkaita oli lähes 4 000. Väkiluvun kasvun syynä oli karjalaisten evakoiden asuttaminen. Työpaikkojen puutteessa nuoriso kuitenkin vähitellen siirtyi muualle. Vampulan naapurikunnat olivat Alastaro, Huittinen, Köyliö ja Säkylä.

Vampulan vaakunan suunnitteli Ahti Hammar ja se vahvistettiin vuonna 1955.[5]

Liikenne

Vampulan kautta kulkee Huittisten ja Auran välinen kantatie 41 (aikaisemmin valtatie 9). Myös valtatie 2 kulki Loimijoen vartta seuraten Vampulan halki, kunnes uusi valtatie valmistui 1950-luvun lopulla. Vanhojen valtateiden 2 ja 9 risteys sijaitsi pari kilometriä kirkolta etelään, josta ne jatkuivat samaa reittiä Huittisiin. Lähimmät kaupungit ovat Huittinen (15 km) ja Loimaa (30 km), jossa sijaitsee lähin rautatieasema. Turkuun kertyy matkaa 75 km, Poriin 80 km ja Tampereelle 90 km. Lähin julkisen liikenteen lentokenttä on Turun lentoasema, mutta vanhan kunta-alueen länsireunalla on yksityinen Tuulikki-Vampulan lentokenttä, jonka rakennutti Leevi K. Laitinen vuonna 2001.[6]

Luonto

Sallilan voimalaitos sijaitsee Vampulan keskustan läheisyydessä.

Vampulan luonnonympäristöä hallitsee Kokemäenjoen suurin sivujoki Loimijoki, joka virtaa Vampulan halki etelästä Alastarolta pohjoiseen Huittisiin. Loimijoen sivujokia Vampulassa ovat siihen idästä laskeva Kourajoki, joka ennen kuntaliitosta oli Vampulan ja Huittisten rajajokena, sekä Köyliön Vuorenmaan Matkussuolta alkunsa saava Matkusjoki, joka virtaa Vampulan Matkusjoen kylän alueella ja laskee Loimijokeen lännestä Vampulan keskustaajaman pohjoispuolella. Maaston korkeuserot ovat Vampulan alueella vähäisiä.[6]

Historia

Vampulan alueelta on tehty muutamia kivikauden aikaisia esinelöytöjä. Loimijoen varrella alettiin maanviljelys jo rautakaudella, ja viimeistään 1200-luvulla syntyivät miltei kaikki nykyiset Vampulan henkikirjakylät. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Vampulan alueelle todennäköisesti Huittisista, mutta vanhimmat kirkolliset yhteydet viittaavat Säkylään.[6]

Vanhan tarinan mukaan Vampulan nimi tulee Köyliön murteen sanasta vampo, palmikko. Köyliöläiset eränkävijät löysivät joskus kauan sitten nykyistä Vampulaa halkovan Loimijoen Kiltasaaresta surmatun neidon palmikon. Tästä syystä aluetta ryhdyttiin kutsumaan vampon löytöpaikaksi, Vampulaksi. Nimistöntutkijoiden mukaan nimi on samaa kantaa kuin Vammala ja tulee koskien välistä vesistön suvantopaikkaa tarkoittavasta pohjoisgermaanisesta sanasta.[7]

Vampula kuului hallinnollisesti satoja vuosia Huittisten suurpitäjään, johon ovat eri aikoina kuuluneet myös Punkalaidun, Kauvatsa ja Keikyä. Huittisten kaupunki on edelleen keskeinen osa vampulalaista elämää.

Vuonna 1590 neljä talollista rakensi omalla kustannuksellaan pienen hirsikirkon. Tästä ensimmäisestä pyhäköstä on otettu aihe kunnan vaakunaan, johon on kuvattu rakentajien vertauskuvana risti ja neljä naulaa. Oman kunnallishallinnon Vampula sai vuonna 1867. Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Sallilan kylässä vuonna 1878, ja sitä seurasivat Soinilan (1897), Kukonharjan-Murron (1910) ja Huhtaan (1915) koulut. Suomen senaatti teki päätöksen Vampulan seurakunnan perustamisesta vuonna 1891, mutta itsenäistyminen Huittisista toteutui vasta vuonna 1900.[6]

Vampulaan asutettiin viime sotien jälkeen Kurkijoen siirtoväkeä.[8]

Vampulan kylät

Maarekisterin mukaan Vampulassa on 18 kylää. Kylärajauksen ulkopuolelle jäävät uudemmat kulmakunnat, jotka ovat syntyneet kylien rajoille ja takamaille, kuten Vehka-alho. Vampulan rekisterikylät ovat:[9]

Hanhikoski, Honko, Horna, Huhtaa, Kotaja, Kukonharja, Kärväselä, Matkusjoki, Murto, Närälä, Punola, Sallila, Salmenoja, Siivikkala, Soinila, Tamare ja Vampula.

Palvelut

Entisen Vampulan kunnan alueella toimii Sallilan koulu.[10]

Huittisten kaupunginkirjastoon kuuluva Vampulan kirjasto toimii Vampuassa.[11]

Entisen Vampulan kunnan terveyspalveluista vastaa Vampulan terveyskeskus.[12]

Talous

Asukkaiden pääasiallinen toimeentulo on vuosikausia perustunut etupäässä maatalouteen, joka on keskittynyt lähinnä sikatalouteen ja erikoiskasvituotantoon. Vampula oli Suomen sikaisin kunta suhteessa väkilukuun. Siellä on nelisenkymmentä sikatilaa, joilla on enemmän sikoja kuin ihmisiä koko kunnassa.[13][14] Vampulalaiset viljelykset tuottavat kaiken Suomessa teollisesti jalostettavan pinaatin[15].

Nordkalk Oy louhii kalkkikiveä kolmesta Vampulan kunnan alueella sijaitsevasta louhoksesta[16]. Vampulassa yhtiöllä on kalkkilouhokset Punolassa, Siivikkalassa ja Matkusjoella. Paikkakunnalla valmistetaan maanparannuskalkkia, asfalttifilleriä sekä kalsiittia.

Ennen kuntaliitosta Vampulan suurimmat työllistäjät olivat kunta ja Vampulan kauppakeskus Oy[17].

Nähtävyyksiä

Vampulan kirkko kesällä 2021.

Ensimmäinen kirkko Vampulaan rakennettiin Tamareen puolelle vuonna 1590. Sieltä se kaikkien muutosten ja uudelleen rakentamisen myötä siirtyi nykyiselle paikalle ja nykyiseen, arkkitehti Helge Ranckenin suunnittelemaan muotoonsa vuonna 1894. Päätytornillisen ristikirkon alttaritaulu on V. Ylisen maalaama "Kristuksen kirkastus" vuodelta 1906.[18][19] Kirkon tornin terävä huippu näkyy tasaisessa maastossa kauas ympäristöön.

Nähtävyytenä voisi myös pitää kalkkikaivosta, joka on ollut ennen Euroopan suurin[20] maanparannuskalkkitehdas.[16][21]

Vuonna 1936 perustettu Vampulan kotiseutumuseo on auki sunnuntaisin heinäkuussa.[22]

Urheilu

LP-Vampula Huittinen pelaa naisten lentopallon pääsarjassa.[23]

Kuuluisia vampulalaisia

Ruokakulttuuri

Vampulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla silava-perunalaatikko ja läskisoosi.[30]

Lähteet

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Vampula - Etusivu www.vampula.fi. Viitattu 10.12.2022.
  5. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 173. Otava 1979, Helsinki.
  6. ↑ a b c d Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 383–384. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  7. ↑ Hakanen, Aimo: Vampula, s. 490. (Teoksessa: Suomalainen paikannimikirja) Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0
  8. ↑ Vampula - Historia vampula.fi. Viitattu 12.11.2023.
  9. ↑ A113 Vampula (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Uusikaupunki-Yläne, Bia:60) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 3.3.2023.
  10. ↑ Sallilan koulu - Huittisten kaupunki www.huittinen.fi. Viitattu 16.11.2023.
  11. ↑ Huittisten kirjastopalvelut Huittisten kaupunki. Viitattu 16.11.2023.
  12. ↑ Terveyskeskus huittinen.fi. Arkistoitu 25.3.2023. Viitattu 16.11.2023.
  13. ↑ Yle Pallo Hallussa: Tellus: Suomen suurin sikalalaajennus YVA-menettelyyn yle.fi. Viitattu 14.12.2007.
  14. ↑ Kemira Growhow: Leipä leveämmäksi (pdf) kemira-growhow.com. Viitattu 14.12.2007.
  15. ↑ Vampulan kunta: Vireä ja vilpitön Vampula vampula.fi. Viitattu 14.12.2007.
  16. ↑ a b Nordkalk (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Vampulan kunta: Vampula lukuina vampula.fi. Viitattu 14.12.2007.
  18. ↑ Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy: Vampulan kirkko satakunta.info. Viitattu 2.11.2007.
  19. ↑ Museovirasto: Rakennettu kulttuuriympäristö nba.fi. Viitattu 2.11.2007.
  20. ↑ Nordkalk[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Nordkalk (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Vampula - Vampulan kotiseutu ja museo www.vampula.fi. Viitattu 16.11.2023.
  23. ↑ Pölkky - LP-Vampula Mestaruusliiga. Viitattu 7.1.2023.
  24. ↑ Miska Rantanen HS: Toimittaja Jorma Elovaara on kuollut Helsingin Sanomat. 18.3.2019. Viitattu 12.11.2023.
  25. ↑ Vuoden nuori urheilija pääsee ylioppilaaksi: Tyhjä, mutta hyvä olo mtvuutiset.fi. 25.5.2015. Viitattu 12.11.2023.
  26. ↑ Curriculum Vitae hannaliinoja.com. Arkistoitu 3.6.2019. Viitattu 12.11.2023.
  27. ↑ Virpi Valtonen: Näyttelijä ja laulaja Tapio Liinoja: "Kehkokuume ja hengitysvaikeudet pakottivat lopettamaan tupakoinnin" Seura.fi. 11.2.2016. Viitattu 12.11.2023.
  28. ↑ Poliitikko Jukka Mikkola on kuollut Yle Uutiset. 23.3.2018. Viitattu 12.11.2023.
  29. ↑ Vampulan kirjastolle peukkuja kaikilta – vaikka kappalainen oli ihan ensin hivenen hämmästynyt Lauttakylä. 24.10.2022. Viitattu 12.11.2023.
  30. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 48. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vampula.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vampula&oldid=21990794”