Hevosurheilu

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 27. marraskuuta 2023 kello 01.04 käyttäjän Weisself (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo hevosurheilusta urheilumuotona. Samannimisestä lehdestä on artikkeli Hevosurheilu (lehti)
Ravuri ja ohjastaja.

Hevosurheilu on yhteisnimitys ravi- ja ratsastusurheilulle.

Kreikkalaiset vaunukilpa-ajot kuvattuna Attikasta löydettyyn ruukkuun.

Antiikin Kreikassa nelivaljakkoajossa ja ratsastuksessa kilpailtiin jo vuoden 1000 eaa. aikoihin. Olympian kisojen kilpailuohjelmaan nelivaljakkoajo tuli vuonna 680 eaa. ja ratsastuskilpailut vuonna 648 eaa. Myöhemmin mukaan tuli vielä kaksivaljakkoajo. Antiikin olympialaisten hippodromia ei ole vielä kaivettu esiin.[1]

Roomalaiset omaksuivat hevoskilpailut kreikkalaisilta noin vuonna 500 eaa. Hevoskilpailuista tuli suosittuja kautta koko suuren Rooman valtakunnan Länsi-Roomassa aina 500-luvulle saakka ja Itä-Roomassa aina 1200-luvulle. Rooman suurin kilpa-areena oli Circus Maximus. Rooman ja Konstantinopolin kilpa-ajoissa kilpailivat fraktiot, jotka käyttivät kukin omaa tunnusväriään, punaista, vihreää, sinistä ja valkoista. Kuuluisimmat ajajat olivat suuria tähtiä ja sankareita.[2]

Persiassa kehitettiin ajanlaskun ajan tienoilla hevospoolo, jota pelataan ratsun selästä mailoilla ja pallolla. Persiasta peli levisi Kiinaan, Mongoliaan, Japaniin ja Intiaan, missä britit omaksuivat sen 1800-luvulla ja toivat Eurooppaan. Hevospoolossa on kilpailtu nykyaikaisissa olympiakisoissa neljä kertaa vuosien 1908–1936 välillä.[3]

Keskiajan turnajaisiin kuuluneen peitsiottelun näytös Tanskassa

Keskiajalla suosituiksi tulivat turnaukset, joissa ritarit mittelivät taitojaan muun muassa jousiammunnassa ja keihäänheitossa ratsun selästä. Tärkein oli kilpailu, jossa pyrittiin syöksemään vastustaja satulasta peitsien ja miekkojen avulla. Turnajaiset olivat tällaisten kisailujen loistelias ja juhlava muoto, jonka katsomossa nähtiin kuninkaallisia ja aatelistoa.[4]

Ratsastuskilpailuja alettiin Länsi-Euroopassa harrastaa taas 1300-luvulla Englannissa, josta tuli hevoskilpailujen ja hevoskasvatuksen mekka. Kiitolaukkakilpailuja varten Englannissa jalostettiin englannintäysiverinen.[5] Laukkakilpailut levisivät myös Yhdysvaltoihin, missä niistä tuli hyvin suosittuja, kuten 1830-luvulta alkaen myös Ranskassa. Laukkakilpailujen ohella alettiin kilpailla myös ravissa.[6] Englannissa nousi suosituksi ketunmetsästys, jossa kettua jahdataan ratsain ja kettukoirien avulla.[7]

Nykyaikana suosittuja hevosurheilun lajeja ovat esteratsastus, laukkaurheilu sekä hevoskärrykilpailut, erityisesti ravit. Laukkakilpailuihin ja raveihin liittyy läheisesti veikkauspelien pelaaminen kuten totoaminen. Olympialajeja ovat kenttäratsastus, kouluratsastus ja esteratsastus. Kaikissa hevosurheilun muodoissa hevosten kasvattamisesta ja hoitamisesta on tullut merkittävä taloudellisen toiminnan muoto.

Kouluratsastusta.
Hevospoolo-ottelu käynnissä.
  • Haavikko, Ritva: Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa. WSOY, 2003. ISBN 951-0-22877-X
  1. Haavikko 2003, s. 53.
  2. Haavikko 2003, s. 60–61.
  3. Haavikko 2003, s. 63–65.
  4. Haavikko 2003, s. 65.
  5. Haavikko 2003, s. 68.
  6. Haavikko 2003, s. 75–80.
  7. Haavikko 2003, s. 71.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]