Talousliberalismi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 10. elokuuta 2010 kello 17.43 käyttäjän Xqbot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Talousliberalismi tarkoittaa markkinaliberalismin (tai klassisen liberalismin) taloudellisia näkökohtia kuten vapaakauppaa sekä verotuksen ja talouden sääntelyn vähyyttä.

Henkilö voi olla talousliberaali olematta kuitenkaan arvoliberaali. Markkinaliberaali tarkoittaa henkilöä, joka on sekä talous- että arvoliberaali[1]; Yhdysvaltojen ulkopuolella usein sanotaan vain "liberaali". Klassiset liberaalit olivat melkein poikkeuksetta markkinaliberaaleja, siis myös talousliberaaleja.

Talousliberaali kannattaa kapitalistista markkinataloutta mutta useimmiten hyväksyy myös rajoitetusti markkinahäiriöitä korjaavia sääntelytoimia. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltäminen ja ympäristöhaittaverot. Useimmiten talousliberaali hyväksyy myös rajoitetun ja valinnanvapautta maksimoivan verorahoitteisen sosiaaliturvan, esimerkiksi negatiivisen tuloveron tai perustulon ja palvelusetelit muun muassa koulutusta ja terveydenhoitoa varten.

Talousliberalismin seurauksia

(Tarkemmin artikkelissa taloudellinen vapaus.)

Empiiristen tutkimusten mukaan taloudellinen vapaus korreloi elintason, talouskasvun, tulojen tasaisuuden, korruption vähyyden ja poliittisen väkivallan vähyyden kanssa.[2][3][4][5][6]

Ympäristön tila, eliniänodote, ihmisoikeustilanne, talouskasvu, keskitulot ja köyhimmän kymmenyksen tulotaso olivat sitä parempia ja korruptio vähäisempää, mitä korkeampi maan taloudellinen vapaus oli (vuonna 2007, ainakin neljännesten tasolla). Köyhimmän kymmenyksen osuus maan tuloista ei riippunut taloudellisesta vapaudesta. [7]

Sadoissa tieteellisissa artikkeleissa käytetyn Economic Freedom of the World -indeksin mukaan taloudellisesti vapaimmassa ("kapitalistisimmassa") viidenneksessä elävien keskitulot olivat 23 450 dollaria/vuosi ja kasvu 1990-luvulla 2,56 %/vuosi. Epävapaimmassa viidenneksessä luvut olivat 2 556 dollaria ja -0,85 %/vuosi. Köyhin kymmenys kansasta sai 728 $/vuosi epävapaimmissa ja 7000 $/vuosi vapaimmissa maissa. Eliniänodote oli vapaimmissa maissa 20 vuotta enemmän kuin epävapaimmissa. [1]

Onnellisuus oli selvästi sitä korkeampi, mitä taloudellisesti vapaampi jokin maa oli (korrelaatio oli vahva).[8]

Korkea taloudellinen vapaus estää erittäin tehokkaasti sotia, noin 54 kertaa tehokkaammin kuin demokratia (Democracy Score -mittarilla mitattuna).[9]

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Kirkpatrick, Jerry. Montessori, Dewey, and Capitalism. TLJ Books, 2008, p. 35
  2. ↑ Pei, Minxin: ”Political Institutions, Democracy, and Development”, Democracy, Market Economics, and Development. World Bank Publications, 2001. ISBN 9780821348628
  3. ↑ Easton, Stephen T.; Walker, Michael A.: Income, growth, and economic freedom. American Economic Review, May 1997, 87. vsk, nro 2, s. 328–332. American Economic Association.
  4. ↑ Ayal, Eliezer B.; Karras, Georgios: Components of economic freedom and growth: an empirical study. Journal of Developing Areas, Spring 1998, 32. vsk, nro 3, s. 327-338. Western Illinois University.
  5. ↑ Scully, Gerald: Economic Freedom, Government Policy, and the Trade-Off Between Equity and Economic Growth. Public Choice, 2002, 113. vsk, nro 1-2, s. 77–96. Kluwer Academic Publishers.
  6. ↑ Berggren, Niclas: Economic Freedom and Equality: Friends or Foes?. Public Choice, 1999, 100. vsk, nro 3-4, s. 203-223. Kluwer Academic Publishers.
  7. ↑ Chapter 1: Economic Freedom of the World, 2007, teksti ja kuvaajat sivuilla 19-22
  8. ↑ In Pursuit of Happiness Research. Is It Reliable? What Does It Imply for Policy? The Cato institute. April 11, 2007
  9. ↑ Chapter2: Economic Freedom and Peace, Economic Freedom of the World 2005, s. 34-35
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Talousliberalismi&oldid=8882503”