Kabul

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Kabul
کابل

Kabul

Koordinaatit: 34°32′N, 69°10′E

Valtio Afganistan
Maakunta Kabul
Korkeus 1 800 m
Väkiluku (2015)  (arvio) 2 970 713–3 564 855
Aikavyöhyke UTC+4.30

















Kabul (pašt. ‏کابل‎, Kābəl; pers. ‏کابل‎, Kābol) on Afganistanin pääkaupunki ja maan suurin kaupunki. Kaupunki sijaitsee Keski-Afganistanin itäosassa Kabuljoen laaksossa. Kaupungilla on pitkä historia ja Afganistanin pääkaupunki siitä tuli 1700-luvulla. Kaupunki kärsi huomattavia tuhoja Afganistanin sisällissodan aikana vuosien 1992 ja 1996 välillä. Sittemmin kaupunki on kasvanut vauhdikkaasti etenkin Taliban-hallinnon kukistumisen jälkeen vuonna 2001. Kabul on kuulunut maailman nopeimmin kasvavien kaupunkien joukkoon.

Kabulin asukasluvusta ei ole täysin luotettavia tilastotietoja, mutta esimerkiksi erään YK:n arvion mukaan kaupungin asukasluku vuonna 2015 oli 2 970 713–3 564 855.

Maantiede

Vuoria vasten Kabulin taivaanrantaa.

Kabul sijaitsee Keski-Afganistanin itäosassa Kabuljoen rannalla joen kolmion muotoisessa jokilaaksossa noin 1 800 metrin korkeudella merenpinnasta. Kaupungin nykyinen ydinkeskusta on kohti itää Indukseen Pakistanin puolella laskevan Kabuljoen pohjoisrannalla.[1]

Kabulissa vallitsee kuiva mannerilmasto. Kesät ovat kuivia, mutta monsuunisateet saavuttavat alueen elokuisin. Sadetta saadaan kevääseen saakka. Talvisin saattaa esiintyä runsasta lumisadetta. Kesäisin keskilämpötila on noin 32 °C. Ero päivä- ja yölämpötilojen välillä voi olla jopa 20 °C. Talvisin keskilämpötila on −5 °C.[1]

Historia

Bala Hisarin linnoitus.

Varhainen historia

Kabulin historiaa on leimannut pitkään sen strateginen sijainti Kabuljoen laaksossa. Laakson hallinta on ollut tärkeää sen hedelmällisen maatalousalueen valvonnan ja alueen läpi kulkevien kauppareittien valvomisen ja verottamisen kannalta.[2] Viittauksia asutukseen alueella on jo hindulaisessa uskonnollisten tekstien kokoelma Rigvedassa 1500-luvun paikkeilta ennen ajanlaskun alkua.[1] Myöhemmin alueella vaikutti useita voimatekijöitä, kuten kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta, kušanat, khioniitit ja hefthaliitit. Alue oli yksi Gandharalaisen buddhalaisuuden keskuksista. Buddhalaisuuden ajoista jäljelle on jäänyt esimerkiksi joitakin stupien raunioita eri puolilla Kabulin laaksoa. Buddhalaisuudesta alueella kirjoitti esimerkiksi kiinalainen buddhalainen matkailija Xuanzang, joka mainitsee Kabulin nimellä Kao-fu. Nimi lienee viitanut enneminkin koko laakson alueeseen, kuin mihinkään yksittäiseen kaupunkiin. Ajan myötä buddhalaisuuden merkitys väheni ja se menetti jalansijaa Intian suunnalta saapuvalle hindulaisuudelle.[3]

Islam

Baburin hauta Bagh-e Baborin puistossa Kabulissa.

Islamin uskoiset arabit saapuivat Afganistanin lähistölle sasanidien Persian kukistuttua 600-luvulla. Afganistanissa vaikuttaneen Zunbil-dynastian onnistui kuitenkin pitkään estää heidän etenemisensä kohti Hindukušia, vaikkakin Kabulin alueelle tehtiin ryöstöretkiä.[4] Saffaridien dynastian perustajan Ibn al-Laithin onnistui viimein kukistaa Zunbil-valtakunta Kandaharissa vuonna 865 käydyn taistelun jälkeen.[5] Kabul vallattiin vuonna 870 ja muslimihistorioitsijat kirjoittivat Kabulin laaksosta viedyn sotasaaliina norsuja ja pakanallisten jumaluuksien idoleja Bagdadiin.[3] Vielä tuolloin varsinainen Kabulin kaupunki käsitti vain pienen muurein suojatun alueen, jonka keskellä oli Bala Hisarin linnoitus.[1] Alueen islamisaatio etenkin kärsi etenkin tulevien ghaznavidien kaudella, mutta alueen keskus oli Ghaznissa ja sittemmin Firuzkuhissa. Kabulia pidettiin vielä tuolloin syrjäseutuna, josta kirjoitettiin suhteellisen harvoin.[3]

Tšingis-kaanin johtamat mongolit hävittivät Kabulia vuonna 1221. Kaupunki ei toipunut hävityksestä pitkään aikaan.[1] Tutkimusmatkailija Ibn Battuta kirjoitti vuonna 1333 paikalla olleen vain pienen kylän, jonka ainut merkittävämpi maamerkki oli paikallisen suufilaisen pyhimyksen hauta.[3] Kaupunki alkoi toipua vasta sen vuonna 1398 vallanneen Timur Lenkin seuraajien eli timuridien kausilla.[1] Timuridien valtakunnan hajottua useisiin eri osiin Kabulia hallitsivat timuridien alaisesta kuvernööristä polveutuva arghunidien hallitsijasuku. Vuonna 1504 kaupungin valloitti Timurista polveutuva Ferghanan ruhtinas Babur, joka teki Kabulista tukikohtansa alueella. Kaupungissa aloitettiin suuria rakennushankkeita ja hallitsija tuki kulttuuria. Kabulista alkoi viimein muodostua Hindukušin alueen tärkein kaupunkikeskus. Babur jatkoi edelleen valloituksiaan Kabulin jälkeen Pohjois-Intiaan luoden Suurmogulien valtakunnan. Hänen hautansa sijaitsee Kabulissa.[6]

Asema pääkaupunkina

Nykyinen presidentinpalatsi eli Arg.

Vuonna 1738 Kabulin valloitti Persian hallitsija Nadir Šah. Hänen kuolemansa jälkeen valtaan nousi nykyisen Afganistanin esimuodon Dorrani-valtakunnan perustaja Ahmad Šah Dorrani, jonka poika Timur Šah siirsi valtakunnan pääkaupungin Kandaharista Kabuliin. Kaupunki säilyi myös sittemmin Afganistanin valtakeskuksena.[3] Pääkaupungin asukasluku oli sen siirron aikoihin noin 10 000, mkutta sen asukasluku kasvoi yli 50 000 seuraavien 20 vuoden aikana.[1] Brittijoukot valtasivat Kabulin ensimmäisen afgaanisodan yhteydessä elokuussa 1839 tukeakseen omaa ehdokastaan Afganistanin valtaistuimelle. Vastarintaa tekevät afgaanit piirittivät kaupungin, jonka brittikomentaja teki lopulta kohtalokkaan päätöksen vetäytymisestä. Suurin osa vetäytyvää brittikolonaa tuhottiin näiden ollessa talvisella matkallaan tammikuussa 1842 Kabulista kohti Jalalabadia. Tappio oli suuri nöyryytys, vaikka se ei varsinaisesti merkinnytkään koko sodan häviötä.[7] Britit valtasivat Kabulin uudestaan toisen afgaanisodan aikana tammikuussa 1879. He nostivat jälleen tukemansa ehdokkaan valtaistuimelle ja tällä kertaa taas Kabulia piirittävien afgaanien rintama hajosi omiin sisäisiin ristiriitoihinsa. Lopulta britit poistuivat jättäen maan hallinnan tukemalleen 'Abd al-Rahman Khanille.[8] 'Abd al-Rahman Khan rakennutti nykyisen presidentinpalatsin (Arg) ja samalla Kabul alkoi laajentua Kabuljoen pohjoisrannan puolelle, jolla sen nykyinen keskusta sijaitsee.[1] Kuningas Aman Allah Khan rakennutti 1920-luvulla uuden Dar al-Aman-nimisen hallintokeskuksen hieman Kabulin keskustasta lounaaseen.[9] 1950-luvulle tultaessa kaupungin asukasluku oli jo noin 200 000.[1]

Nykyaika

Sodissa pahoin vaurioitunut Dar al-Amanin palatsi.

Afganistanin kommunistit nousivat valtaan Kabulissa 27. huhtikuuta 1978 alkaneen saur-vallankumouksen myötä presidentinpalatsilla käytyjen kiivaiden taistelujen jälkeen.[10] Kabulin kommunistihallinto alkoi pian toteuttaa uudistuksia, joista monet osoittautuivat epäonnistuneiksi tai epäsuosituiksi. Kansa alkoi kapinoida ja keskushallinto menetti otteestaan laajoja alueita pääkaupungin ulkopuolella. Lopulta asiaan sekaantuivat Neuvostoliiton asevoimat, jotka ylittivät maiden vastaisen rajan 27. joulukuuta 1979.[11] Seuranneen Afganistanin sodan aikana maan maaseudulta muutti joukoittain asukkaita Kabuliin. Uudet tulijat asettuivat epävirallisille asuinalueille, jotka rakennettiin tavallisesti valtion maille ilman kunnolla toimivia palveluita.[1] Neuvostojoukot lähtivät Afganistanista vuonna 1989 ja maan kommunistihallinto romahti lopullisesti vuonna 1992.[1] Kommunistivallan jälkeen alkoi eri Neuvostoliitolle vastarintaa tehneiden ryhmittymien katkera kamppailu Kabulin omistuksesta. Pakolaiset mukaan lukien kaupungin asukasluku oli vähintään kaksi miljoonaa. Elintarvikkeista oli pulaa ja kaupungin sisällä käytiin ankaria taisteluja.[12] Suuri osa kaupunkia raunioitui ja noin 25 000 henkilöä sai surmansa.[1] Viimein syyskuussa 1996 Molla Umarin johtaman Taliban-liikkeen taistelijat valtasivat Kabulin ja ajoivat Ahmad Šah Masudin joukot pohjoiseen.[13]

Taliban-liikkeen voimavarat pahoin tuhoutuneen kaupungin korjaamiseksi olivat hyvin rajalliset ja kaupungin olot olivat surkeat.[1] Maan Taliban-hallinto kukistui Yhdysvaltojen johtamassa sodassa vuonna 2001. Itse Kabulin valtasivat Yhdysvaltojen kanssa liittoutuneet Pohjoisen liiton taistelijat 13. marraskuuta 2001 ilman suurempaa vastarintaa.[14] Sitten vuoden 2001 jälkeen Kabulin asuntojen ja kaupan kehittämiseen on tehty suuria sijoituksia. Kehitys ei ole kuitenkaan pysynyt täysin kaupungin kasvun tasalla. Kabul on ollut yksi Aasian nopeimmin kasvavista kaupunkialueista ja kasvu on keskittynyt etenkin köyhille esikaupunkialueille.[1]

Taliban valtasi Kabulin uudestaan 15. elokuuta 2021 maan hallinnon romahdettua ja presidentin paettua maasta. Kabul oli kesällä 2021 alkaneen talibanin offensiivin viimeinen hallituksen käsissä ollut kaupunki.[15] Yhdysvallat hallitsi vielä jonkin aikaa Kabulin lentoasemaa, jonka kautta järjestettiin evakuointilentoja. Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot poistuivat lentoaseman kautta 31. elokuuta 2021.[16]

Nähtävyydet

Kabulin turvallisuustilanne on vaikea Talibanin terrori-iskujen johdosta, ja turistit välttävät sitä, mutta siellä on kuitenkin eräitä huomattavia historiallisia nähtävyyksiä. Darul Aman -palatsi rakennettiin 1920-luvulla kuningas Aman Allah Khanille.[17] Se ei ole enää käytössä, vaan raunioina monien taistelujen jäljiltä. Palatsin kunnostustyöt ovat silti alkaneet. Rakennuksen lähellä on Afganistanin kansallismuseo.[18] Suurmogulien-dynastian hautapaikaksi on perustettu 1500-luvulla Bagh-e Babor -puisto, jota on kunnostettu viime vuosina. Se on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi.[19] Kabulin ja samalla Afganistanin suurin moskeija on vuonna 2012 avattu Abdul Rahmanin moskeija, joka on rakennettu perinteiseen islamilaiseen tyyliin. Siinä on kaksi minareettia ja 20 kupolia.[20]

Liikenne

Lentokoneita Kabulin kansainvälisellä lentoasemalla.

Kaupungissa toimii Kabulin kansainvälinen lentoasema. Se oli kahdeksan vuotta ISAF-joukkojen hallinnassa mutta siirtyi takaisin afganistanilaisille maaliskuussa 2010.[21] Sisäistä liikennettä hoidettiin 1980-luvulla johdinautoilla. Verkosto tuhoutui 1993, mutta sen korjaamista on suunniteltu.[22]

Väestö

Torikauppaa kadulla.

Kabulin tai Afganistanin muiden kaupunkien väestöstä ei ole täysin luetettavia tilastotietoja. Eri lähteissä on esitetty eri arvioita, jotka saattavat poiketa esimerkiksi kaupunkiin kuuluvan alueen määrittelyn puolesta. Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelman tekemän arvion mukaan kaupungin asukasluku oli vuonna 2015 alemman arvion mukaan 2 970 713 ja korkeamman 3 564 855.[23] Kaupungin asukkaat koostuvat Afganistanin useista eri etnisistä ryhmistä. Suurimpia ryhmiä ovat tadžikit ja paštut. Pienempiä vähemmistöjä ovat esimerkiksi hazarat, uzbekit ja turkmeenit. Väestön valtaosa on muslimeja, mutta kaupungissa on myös pieni hindulainen ja sikhiläinen vähemmistö.[1]

Kabulin väestö kasvaa hyvin nopeasti ja kaupunki kuuluu maailman nopeiten kasvavien kaupunkien joukkoon. Arviolta jopa 70 % kaupungin asukkaista asuu epävirallisilla laittomilla asuinalueilla.[24]

Lähteet

  • Andrei Sergejeff: Afganistanin historia – Silkkitietä kulttuurien risteykseen. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4 (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Jolyon Leslie: Kabul Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.4.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Sergejeff 2011, s. 18
  3. ↑ a b c d e C. Edmund Bosworth: Historic Cities of the Islamic World, s. 256–258. Koninklijke Brill NV, 2007. ISBN 978-90-04-15388-2 (englanniksi)
  4. ↑ Sergejeff 2011, s. 73–74
  5. ↑ Sergejeff 2011, s. 76–78
  6. ↑ Sergejeff 2011, s. 125–127
  7. ↑ Sergejeff 2011, s. 164–170
  8. ↑ Sergejeff 2011, s. 179–183
  9. ↑ Sergejeff 2011, s. 219
  10. ↑ Sergejeff 2011, s. 256
  11. ↑ Sergejeff 2011, s. 260–262
  12. ↑ Sergejeff 2011, s. 290–291
  13. ↑ Sergejeff 2011, s. 297–298
  14. ↑ Sergejeff 2011, s. 313
  15. ↑ Afghanistan conflict: Kabul falls to Taliban as president flees BBC News. BBC. Viitattu 16.8.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Afghanistan: Last US military flight departs ending America's longest war BBC News. BBC. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Reconstruction of ruined Darul Aman palace begins in Kabul bbc.com.
  18. ↑ National Museum of Afghanistan nationalmuseum.af. Arkistoitu 5.9.2015.
  19. ↑ Bagh-e Babur, Unesco Tentative list whc.unesco.org.
  20. ↑ GPSmyCity: Abdul Rahman Mosque gpsmycity.com.
  21. ↑ Afghans Assume Control of Kabul Airport NATO ISAF. 25.3.2010. Viitattu 11.2.2022. (englanniksi)
  22. ↑ Czech consortium to rebuild Kabul trolleybus network. An Ariana Media Publication. 8.11.2003. Arkistoitu 12.3.2016. Viitattu 11.2.2022. (englanniksi)
  23. ↑ State of Afghan Cities report 2015 (Volume-I English) (pdf) State of Cities – Regional Reports. 2015. UN-Habitat. Viitattu 5.4.2019. (englanniksi)
  24. ↑ Sune Engel Rasmussen: Kabul – the fifth fastest growing city in the world – is bursting at the seams The Guardian. Viitattu 5.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kabul&oldid=22009012”