Karhoturkkihekko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Karhoturkkihekko
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Lepakot Chiroptera
Heimo: Hedelmälepakot Pteropodidae
Suku: Penthetor
K. Andersen, 1912
Laji: lucasi
Kaksiosainen nimi

Penthetor lucasi
(Dobson, 1880)[2]

Synonyymit
  • Cynopterus lucasii Dobson, 1880[2]
Katso myös

  Karhoturkkihekko Wikispeciesissä
  Karhoturkkihekko Commonsissa

Karhoturkkihekko[3] (Penthetor lucasi) on hedelmälepakoiden heimoon kuuluva Kaakkois-Aasialainen lepakkolaji.

Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin suomenkieliseksi nimeksi on karhoturkkihekko.[4]

Ulkonäkö ja koko

P. lucasin kallo.

Karhoturkkihekko muistuttaa muita hedelmälepakoita, siltäkin puuttuu kaikuluotaukseen tarkoitetut kasvonpiirteet ja silmät ovat suuret. Turkki on karkea ja väriltään savunruskea, häntä on ohut. Ruumiin pituus on keskimäärin 114 mm ja hännän 8-10 mm, paino 30-55 grammaa. Lajilla on vain yksi pari alempia etuhampaita.[5]

Levinneisyys ja elinympäristö

Laji esiintyy Länsi-Malesiassa sekä Borneon ja Sumatran saarilla, Brunein, Indonesian ja Malesian alueilla. Elinalueellaan se on harvinainen ja epäsäännöllisesti levittynyt, populaatiokoko on laskeva.[1][5]

Karhoturkkihekko elää luonnontilaisissa tai metsähakkuun jälkeen kliimaksivaiheen saavuttaneissa alanko- ja rinnemetsissä. Lepakot lepäävät päivänsä kalkkikiviluolissa lähellä sisäänkäyntiä tai lohkareiden väleissä suurina, yli 100 yksilön ryhminä. Toisinaan viettää päivänsä pienempinä ryhminä tai yksin ontoissa puissa. Se ruokailee lähellä lepopaikkaansa, usein hedelmätarhoilla. Laji sietää jonkin verran häiriötä elinalueellaan. Suurimmat uhat ovat lepopaikkojen häirintä ja kalkkikiven louhinta, metsien hävittämisen vaikutusta ei tunneta.[1][5][6]

Lisääntyminen

Karhoturkkihekkon lisääntyminen on kausittaista ja ilmeisesti linkittynyt tiettyjen kasvilajien kukkimiseen ja hedelmien kypsymiseen. Parittelun jälkeen lajilla on ilmeisesti huomattavan viivästynyt sikiönkehitys, sitten sikiö kehittyy nopeasti heinäkuusta synnytykseen lokakuussa. Emo synnyttää yleensä yhden poikasen, jota se imettää 2-4 kuukautta.[1][7]

Lähteet

  1. a b c d Waldien, D. L.; Bates, P.J.J.; Bumrungsri, S.; Suyanto, A.; Francis, C.M.; Kingston, T. & Maryanto, I.: Penthetor lucasi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020.2. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.8.2020. (englanniksi)
  2. a b Penthetor lucasii (Dobson, 1880) GBIF. Viitattu 24.4.2022.
  3. Karhoturkkihekko Encyclopedia of Life. Viitattu 24.4.2022.
  4. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäät -ontologia - MAMO onki.fi. Semantic Computing Research Group. Viitattu 13.8.2020.
  5. a b c Lundrigan, Barbada & Girvin, Melinda: Penthetor lucasi Animal Diversity Web. Viitattu 13.8.2020. (englanniksi)
  6. Davison, G. W. H.: Old World Fruit Bats: An Action Plan for their Conservation, s. 37-38. IUCN, 1992. ISBN 2-8317-0055-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.8.2020). (englanniksi)
  7. Kofron, Christopher: Reproduction of the dusky fruit bat Penthetor lucasi (Pteropodidae) in Brunei, Borneo. Mammalia, 2007, 71. vsk, nro 4, s. 166-171. doi:10.1515/MAMM.2007.031 (englanniksi)

Aiheesta muualla