Katja Syvärinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Katja Syvärinen
Kansanedustaja
24.3.1999–18.3.2003
Ryhmä/puolue vasemmistoliitto
Vaalipiiri Satakunta
Henkilötiedot
Syntynyt25. maaliskuuta 1971 (ikä 53)
Eura
Tiedot
Koulutus filosofian maisteri

Katja Maarika Syvärinen (s. 25. maaliskuuta 1971 Eura) on suomalainen ammattiyhdistysjohtaja, viestinnän asiantuntija ja entinen poliitikko, joka toimi vasemmistoliiton kansanedustajana 1999–2003. Hän toimii SAK:n varapuheenjohtajana[1]. Ennen valintaansa SAK:hon elokuussa 2020 Syvärinen työskenteli vuorovaikutusasiantuntijana viestintätoimisto Kaskas Mediassa.[2][3]

Syvärinen oli aktiivisesti mukana vasemmistoliiton toiminnassa parinkymmenen vuoden ajan puolueen perustamisesta 1990 lähtien. Hän oli vasemmistoliiton varapuheenjohtaja 1992–1995, Vasemmistonaisten puheenjohtaja 1997–2007 ja vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja 1998–2010.[2][4] Lisäksi Syvärinen oli muun muassa Euran kunnanvaltuuston jäsen 1992–2006.[5]

Ura

Syvärinen kirjoitti ylioppilaaksi Euran lukiosta vuonna 1990 ja opiskeli puheviestintää Jyväskylän yliopistossa. SDPL:ssä toiminut Syvärinen osallistui jo vasemmistoliiton perustavaan kokoukseen keväällä 1990, jolloin hänet valittiin puoluehallitukseen.[6] Vuonna 1992 Syvärinen valittiin Euran kunnavaltuustoon.[2]

Syvärinen oli ehdokkaana vuosien 1991 ja 1995 eduskuntavaaleissa, kunnes nousi kansanedustajaksi 1999 saatuaan Satakunnan vaalipiirissä 4 423 ääntä.[7] Neljä vuotta myöhemmin hän sai kampanjaansa vetoapua puoluejohdolta ollessaan Suvi-Anne Siimeksen ohella toinen vasemmistoliiton edustaja Yleisradion puoluetentissä. Syvärinen nosti äänimääräänsä yli 400:lla mutta putosi silti eduskunnasta. Vasemmistoliitto menetti toisen paikkansa Satakunnassa, koska ei tällä kertaa ollut vaaliliitossa vihreiden kanssa.[8]

Vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa Syvärinen sai 5 618 ääntä ja oli vasemmistoliiton viidenneksi paras ehdokas.[9] Siimeksen erottua vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävästä keväällä 2006, Syvärinen lähti mukaan puheenjohtajakilpaan,[6] mutta toukokuun ylimääräisessä puoluekokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Korhonen.[10] Vuonna 2007 Syvärinen asettui ehdolle Uudellamaalla paikkaamaan Siimeksen jättämää aukkoa. Paluu eduskuntaan ei onnistunut, sillä hän sai vain 677 ääntä.[11] Eduskuntavaaleissa 2011 Syvärinen oli jälleen ehdolla Satakunnassa, mutta jäi varasijalle.[12]

Eduskunnasta putoamisensa jälkeen Syvärinen on työskennellyt Suomen YK-liitossa, ulkoministeriön kehitysyhteistyötiedottajana sekä Vantaan kaupungilla muun muassa asukasdemokratian ja osallisuuden parissa. Vuonna 2020 hän siirtyi Kaskas Median palvelukseen.[3][6]

Teokset

  • Syvärinen, Katja ; Tihilä, Venla: Ainutlaatuinen elämäni : aikuisen täyttökirja. Jyväskylä: Atena, Atena. ISBN 978-952-30040-7-8

Lähteet

  1. ↑ Katja Syvärinen SAK:n kakkosjohtajaksi Kansan Uutiset. 25.8.2020. Viitattu 22.9.2020.
  2. ↑ a b c Katja Syvärinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 15.12.2007.
  3. ↑ a b Itkonen, Mervi: Katja Syvärinen tuo Kaskasiin huippuluokan asiantuntemusta osallisuudesta 17.2.2020. Kaskas Media. Viitattu 29.5.2020.
  4. ↑ Moisio johtaa puoluevaltuustoa 19.6.2010. Kansan Uutiset. Viitattu 24.10.2010.
  5. ↑ Katja Syvärinen Satakunnasta Uudellemaalle (arkistoitu sivu) 20.9.2006. Vasemmistoliitto. Viitattu 24.10.2010.
  6. ↑ a b c Mikkonen, Minttu: Puoluetyön nuori veteraani (vain tilaajille) 6.5.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.12.2009.
  7. ↑ Satakunnan vaalipiirin valitut ehdokkaat (arkistoitu sivu) Eduskuntavaalit 1999. 24.3.1999. Oikeusministeriö. Viitattu 21.12.2009.
  8. ↑ Lapintie, Pyry: Katja Syvärinen putosi puolueen tuesta huolimatta (vain tilaajille) 18.3.2003. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.3.2006.
  9. ↑ Kaikkien ehdokkaiden saamat äänimäärät (vain tilaajille) 14.6.2004. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.5.2020.
  10. ↑ Martti Korhonen valittiin vasemmistoliiton puheenjohtajaksi 13.5.2006. Yle Uutiset. Viitattu 29.5.2020.
  11. ↑ Katja Syvärinen ei perinyt Siimeksen ääniä (vain tilaajille) 2.3.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.5.2020.
  12. ↑ Satakunta – Ehdokkaiden äänimäärät Vaalit 2011. 20.4.2011. Yle. Viitattu 29.5.2020.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Katja_Syvärinen&oldid=21444134”