Pitkä lama
Pitkä lama oli maailmanlaajuinen talouskriisi vuosina 1873–1896. Se koski erityisesti Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, joiden taloudet olivat kasvaneet voimakkaasti toisessa teollisessa vallankumouksessa ja Yhdysvaltain sisällissodan päättymisen seurauksena. Alun perin lamaa kutsuttiin Suureksi lamaksi, mikä nimitys sittemmin annettiin 1930-luvun lamalle. Tämän jälkimmäisen laman kaltaista taloudellista taantumista ja laajamittaista romahdusta ei Pitkän laman aikana koettu.[1]
Yhdysvaltojen teollisuustuotannon ja bruttokansantuotteen kasvun vuoksi taloushistorioitsijat ovat kyseenalaistaneet koko laman olemassaolon Yhdysvalloissa muutoin kuin liikevoittojen osalta.[2] Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen osuus lamassa korostuu senkin vuoksi, että muualta maailmasta ei ole saatavilla tarkkoja talouslukuja. Nykyisin Pitkää lamaa ei yleensä pidetä yhtäjaksoisena kriisinä vaan useiden pienempien kriisien sarjana.
Britannian on arvioitu kärsineen lamasta kaikkein eniten: se menetti asemaansa johtavana teollisuusvaltana Manner-Euroopan talouksille.[3] Yhdysvalloissa Pitkä lama jaetaan yleensä vuoden 1873 paniikista alkaneeseen vuosien 1873–1879 lamaan ja vuoden 1893 lamaan, joista ensin mainittu on Yhdysvaltain historian pisin talouskriisi: se kesti 22 kuukautta kauemmin kuin 1930-luvun lama.[4] 1880-luvulla Yhdysvaltojen talous kasvoi nopeammin kuin milloinkaan muulloin sitä ennen tai sen jälkeen.[5]
Taustaa
Lamaa edeltäneet vuodet olivat konfliktien ja kasvun aikaa. Ranskan–Preussin sota ja sen aiheuttamat sotakorvaukset haittasivat Ranskan taloutta ja johtivat inflatoriseen sijoitusbuumiin Saksassa ja Keski-Euroopassa. Bessemer-prosessi otettiin käyttöön, rautateitä rakennettiin. Yhdysvalloissa sisällissodan jälkeinen lyhyt taantuma vaihtui kasvuun, jossa varsinkin lännen rautatieyhtiöitä rahoitettiin ulkomaisilla sijoituksilla. Maa tavoitteli kultakantaan siirtymistä tiukalla rahapolitiikalla.
Kriisin syyt
Vuoden 1873 paniikkia on kuvattu ensimmäiseksi aidosti kansainväliseksi kriisiksi.[6] Wienin pörssistä huhtikuussa 1873 alkanut romahdus saapui Yhdysvaltoihin 18. syyskuuta Mustana torstaina, siirtyi takaisin Eurooppaan ja aiheutti Wienissä toisen paniikin, kunnes alkoi laantua. Yhdysvalloissa greenback-dollari ja rautatierakentamiseen liittyvä keinottelu ja huijaukset lisäsivät rahoitusalan epävakautta.
Monetaristien mukaan laman taustalla oli kultapula, joka heikensi kultakantaa. Kalifornian, Klondiken ja Witwatersrandin kultaryntäykset lievittivät tätä ongelmaa.
Vaikutukset
Monien tuotteiden kuten viljan, puuvillan ja raudan hinta laski vuosina 1870–1890. Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa tämä lisäsi protektionismia, kun taas Italiassa, Espanjassa, Itävalta-Unkarissa ja Venäjällä se aiheutti maastamuuttoa. Vuoden 1877 Suuri rautatielakko oli Yhdysvaltojen historian ensimmäinen maanlaajuinen lakko.
Pitkä lama vaikutti Uuden imperialismin aikakauteen, kun länsimaat valtasivat uusia markkinoita tavaroilleen.
Pitkä lama Suomessa
Suomen talouskasvu hidastui pariin prosenttiin vuonna 1874. Bruttokansantuote laski viitenä vuonna vuosien 1877–1892 välillä, ja neljänä vuonna jäätiin nollakasvun tuntumaan. Vienti ei vetänyt 1880-luvulla ja monet hinnat romahtivat. Ajanjaksoon mahtui suurta vaihtelua – vuonna 1882 talous kasvoi lähes 10%.[7]
Yleisesti ottaen autonomisessa Suomessa laman vaikutukset olivat pienempiä kuin monissa muissa maissa, sillä tuolloin Suomessa tehtiin monia uudistuksia, jotka mm. helpottivat kaupankäyntiä ja tehostivat maanviljelyä.
Lähteet
- ↑ Hans Rosenberg: Political and Social Consequences of the Great Depression of 1873-1896 in Central Europe, s. 58–73. Blackwell Publishing, 1943. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Murray Rothbard: History of Money and Banking in the United States. Ludwig Von Mises Inst, 2002. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ A. E. Musson: The Great Depression in Britain, 1873-1896: A Reappraisal. Cambridge University Press, 1959. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Business Cycle Expansions and Contractions 4.11.2009. National Bureau of Economic Research. (englanniksi)
- ↑ Rothbard (2002)
- ↑ David Glasner, Thomas F. Cooley: Business cycles and depressions: an encyclopedia. Garland Publishing, 1997. (englanniksi)
- ↑ Riitta Hjerppe: Suomen talouden kasvun vaiheet ja vaihtelut 1860–2010 (pdf) Academia Scientiarum Fennica. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 28.3.2013.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pitkä lama Wikimedia Commonsissa
