Presidentti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Tämä artikkeli käsittelee valtionpäämiestä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Yhdysvaltain presidentin virka-asunto Valkoinen talo.

Presidentti on valtionpäämies nykyään lähes kaikissa tasavalloissa, monissa maissa lisäksi hallituksen päämies. Sana presidentti on johdettu latinasta ja tarkoittaa ”edessä istujaa”. Ensimmäisen kerran nimitys presidentti valtionpäämiehelle otettiin Yhdysvalloissa vuonna 1789. Muiden Amerikan valtioiden itsenäistyessä useimmat niistä ottivat käyttöön presidentin tittelin johtajilleen, usein tarkoituksellisesti perustaen oman perustuslakinsa Yhdysvaltain perustuslakiin. Suomessa kulloisenkin valtionpäämiehen titteli on virallisesti tasavallan presidentti, aiemmin Suomen presidentin virassa toimineita puolestaan kutsutaan presidenteiksi (ilman etumäärettä).

Tasavaltoja, joilla ei ole presidenttiä, on nykyisin vain kaksi: Pohjois-Korea ja San Marino.

Euroopan ensimmäinen presidentti oli Ranskan toisen tasavallan presidentti 10. joulukuuta valittu ja 20. joulukuuta 1848 virkavalan vannonut Napoleon Bonaparten veljenpoika Ludvig Napoleon, josta tuli 2. joulukuuta 1851 keisari Napoleon III. Ranskan ensimmäinen tasavalta oli vielä käyttänyt roomalaista järjestelmää, jossa johtajana olivat konsulit. Ensimmäinen presidentti Aasiassa oli Kiinan tasavallan presidentti Sun Yat-sen 1912.

Afrikan ensimmäinen presidentti oli Liberian presidentti Joseph Jenkins Roberts 1848–1855 ja 1872–1874. Syy Liberian varhaiseen tasavaltalaisuuteen on se, että Liberia on perustaltaan yhdysvaltalaistyylinen maa, koska se perustettiin lähinnä kveekareiden pyrkimyksistä tarjota kotimaa Afrikkaan palaaville entisille orjille.

Presidenttejä on valittu kansalaisten valitsemien valitsijamiesten kokouksen päätöksillä, suoralla kansanvaalilla tai parlamenttien valitsemina. Myös useat diktaattorit ovat virkanimikkeeltään presidenttejä, vaikka estävät käytännössä vastaehdokkaita kilpailemasta presidentin tehtävästä tasavaltalaisten periaatteiden mukaan.

Voimakkaasti enemmistöparlamentaarisissa maissa ei presidentillä välttämättä ole suurta päivänpoliittista valtaa, vaan hän on pelkästään valtion keulakuva. Tällöin todellinen johtaja on usein pääministeri. Tässä mielessä jotkin tasavallat muistuttavat Euroopan parlamentaarisia monarkioita. Maita, joissa presidentillä on merkittävästi valtaa maan asioihin, ovat muun muassa Amerikan maat lukuun ottamatta Kanadaa ja Belizeä, monet Afrikan maat sekä Venäjä ja Ranska, aiemmin myös Suomi. Maita, joissa presidentti on lähinnä edustuksellinen, seremoniallinen ja muodollinen valtionpäämies, ovat esimerkiksi Saksa, Intia, Italia ja Irlanti, nykyisin myös Suomi.

Suomen tasavallan presidentti

Suomen presidentinlinna
Pääartikkeli: Suomen tasavallan presidentti

Suomen ensimmäiset valtionpäämiehet Pehr Evind Svinhufvud 1918 ja Carl Gustaf Emil Mannerheim 1918–1919 olivat valtionhoitajia, koska hallitusmuoto oli vielä vakiintumaton. Suomen ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925.

Suomessa presidenteiksi on valittu kolmivaiheisella valitsijamiesäänestyksellä Lauri Kristian Relander 1925, Pehr Evind Svinhufvud 1931, Kyösti Kallio 1937, Juho Kusti Paasikivi 1950, Urho Kekkonen 1956, 1962, 1968 ja 1978 sekä Mauno Koivisto 1982 ja 1988.

Poikkeuksellisia valintatapoja on ollut Ståhlbergin valinta 1919 eduskunnan suorittamalla vaalilla, Risto Rytin valitseminen presidentiksi 1940 vuonna 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla Kallion kauden loppuun, Rytin uudelleenvalinta 1943 myös vuoden 1937 valitsijamiehillä kahdeksi vuodeksi, Rytin erotessa Mannerheimin valinta presidentiksi 1944 eduskunnan säätämällä lailla kuudeksi vuodeksi, Paasikiven valinta 1946 eduskunnan suorittamalla vaalilla Mannerheimin kauden loppuun ja Kekkosen 1968 alkaneen presidenttikauden jatkaminen eduskunnan säätämällä poikkeuslailla 1974 neljällä vuodella. Ensimmäisen kerran Suomessa suoralla kansanvaalilla ilman valitsijamiehiä valittiin presidentiksi Martti Ahtisaari 1994, sekä sen jälkeen Tarja Halonen 2000[1] ja 2006[2] sekä Sauli Niinistö 2012[3] ja 2018[4]. Vuoden 1988 vaaleissa Koivisto voitti valitsijamiesten suorittaman vaalin, mutta silloisen lain mukaan valitsijamiehiä ei olisi tarvittu, jos joku ehdokkaista olisi saanut yli 50 prosenttia kansan antamista äänistä.

Sanan alkuperä ja muita merkityksiä

Presidentti-nimitystä käytetään Suomessa myös korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteistä, hovioikeuksien presidenteistä ja työtuomioistuimen presidentistä. Myös järjestöt voivat kutsua johtajaa presidentiksi, esimerkiksi Lions-klubi ja Helvetin enkelit. Presidentti-nimitystä käytetään myös joidenkin suuryhtiöiden hallitusten puheenjohtajista.

Eurooppa-neuvoston pysyvää puheenjohtajaa kutsutaan ainakin Suomessa ”EU:n presidentiksi” tai ”EU-presidentiksi”. Tämä tosin on hieman harhaanjohtavaa, sillä nimi tulee virheellisenä englanninkielisestä nimestä President of the European Council; englannin sana president voi tarkoittaa sekä puheenjohtajaa että presidenttiä sen tavallisessa merkityksessä.

Sanan presidentti alkuperä on ranskan kielessä, johon se muodostettiin latinan sanasta praesidēre ’johtaa’. Alkuperäisiin osasiinsa pilkottuna tämä latinan verbi tarkoittaa sananmukaisesti edessä istuvaa, siis pöydän päässä istuvaa eli puheenjohtajaa.

Presidenttien toimikaudet eri maissa

Presidentin toimikausi on aika, joksi presidentti valitaan. Eri maissa toimikaudet ovat eri pituisia:

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Presidentti.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Presidentti&oldid=22232685”