Käenkaalikasvit
| Käenkaalikasvit | |
|---|---|
.jpg) Nuokkukäenkaali (Oxalis pes-caprae) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Yläluokka: | Euphyllophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Oxalidales |
| Heimo: |
Käenkaalikasvit Oxalidaceae R.Br., nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
|
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Käenkaalikasvit (Oxalidaceae) on laajalle levinnyt, muttei kovin suuri kasviheimo koppisiemenisten Oxalidales-lahkossa. Tunnetuimmat heimon edustajat ovat käenkaalit (Oxalis) ja karambola eli tähtihedelmä (Averrhoa carambola).[1]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käenkaalikasveihin kuuluu puita, pensaita ja ruohovartsia lajeja sekä jokunen köynnös. Sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa tanniineja, ja kasvien neste on kitkerää liunneen kalsiumoksalaatin vuoksi. Lehtiasento on kierteinen, joskus kaksirivinen. Lehdet ovat tavallisesti kerrannaisia, tavallisesti korvakkeettomia; lehdykkäruodeissa on tavallisesti turvonnut kohta (pulvinus), ja lehdykät ovat ehytlaitaisia ja usein lähes kourasuonisia. Kukinto on viuhkomainen ja siinä on erilaisvartaloisia kukkia. Terälehdet ovat sulkeutuneena kierteisiä ja usein kynnellisiä; ne kuihtuvat nopeasti tai muuttuu limaiseksi massaksi. Mesiäiset ovat usein terälehtivastaisia rauhasia. Heteet ovat kahdenmittaisia. Yhdislehtinen sikiäin koostuu 3–5 emilehdestä, vartalot ovat erillisiä, luotit lusikkamaisia tai pallomaisia. Kutakin emilehteä kohden on yksi tai useampia, tavallisesti paljon siemenaiheita. Hedelmä on vaihtelevassa määrässä särmäinen tai kulmikas kota tai marja, ja siemenet voivat olla joskus vaipallisia; joskus ne vapautuvat räjähdysmäisesti. Siemenkuori on usein limautuva. Alkio on kookas ja vihreä tai vaalea.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käenkaalikasvit ovat tavallisesti trooppisia tai subtrooppisia. Eräät lajit, esimerkiksi sarvi- eli tarhakäenkaali (Oxalis corniculata), ovat hyvin rikkaruohomaisia ja laajalle levinneitä. Eteläisessä Afrikassa on noin 200 käenkaalilajia ja niistä noin 180 kasvaa Kapmaassa; siellä ne ovatkin merkittävin osa geofyyteistä. Käenkaalit ovat kuitenkin eniten edustettuina Etelä-Amerikassa, yksistään Chilessä niitä on noin 54 lajia. Etelä-Amerikassa ne ovat levinneet kuivista autioimaista alpiinisille alueille Andeilla (esim. Oxalis tuberosa).[2]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käenkaalikasvien heimossa on viisi sukua ja 770 lajia, joista 700 on käenkaaleja (Oxalis) ja 50 kuuluu supukkeihin (Biophytum). Rihlahedelmät (Averrhoa, toinen sen kahdesta lajista on karambola) eroaa melko paljon muista heimon suvuista niin anatomialtaan kuin kaksiriviseltä lehtiasennoltaan.[2]
Heimon sukujen keskinäiset sukulaisuussuhteet voidaan ilmaista kaavalla Oxalis {Biophytum [Dapania (Averrhoa + Sarcotheca)]}.[2]
Cronquistin luokittelujärjestelmässä (1981) käenkaalikasvit kuuluivat Geraniales-lahkoon, kuten muun muassa kurjenpolvikasvit, ja heimo käsitti myös suvut Hypseocharis (nykyään kurjenpolvikasveissa), Lepidobotrys (nykyään Lepidobotryaceae-heimo lahkossa Celastrales) ja Dirachma (nykyään Dirachmaceae-heimo lahkossa Rosales).[2]
Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Averrhoa – rihlahedelmät
- Biophytum – supukit
- Dapania
- Oxalis – käenkaalit
- Sarcotheca
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
