Suomen ruotsinkielinen virsikirja
| Suomen ruotsinkielinen virsikirja | |
|---|---|
| Finlandssvenska psalmboken | |
 Vuoden 1886 Suomen ruotsinkielinen virsikirja. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kieli | ruotsi |
| Genre | virsikirja |
| Julkaistu | 1986 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Suomen kirkon ruotsinkielinen virsikirja eli Finlandssvenska psalmboken (Svensk psalmbok för den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen ruotsinkielinen virsikirja. Virsikirjaa käytetään Suomessa ruotsinkielisissä yhteyksissä lähinnä Porvoon hiippakunnassa.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Suomi vuonna 1809 erosi yhteydestä Ruotsiin, jäivät silloiset virsikirjat käyttöön Suomessa. Ruotsinkielinen virsikirja oli vuodelta 1695. Ruotsissa valmistui uusi virsikirja, ns. Wallinin virsikirja vuonna 1819, mutta sitä ei voitu Suomessa ottaa käyttöön, vaan vanhan virsikirjan käyttö jatkui. Kuitenkin jo vuonna 1817 oli herännyt ajatus sekä ruotsinkielisen että suomenkielisen virsikirjan uudistamiseksi. Komitea tätä varten nimitettiin vasta 1853. Sen työtä johti arkkipiispa Edward Bergenheim ja jäseninä olivat muun muassa rehtori Lars Stenbäck ja lehtori Johan Ludvig Runeberg.[1]
Komitean kolme jäsentä sai valmistella kukin oman virsikirjaehdotuksensa, mutta vain Runeberg sai sen valmiiksi. Sen pohjalta valmistui lopullinen ehdotus, joka hyväksyttiin vuonna 1886 kirkolliskokouksessa (Svensk Psalmbok för de evangelisk-lutherska församlingarne i Storfurestendömet Finland) samalla kertaa kuin uusi suomenkielinen virsikirja hyväksyttiin.[1]
Kirjassa oli 500 virttä, joista noin 350 oli edellisestä virsikirjasta. Kirjaan tuli uusina virsinä muun muassa 45 Runebergin kirjoittamaa virttä ja 29 Zachris Topeliuksen kirjoittamaa virttä. [2]
Vuonna 1943 kirkolliskokous hyväksyi uuden ruotsinkielisen virsikirjan ja vuonna 1948 uuden koraalikirjan. Virsikirjassa oli 631 virttä[3]. Kirjassa oli 42 Runebergin kirjoittamaa virttä, 30 Topeliuksen virttä, 20 suomenruotsalaisen runoilijan Jacob Tegengrenin virttä sekä ruotsalaisten virsirunoilijoiden Johan Olof Wallinin 22 virttä, Franz Mikael Franzenin 10, Paul Nilssonin kahdeksan ja Lina Sandell Bergin kuusi virttä. Virsikirjassa oli noin 20 suomenkielisten runoilijoiden virttä, muun muassa kolme Elias Lönnrotin, kolme Simo Korpelan sekä kaksi Wilhelmi Malmivaaran ja Hilja Haahden kirjoittamaa virttä.[4]
Nykyinen virsikirja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1986 valmistui nykyisin käytössä oleva virsikirja Svensk Psalmbok för den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Kirjassa on 585 virttä.[5]
Kirja hyväksyttiin samassa kirkolliskokouksessa kuin vuoden 1986 suomenkielinen virsikirja. Virsikirjan osastojako on pääosin sama kuin suomenkielisessä virsikirjassa. Noin 25 % kirjan virsistä edustaa suomenruotsalaista virsiperinnettä, ja niitä ei yleensä ole muissa virsikirjoissa. Yhteisiä virsiä Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjan kanssa on noin 57 % ja Suomen kirkon suomenkielisen virsikirjan kanssa yhteisiä virsiä on noin 45 %. Tosin useissa yhteisissä virsissä on eri määrä säkeistöjä ja erilaiset sävelmät. Joissakin alkutekstin mukaan yhteisissä virsissä on erilainen runomitta ruotsin- ja suomenkielissä teksteissä.[6][3]
Kirkkokäsikirjan uudistuksen myötä virsikirjaan lisättiin kirkollisia toimituksia varten lauluja (virret 734–762).[7] Lisävihko Sång i Guds värld otettiin yhdessä suomenkielisen lisävihkon kanssa käyttöön adventtina 2016. Tällöin virsikirjaan tulivat virret 801–947.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen virsikirjan (1986) virsistä
- http://notes.evl.fi/Psalmbok.nsf/framsidan?OpenPage (Virsien sanat ja sävelmät Suomen ev. lut. kirkon sivulla)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- http://notes.evl.fi/Psalmbok.nsf/framsidan?OpenPage
- http://www.borgastift.fi/verksamhet/gudstjanstliv+och+musik/psalmbokstillagg/ (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hansson, Karl-Johan: Runeberg och psalmboken., s. 41–51. ("Kommunion och kommunikation" Meddelanden från Stiftelsens för Åbo Akademi Forskningsinstitut.) Stiftelsen för Åbo Akademi forskningsinstitut., 1980. ISBN 951-648-612-6 (ruotsiksi)
- ↑ Pajamo, Reijo: Hymnologian peruskurssi, s. 86. Sibelius-akatemia., 1991. ISBN 952-9658-01-X
- ↑ a b Karl-Johan Hansson: Tredition och förnyelse Fakta och synpunkter inför den finlandssvenska pralmboksrevisionen, s. 5, 81. (Serie B Nr 28) Kyrkans forskingsinstitut, 1977. ISBN 951-69-´3-049-2 (ruotsiksi)
- ↑ Svensk koralpsalmbok för den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland.. Förbundet för svenskt församlinsarbete i Finland r.f., 1972. (ruotsiksi)
- ↑ Svensk Psalmbok för den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Antagen av kyrkomötet februari 1986. Församlingsbörbundets Förlags Ab., 1987. ISBN 951-550-328-0 (ruotsiksi)
- ↑ Birgitta Sarelin: [http://users.abo.fi/bsarelin/lecthymn.htm Relationerna mellan psalmböckerna i Finland och Sverige] users.abo.fi. Viitattu 13.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Sånger för kyrkliga förrättningar psalmbok.fi. Viitattu 13.12.2020.
- ↑ Sång i Guds värld. Tillägg till Svensk psalmbok för den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Antagen av kyrkomötet i november 2015.. Fontana Media., 2016.. ISBN 978-951-550-810-2 (ruotsiksi)
| Piispat |
|  | |||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Seurakunnat |
| ||||||||||||||||||
| Historia | |||||||||||||||||||