Johor
| Johor Johor Darul Ta'zim |
|
|---|---|
| Malesian osavaltiot ja territoriot | |
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Malesia |
| Hallinto | |
| – Pääkaupunki | Johor Bahru |
| – Kuninkaall. pääkaup. | Muar |
| – Sulttaani | Ibrahim Ismail 2010- |
| Pinta-ala | 19 210 km² |
| Väkiluku (2010) | 3 348 283 |
| – väestötiheys | 174 as./km² |
| Kielet | Malaiji |
Johor (jawiksi:جوهور) on Malesian osavaltio, joka sijaitsee Malakan niemimaan eteläkärjessä. Johorin naapuriosavaltiot ovat Pahang, Negeri Sembilan ja Malakka. Osavaltion pääkaupunki on Johor Bahru, joka sijaitsee aivan Singaporen vastarannalla, Johorensalmen toisella puolella. Osavaltion pinta-ala on 19 210 neliökilometriä ja asukasluku 3,3 miljoonaa. Johor on asukasluvultaan Malesian toiseksi suurin osavaltio.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Johor on Malesian eteläisin osavaltio, ja osavaltion alueella sijaitsee myös Euraasian mantereen eteläisin piste. Osavaltio on pinta-alaltaan Länsi-Malesian kolmanneksi suurin, ja koko maan viidenneksi suurin. Suuri osa maan pinta-alasta on kumipuu- ja öljypalmuviljelyksinä. Asukasluvultaan Johor on Malesian toiseksi suurin osavaltio.[2][1][3]
Niemimaan kärjessä oleva Johor rajoittuu lännessä Malakansalmeen, etelässä Johorensalmeen ja idässä Etelä-Kiinan mereen. Maan itärannikolla sijaitsevan Mersingin kaupungin edustalla on Seribuatin saaristo. Saaristoon kuuluu monia matkailijoiden suosimia pieniä saaria. Lähimmät niistä ovat Pulau Sibu ja Pulau Besar ja Pulau Rawa.[2]
Osavaltion alueella sijaitsevista kansallispuistoista suurin on maan pohjoisosassa, osaksi Pahangin puolella sijaitseva Endau Rompin.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Johoren sulttaanikunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Johoren sulttaanikunta
Johoren sulttaanikunta perustettiin vuonna 1511, kun Malakan sulttaanikunnan viimeinen sulttaani Mahmud Shah pakeni Malakasta portugalilaisten hyökättyä ja valloitettua Malakan. Sulttaani perusti Malakan niemimaan eteläkärkeen Johoren sulttaanikunnan, mistä hän yritti johtaa kapinaa Malakan valloittamiseksi takaisin. Johoren kilpailijaksi nousi portugalilaisten lisäksi myös Acehin sulttaanikunta, joka havitteli itselleen Malakan sulttaanikunnan jäänteitä Malakan niemimaalla. Niemimaan pohjoisimmat sulttaanikunnat joutuivat Acehin vallan alle 1600-luvulle tultaessa. Johore liittoutui vuonna 1641 hollantilaisten kanssa, jotka karkottivat portugalilaiset ja acehlaiset pois niemimaalta.[5]
Hollannin vallan aikana Johoreen muutti Sulawesilta bugisisiirtolaisia, jotka käyttivät 1700-luvulla Johoressa suurta poliittista valtaa. Bugisien valta-aikana 1700-luvulla Johoreen kuuluivat myös nykyisin Indonesiaan kuuluvat Riausaaret ja Johore-Riaun pääpaikka sijaitsi Riausaarilla. Hollanti valloitti Riausaaret 1784, ja maa jakautui kahtia.[5]
Brittiläisten valtakausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brittiläiset saapuivat Kaakkois-Aasiaan 1800-luvun alussa. Brittiläinen Thomas Stamford Raffles hankki Johorelta oikeudet hallita maan eteläosassa sijaitsevaa Singaporen saarta, jonne britit perustivat kauppatukikohtansa. Brittivalta kasvoi myös Johoressa, kun maan vallanpitäjät halusivat ottaa etäisyyttä bugiseihin ja turvautuivat britteihin.[5] Brittivallan aikana vuonna 1866 sulttaani Abu Bakar siirsi maan pääkaupungin nykyiselle paikalleen, ja kaupunki nimettiin uudeksi Johoreksi, Johor Bahruksi.[2]
Britit perustivat 1870-luvulla Liittoutuneiden malaijivaltioiden valtioliiton. Johor ei liittynyt siihen vaan pysyi liittoutumattomana. Johorissa on säilynyt edelleen vahva itsenäisyydentunne. Toisen maailmansodan aikana Japani valloitti 1942 Johoren Malaijan taistelun jälkeen. Japani piti Malakan niemimaata hallussaan vuoteen 1945 asti. Sodan jälkeen Johor liittyi Malaijan federaatioon, joka itsenäistyi Britanniasta vuonna 1957, ja Johorista tuli Malaijan ja myöhemmin perustetun Malesian osavaltio.[5]
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Johorin osavaltion hallitsija on sulttaani, jonka arvo on perinnöllinen. Johorin sulttaani toimii myös vuorollaan Malesian kuninkaana. Sulttaanin rooli on seremoniallinen ja käytännön poliittista valtaa käyttää osavaltion pääministeri.[6][7][8] Aiemmin Malesian sulttaanit nauttivat perustuslaissa säädettyä koskemattomuutta lain edessä, mutta Mahathir Mohamadin ollessa Malesian pääministerinä sulttaanien oikeuksia karsittiin ja syytesuoja poistettiin 1990-luvulla. Suurena syynä perustuslakimuutokseen olivat Johoren kuningasperheen jäsenten tekemät rikokset.[9][10][11][12]
Alueellinen jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Johorin osavaltio on jaettu kymmeneen piirikuntaan. Väkiluvultaan suurimman piirikunnan muodostaa pääkaupunki Johor Bahrun alue.[1]
| Alue | Pinta-ala [13] |
Väkiluku [14] |
|---|---|---|
| Batu Pahat | 1 878 km² | 417 458 |
| Johor Bahru | 1 066 km² | 1 386 569 |
| Kluang | 2 852 km² | 298 332 |
| Kota Tinggi | 3 484 km² | 193 210 |
| Kulai | 756 km² | 251 650 |
| Tangkak | 977 km² | 136 852 |
| Mersing | 2 839 km² | 70 894 |
| Muar | 1 393 km² | 247 957 |
| Pontian | 920 km² | 155 541 |
| Segamat | 2 851 km² | 189 820 |
| Yhteensä | 19 016 km² | 3 348 283 |
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Johoriin on rakenteilla maan entisen sulttaanin Iskandarin nimeä kantava Iskandar-erityistalousalue. Alue on Johorin vastine pääkaupunki Kuala Lumpurin liepeillä olevaan Multimedia Super Corridor -hankkeelle. Iskandar-alueelle pyritään houkuttelemaan tieto- ja viestintäteknologian alan yrityksiä verohelpotuksin.[15][16]
Johor on hyötynyt sijainnistaan Singaporen naapurissa, ja alueelle on tullut Singaporelaisia investointeja ja singaporelaiset käyvät ostoksilla Johorensalmen vastarannalla edullisemmilla ostoksilla kuin kotimaassaan. Heidän suosiossaan ovat etenkin Johor Bahrun ostoskeskukset, kuten Citi Square.[2]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Johorin väkiluku on noin 3,3 miljoonaa. Suurin kaupunki on osavaltion pääkaupunki Johor Bahru. Suurin osa väestöstä on malaijeja, mutta osavaltiossa on merkittävä malesiankiinalaisten osuus. Bumiputria, eli malaijeja ja muita alkuperäiskansoja on osavaltion väestöstä hieman yli puolet. Etnisesti kiinalaisia on noin 36% ja intialaisia noin 6%.[1][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Population and housing census statistics.gov.my. Arkistoitu 11.10.2012. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali. Helsinki: Suomalainen matkaopas, 2006. ISBN 952-9715-16-1
- ↑ a b The States of Malaysia go2travelmalaysia.com. Arkistoitu 2.10.2014. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Endau Rompin National Park tourism.gov.my. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Barwise, J. M.; White, N. J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi, Anne. Kuopio: UNIpress, 2002. ISBN 951-579-212-6
- ↑ Maailmalla Aasia, s. 106-107. Weilin + Göös, 2008. ISBN 978-951-0-33474-41
- ↑ Johor, Brief history royalark.net. Viitattu 8.11.2014. (englanniksi)
- ↑ The Sultan’s powers and the Menteri Besar 24.7.2014. themalaysianinsider.com. Arkistoitu 27.7.2014. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
- ↑ The New Sultan of Johor: Dawning of a New Benevolent Sultan 19.8.2010. malaysiandigest.com. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Perception and Royal Reality in Malaysia 25.1.2010. asiasentinel.com. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
- ↑ King of Malaysia carried a shotgun on his Rolls-Royce patrols 20.1.2010. thenational.ae. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Constitutional Crisis mtholyoke.edu. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Statistics Yearbook Malaysia 2011: Tables (PDF; 2,64 MB) statistics.gov.my. Viitattu 10.8.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Statistics Yearbook Malaysia 2011: Tables (PDF; 2,64 MB) statistics.gov.my. Viitattu 10.8.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa Suomen suurlähetystö. Arkistoitu 28.10.2014. Viitattu 24.11.2014.
- ↑ Iskandar Malaysia env.go.jp. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johor Wikimedia Commonsissa
