Karrageeni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eri karrageenien rakenteita.

Karrageenit (engl. karrageenan) ovat ryhmä sulfaattiesteriryhmiä sisältäviä polysakkarideja. Karrageeneja esiintyy erityisesti punalevissä, joissa niiden tehtävänä on toimia soluja tukevana materiaalina, kuten selluloosa kasveissa. Sulfaattiryhmien vuoksi karrageenit ovat negatiivisesti varautuneita ja hydrofiilisia. Karrageenit ovat hyytelömäistä ainetta, jota valmistetaan Pohjois-Atlantin punalevistä, kuten iirinpunaviuhkasta (Chondrus crispus) ja Gigartina stellata -levästä. Chondrus crispus -punalevästä saatava karrageeni on pääasiassa κ- ja λ-karrageenia.[1] Sitä saadaan myös Gigartina mamillosa -lajista.[2]

Karrageeni on elintarvikelisäaine (E 407) jota käytetään emulgointiaineena eli sekoittamaan kaksi luonnostaan toisiinsa sekoittumatonta nestettä kuten esimerkiksi vettä ja rasvaa. Karrageenin käyttökohteita ovat esimerkiksi jäätelöt, hillot ja makeiset. Karrageenia voidaan lisätä Suomessa myös kerman joukkoon, jotta sen sisältämä vesi ja rasva eivät erottuisi toisistaan kerman ikääntyessä.

Karrageeni on saanut nimensä irlantilaisen Carragheenan-nimisen kylän mukaan.[3][4]

Karrageeni on leväkolloidi, ja sitä käytetään eläinperäisen liivatteen sijasta agar-agarin ohella kasviperäisenä hyytelöimisaineena. Karrageeneja on kolmea eri tyyppiä (κ, ι ja λ)[3]

Terveysvaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 julkaistun suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan vain poligeeni eli hydrolysoitunut karrageeni, jonka molekyylimassa on alle 20 kDa voisi aiheuttaa suolistotulehduksia samalla kun kaupallisen karrageenin keskimääräinen molekyylimassa on yleensä yli 200 kDa. Ihmisen ruoansulatuselimistön olosuhteet eivät olisi myöskään riittävät karrageenin hydrolyysiin, minkä vuoksi karrageenilla ei voisi olla haittavaikutuksia ruoansulatuselimistössä.[5]

Vuonna 2017 julkaistussa kaksoissokkoutetussa interventiotutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että länsimaiselle ruokavaliolle tavanomaisen päivittäisen karrageenimäärän nauttiminen aiheutti osalle karrageenitonta ruokavaliota noudattavista potilaista haavaisen paksusuolentulehduksen pahenemista ja tulehdusmarkkereiden lisääntymistä. Karrageenin vaikutus voi selittyä monella tavalla, kuten karrageenin vaikutuksella suolistomikrobeihin tai sen suoralla paksusuolta tulehduttavalla vaikutuksella.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Norman Stanley: Production, properties and uses of carrageenan FAO. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Medicinenet.com
  3. ↑ a b Leväperäinen hyydyte Tieteen Kuvalehti. 11/2001. Viitattu 6.4.2011.
  4. ↑ Merriam-webster.com merriam-webster.com. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)
  5. ↑ Karrageeni ja sen hyödyntäminen erilaisissa sovelluksissa. Sivut 7-8. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201806282608.pdf
  6. ↑ The Role of Carrageenan in Inflammatory Bowel Diseases and Allergic Reactions: Where Do We Stand? 2021. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8539934/
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karrageeni&oldid=22313731”