Alkoholijuomien käyttö
Alkoholijuomien käyttöä harjoitetaan kaikenlaisissa kulttuureissa teollisuusyhteiskunnista metsästäjä-keräilijöihin. Yleisintä alkoholin juonti on teollisuusmaissa[1], kun taas esimerkiksi islaminuskoon perustuvissa kulttuureissa se on paljon harvinaisempaa, koska Koraani kieltää alkoholin nauttimisen[2].
Erilaisia kulttuureja alkoholijuomien nauttimisille on syntynyt historian aikana toisistaan riippuumatta eri puolilla maailmaa. Oluen, viinin ja viinojen valmistus on keksitty jo varhain eri kulttuureissa. Alkoholijuomat ja niihin liittyvät perinteet ovat usein eri kansakuntien kulttuureiden tärkeitä osia ja kuuluvat erityisenä osana juhliin ja vapaa-ajanviettoon.
Alkoholijuomien sisältämä etanoli lamaa keskushermostoa, mikä aiheuttaa humalatilan.
Alkoholin aiheuttamat sairaudet ja myrkytykset ovat työikäisten miesten ja naisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. 62 prosenttia alkoholin aiheuttamista kuolemista johtuu maksakirroosista ja muista maksasairauksista. Lisäksi 500 humaltunutta suomalaista kuolee vuosittain tapaturmaisesti, väkivallan uhrina tai itsemurhaan.[3]
Käyttötavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkoholijuomia nautitaan tyypillisesti juhlissa ja vapaa-ajalla seurustelu- tai ruokajuomana niiden rentouttavan vaikutuksen ja/tai miellyttävän maun vuoksi. Alkoholia juodaan usein myös puhtaassa päihtymistarkoituksessa liiallisen stressin poistamiseksi tai jopa psykiatristen sairauksien oireiden lievittämiseksi[4].
Alkoholijuomia käytetään myös ruoanlaitossa ruokien ainesosana sekä ruokien liekityksessä. Jotkut viininystävät harrastavat käymistä viininmaistelutilaisuuksissa, joissa arvioidaan eri viinilaatujen makua ja laatua.
Kulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmassa juotiin 2020 luvun alussa keskimäärin 6 litraa alkoholijuomia jokaista vähintään 15-vuotiasta kohti puhtaaksi alkoholiksi muutettuna. Tämä vastaa alle desilitraa viiniä päivässä.[5]
Teollisuusmaissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkoholia kulutetaan eniten teollisuusmaissa. OECD-maissa kulutettiin 2010-luvulla kaksi kertaa enemmän alkoholia kuin muissa maissa keskimäärin[1]. 2020-luvulle tultaessa joka kolmas OECD-maan asukas jo itsensä kovaan humalaan vähintään kerran kuussa[6].
OECD-maiden täysi-ikäiset asukkaat juovat keskimäärin kymmenen litraa alkoholia vuodessa puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna. Kulutus jakautuu kuitenkin niin epätasaisesti, että 20 prosenttia kansasta juo suurimman osan kaikesta kulutetusta alkoholista.[7]
Eniten alkoholia kuluu Euroopassa, jonka yksittäisistä maista Latvia kulutti kokonaiset 13 litraa henkeä kohti vuonna 2022[8]. Etelä-Euroopassa juodaan useammin kuin Pohjois- ja Itä-Euroopassa, mutta kerralla juotu määrä on yleensä pienempi[9]. Pohjois-Euroopassa ja Yhdysvalloissa juodaan eniten olutta, Etelä-Euroopassa viiniä ja Venäjällä vodkaa.[7]
OECD-maiden suurituloiset miehet juovat keskimääräistä enemmän ja suurituloiset naiset juovat muita naisia humalahakuisemmin. Pienituloiset naiset taas käyttävät vähiten alkoholia. Yksin asuminen lisää miesten keskimääräistä alkoholinkulutusta, mutta vähentää sitä naisilla. Juomisesta aiheutuu eniten terveysriskejä suurituloisille naisille ja pienituloisille miehille.[7]
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Suomalainen alkoholikulttuuri
Keskivertosuomalainen juo alkoholia saman verran kuin OECD-maiden keskivertoasukas. Yli puolet 30-65-vuotiaista suomalaismiehistä nauttii alkoholia vähintään kerran viikossa, mutta naisista vain alle kolmannes. Suomalaiset miehet juovat keskimäärin neljä ravintola-annosta viikossa ja naiset yhden. Riskikäyttäjiin arvioidaan kuuluvan 13 prosenttia kansasta.[10]
Miehet kuluttavat naisia enemmän alkoholia kaikissa ikäryhmissä. Eniten alkoholia kuluu 30-40-vuotiailla miehillä. Naiset taas juovat eniten 15-20-vuotiaina. Nelikymppiset naiset juovat vähemmän kuin muut työikäiset naiset. Pienintä naisten keskimääräinen alkoholinkäyttö on eläkeiässä ja se laskee nollaan monta vuotta ennen kuin he täyttävät 80 vuotta. Miesten alkoholinkäyttö laskee alle teinivuosien tason vasta pari vuotta sen jälkeen, kun he ovat täyttäneet 70 vuotta.[11]
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2021 keskimäärin 9,0 litraa puhdasta alkoholia vuodessa.[12] Suomalaisten alkoholinkulutus jakautuu vielä epätasaisemmin kuin OECD-maissa keskimääri, sillä väestön eniten juova kymmenesosa kuluttaa noin puolet kaikesta alkoholista. Noin joka viides alkoholia käyttävä mies ja joka kymmenes nainen juo viikossa riskirajan verran tai sitä enemmän.[13] Miesten riskiraja on biologisista syistä korkeammalla kuin naisten[14].
Sosioekonomisen aseman vaikutus kussaskin väestöryhmässä kulutetun alkoholin kokonaismäärään riippuu osaksi siitä, tarkastellaanko alkoholinkäyttäjien tuloja, koulutusta vai ammattiasemaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2018 julkaisemasta tutkimuksesta kävi ilmi, että ylemmät toimihenkilöt harrastavat alkoholinkäyttöä 55 prosenttia useammin kuin työntekijät, ja 68 prosenttia heistä harrastaa humaltumista eli vähintään viiden alkoholiannoksen nauttimista yhdellä juomakerralla, kun työntekijöistä vain 60 prosenttia. Edellä luetellut erot olivat vielä suuremmat kun verrattiin suuri- ja pienituloisinta kymmenystä toisiinsa.[11]
Työntekijäammateissa toimineiden keskuudessa oli silti kokonaiset kahdeksan prosenttia alkoholin suurkuluttajia, kun heitä on vain neljä prosenttia ylempinä toimihenkilöinä toimineissa. Tämä johti siihen, että työntekijäammateissa toimineiden keskimääräinen alkoholinkulutus oli viitisentoista prosenttia suurempi kuin ylemmillä toimihenkilöillä. Tutkimuksessa saadut tulokset eivät kuvastaneet suoraan ammattiaseman vaikutusta alkoholinkäyttöön, koska kaikki vastaajat eivät olleet mukana työelämässä.[11]
Vuonna 2012 toteutetussa Finriski-tutkimuksessa havaittiin, että koulutus lisää alkoholin kokonaiskulutusta. Ylimpään koulutusluokkaan kuuluvat miehet kuluttivat kokonaiset 30 prosenttia enemmän alkoholia kuin alimpaan koulutusluokkaan kuuluvat. Naisilla koulutukseen liittyvä ero oli alle kymmenen prosenttia.[15]
Kehittyvissä maissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Afrikassa kulutettiin 2000-luvun alussa vain puolet Euroopassa kulutetusta määrästä eli ainoastaan 6 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohti. Lähes 71 prosenttia afrikan väestöstä ei käyttänyt alkoholia edes kerran vuodessa ja 57 prosenttia ei ollut juonut eläessään. Tämä selittyi suureksi osaksi sillä, että monessa Afrikan maassa asui muslimeja.[16]
Alkoholinkulutus lähentelee edelleen nollaa monessa arabimaassa, jotka ovat tyypillisesti islaminuskoisia. Islamin shari'a-laki kieltää tulkinnasta riippuen alkoholin nauttimisen kokonaan tai vähintäänkin humalatilan hankkimisen.[2]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Alkoholinkäytön terveysvaikutukset
Alkoholin käytöstä aiheutuu suurta terveysriskiä, jos mies juo 23–24 annosta viikossa. Naisella vastaava määrä on 12–16 annosta viikossa. Kohtalaisen riskin taso on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Kertajuomisen riskirajana pidetään miehillä 6-7 annosta ja naisilla 5-6 annosta yhdellä juomiskerralla. Yli 65-vuotiaiden riskikulutuksen raja on 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa. Alaikäisen juomista pidetään aina riskikäyttönä. Raskaana olevien naisten vähäiseenkin alkoholinkulutukseen liittyy syntyvään lapseen kohdistuvia terveysriskejä. Raskaana olevan on turvallisinta pidättäytyä alkoholista kokonaan.[17][18]
Suomessa kuolee alkoholin liikakäytöstä johtuvista syistä yli viisi kertaa enemmän miehiä kuin naisia[11].
Krapula
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etanolin liiallinen kertakäyttö aiheuttaa viiveellä tulevan erillisen myrkytyksen eli krapulan. Syitä tähän ovat muun muassa asetaldehydi, matala verensokeri, vedenhukka ja juomien epäpuhtautena esiintyvät muut alkoholit.
Pitkäaikaiskäytön riskit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkoholin jatkuva, runsas käyttö aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja[19]. Maailmassa alkoholi on keskimäärin syy kuuteen prosenttiin kaikista kuolemista.
Joka toinen alkoholin suurkuluttaja sairastaa lievähköä dementiaa ja joka kymmenes vaikeampaa. Lisäksi 30-60 prosenttia sairastaa masennusta. Suuret kerta-annokset alkoholia ovat tuhoisia aivosoluille etenkin yli 50-vuotiaana nautittuina ja voivat aiheuttaa dementiaa. Pitkäaikaisen alkoholin käytön aiheuttama tiamiinipuutos vaurioittaa lisäksi väliaivoja. Alkoholin liikakäyttö voi myös vaurioittaa lihaksia ja aiheuttaa pysyviä kävely- ja tasapainohäiriöitä. Pikkuaivojen surkastuminen on yleisin alkoholiperäisen kävelyhäiriön syy. Alkoholin pitkäaikainen liikakäyttö aiheuttaa todennäköisesti voimakkaita tarkkaavuuden ja työmuistin häiriöitä ja visuospatiaalisia toimintahäiriöitä sekä kohtalaisen voimakkaita muistin ja toiminnanohjauksen häiriöitä, jotka jatkuvat vielä onnistuneen vieroituksenkin jälkeen.[20]
Suuri alkoholinkulutus ja siitä seuraavat lääketieteelliset ja sosiaaliset ongelmat aiheuttavat voimakasta rasitusta terveydenhuollolle ja sosiaalitoimelle.[21] Alkoholihaitat heikentävät lisäksi työkykyä ja työturvallisuutta[22]. Kaksi prosenttia vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkettä nauttineista oli joutunut eläkkeelle alkoholin aiheuttaman sairauden vuoksi[23].
Satunnaisen humalakäytön riskit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurten alkoholiannosten satunnainenkin nauttiminen on haitallista. Suuria kerta-annoksia käyttävillä on suurentunut riski kuolla sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen sekä normaalia enemmän masennusoireita. Suuri kerta-annos on miehellä kuusi ravintola-annosta ja naisella neljä.[24]
Noin 3–3,5 promillen humalatila alkaa olla hengenvaarallinen keskivertoihmiselle[25]. Etanolin pienin tunnettu tappava annos on ollut 1 400 mg/kg. Tyypillisiä alkoholimyrkytyksen oireita ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet ja tajuttomuus. Raju kertakäyttö voi johtaa aivojen vahingoittumiseen tai aiheuttaa haimatulehduksen tai ohimeneviä dementiaoireita. Alkoholimyrkytys aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 400 kuolemantapausta. Myös alkoholin nauttiminen yhdessä joidenkin lääkkeiden kanssa saattaa aiheuttaa hengenvaaran.[26]
Lainsäädäntö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koska alkoholi on kehittyvässä iässä olevalle lapselle tai nuorelle selvästi haitallisempaa kuin aikuiselle, on useimmissa maissa säädetty laissa ikäraja alkoholijuomien ostamiselle. Ikärajoissa on vaihtelua maittain: esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta 21-vuotias saa ostaa alkoholijuomia.[27] Kieltolaki eli kokonaan alkoholin kieltävä laki on ollut aiemmin muun muassa Suomessa ja Yhdysvalloissa ja on edelleen monissa muslimienemmistöisissä maissa ja tietyissä osin Intiaa.[28]
Maailman terveysjärjestö nosti vuonna 2009 etanolin hapetustuotteen asetaldehydin korkeimpaan luokkaan syöpävaarallisten aineiden listalla. Samassa luokassa ovat tupakka ja asbesti. Euroopan unionin lainsäädännön mukaan terveydelle vaarallisia elintarvikkeita ei saa myydä tai markkinoida. EU:n kansalainen voisi periaatteessa nostaa kanteen ja vaatia alkoholinvalmistajilta korvausta laittoman tuotteen myynnistä.[29]
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Alkoholirikos, Suomen alkoholipolitiikka
Alkoholin myyntiä ja käyttöä rajoitetaan lukuisin säädöksin. Alkoholin vähittäis- ja ravintolamyynti on luvanvaraista. Vuonna 1932 perustetulla Alkolla on Suomessa monopoli yli kahdeksanprosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien sekä yli 5,5-prosenttisten tislattua alkoholia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyyntiin, poikkeuksena ovat tilaviinit sekä pienpanimoiden oluet. Ennen vuotta 2018 vastaava raja oli 4,7 prosenttia, ja lisäksi miedompiakin tislattua alkoholia sisältäviä alkoholijuomia sai myydä vain Alkossa sekä pienpanimo-oluita ei saanut myydä suoramyyntinä. 9. kesäkuuta 2024 asti 5,5 tilavuusprosentin raja koski myös käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Alkoholimonopoleja on myös eräissä muissa maissa, kuten Ruotsissa (Systembolaget), Norjassa (Vinmonopolet) ja Islannissa (Vínbúðin).
Suomessa mietojen alkoholijuomien (enintään 22 tilavuusprosenttia) hankkimisen edellytyksenä on vähintään 18 vuoden ikä. Väkeviä alkoholijuomia (yli 22 tilavuusprosenttia) myydään Alkossa vain 20 vuotta täyttäneille.[30] Alkoholia ei saa myydä myöskään selvästi päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle. Laki kieltää alkoholijuomien hallussapidon alle 18-vuotiailta ja väkevän alkoholijuoman hallussapidon alle 20-vuotiailta. Alkoholijuomien välittäminen ja luovuttaminen alle 18-vuotiaille on rikos, samoin väkevien alkoholijuomien välittäminen ja luovuttaminen alle 20-vuotiaille.[31] Sen sijaan alkoholijuomien tarjoaminen alaikäiselle esimerkiksi kotioloissa on rangaistavaa silloin, kun tämä siitä juopuu, ja tarjoamista voidaan alaikäisen ikä, kypsyysaste ja muut olosuhteet huomioon ottaen kokonaisuudessaan pitää moitittavana.[32][33][34]
Alkoholijuomien anniskelu ravintolassa on luvanvaraista toimintaa. Anniskelussa juomia ei jaeta vahvuuden mukaan, vaan kaikkia juomia saa anniskella yhdellä anniskeluluvalla. Ennen vuoden 2018 alkoholilakia alkoholijuomien anniskelu jaettiin sallitun juoman väkevyyden mukaan A-, B- ja C-oikeuksiin. Anniskelussa kaikkien alkoholijuomien ikäraja on 18 vuotta.[35] Anniskelupaikka voi kuitenkin itse edellyttää korkeampaa ikää. Lupa alkoholin anniskeluun C-oikeuksin varustetussa ravintolassa edellyttää tarjoilijalta anniskelupassin omistamista. A- tai B-oikeuksin varustetussa ravintoloissa tarjoilijoilta edellytetään anniskelupassin lisäksi työkokemusta tai ravintola-alan koulutus.
Eräät asiantuntijat ovat vaatineet keskioluen palauttamista Alkoon. Yli 45 prosenttia Suomessa juodusta alkoholista on olutta ja siksi sen aiheuttamat terveyshaitat ovat suuret.[36] Työikäisten kuolemista ja henkirikoksista valtaosa johtuu alkoholin käytöstä. Alkoholismi lähtee usein liikkeelle päivittäisestä keskioluen käytöstä.[37] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion taloudellinen tutkimuslaitos ovat vuonna 2011 arvioineet, että toimenpiteen seurauksena alkoholin kulutus Suomessa laskisi noin yhdeksän prosenttia ja alkoholin aiheuttamat kuolemat vähentyisivät noin 350:llä vuodessa.[36]
Lainsäädäntö maittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Alkoholilainsäädäntö maittain
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Suomalainen alkoholikulttuuri
Suomessa on ollut olut-, sima- ja paloviinaperinne. Olutta on käytetty pääasiallisena ruokajuomana, varsinkin siksi, että etanoli toimii säilöntäaineena. Pohjoiseurooppalaisen perinteen mukaan juhlissa juodaan perinteisesti paljon alkoholia kerralla. 1900-luvun alussa raittiusliike sai laajaa kannatusta, erityisesti työväenliikkeeltä ja uskonnollisilta liikkeiltä. Vuoden 1905 suurlakossa vaadittiin kieltolakia. Eduskunta hyväksyikin sen vuonna 1907, mutta keisari ei suostunut vahvistamaan lakia, ja sen vahvisti vasta Venäjän väliaikainen hallitus vuonna 1917. Kieltolaki tuli voimaan vuonna 1919 ja kumottiin vuonna 1932 kansanäänestyksellä. Kieltolain jälkeen yksinoikeus alkoholin tuontiin, vientiin, valmistukseen ja myyntiin päätettiin antaa valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle (nykyään Alko Oy), jolloin alkoholin valmistus ja kauppa saatiin valtion valvonnan piiriin. Alkoholin myynti Alkoista oli rajoitettua: 1970-luvulle asti kansalaisilla oli viinakortti, joka tarvittiin ostosten tekoon. Edelleen Alkolla on vähittäismyyntimonopoli, eikä väkeviä alkoholijuomia saa mainostaa. Valmistus- ja tuontimonopoli purettiin Euroopan unioniin liittymisen seurauksena. Alkosta erotettiin valmistus- ja tuontiyhtiö Altia, ja Alko keskittyi vähittäismyyntiin.
Aiemmin juopumus yleisellä tiellä, kadulla, julkisella paikalla, julkisessa toimituksessa tai yleisessä kokouksessa oli rangaistava teko, jolle rikoslain hyvien tapojen vastaisessa luvussa oli säädetty sakkorangaistus. Juopumuksen rangaistavuus poistettiin vuoden 1969 alusta lähtien muun alkoholilainsäädännön uudistuksen yhteydessä.[38] Sen jälkeenkin anniskelu juopumiseen asti on ollut kiellettyä. Pitkään alkoholijuomia sai myydä ravintoloissa vain ruoan kanssa, mikä saattoi käytännössä tarkoittaa voileipää. Nykyisin alkoholijuomaa saa anniskella vapaasti ilman annosrajoitusta.
Suomalaisten alkoholinkulutus oli 1960-luvun lopulle asti lähes kokonaan miesten varassa, minkä jälkeen yhä suurempi osa naisista on alkanut käyttää alkoholia. Vuonna 1968 noin 40 prosenttia suomalaisista 15–69-vuotiaista naisista oli raittiita, kun taas nykyään jo noin 90 prosenttia naisista on juonut alkoholia viimeisten 12 kuukauden aikana. Vuonna 1968 naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli hieman yli kymmenen prosenttia, kun taas nykyään naiset juovat noin neljänneksen kaikesta alkoholista.[13]
Alkoholiongelma pahentui 2010-luvulla ikääntyneiden ja eläkeläisten keskuudessa.[39]
Nuorison alkoholinkäyttö on vähentynyt koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2016 peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista noin neljännes oli raittiita ja yhä harvempi (noin joka viides) joi itsensä humalaan asti. 1990-luvulla vastaavanikäisistä nuorista vain 10 prosenttia oli raittiita ja noin puolet oli ainakin kerran juonut vähintään kuusi alkoholiannosta kerralla tutkimuskyselyä edeltäneen 30 päivän aikana.[40] Alaikäisten alkoholinkäytön on havaittu olleen yleisintä 1990-luvun alussa. Sen vähenemiselle on uskottu olevan useita syitä: nykyään muun muassa vanhemmat tietävät paremmin lastensa ajanvietosta, nuorilla on enemmän harrastusmahdollisuuksia ja kauppojen ikärajavalvonta on tiukentunut.[41] Humalajuomiseen kannustavan ryhmäpaineen on tutkittu vähentyneen.[42] Myös nuorten aikuisten alkoholinkäytön ja humalahakuisuuden on havaittu laskeneen viime vuosina.[43] Yleisesti opiskelijakulttuuriin on melko vahvasti liitetty voimakas alkoholinkäyttö, mutta 2000-luvulla täysraittiiden korkeakouluopiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut. Lähes joka kymmenes korkeakouluopiskelija oli täysraitis vuonna 2018.[44]
Haittojen ehkäisy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehkäisevän päihde- ja pelihaittatyön asiantuntijajärjestö EHT:n mukaan vanhempien ei pitäisi antaa nuorten juhlintaan mukaan mietojakaan alkoholijuomia. Vuonna 2013 järjestetyn kyselyn mukaan nuoret eivät itsekään hyväksy sitä, että vanhemmat ostavat tai antavat alaikäisille alkoholia. Vanhempien myös suositellaan tiedostavan, että nuorten mielestä on sopivaa mennä juhliin selvänä, toisin kuin ehkä vanhempien omassa nuoruudessa.[45]
Uskontojen kantoja alkoholinkäyttöön
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet uskonnot eivät ota kantaa alkoholinkäyttöön. Suuret Lähi-idän uskonnot ottavat kuitenkin kaikki kantaa alkoholinkäyttöön. Islam kieltää alkoholin. Juutalaisuus sallii sen ja jopa edellyttää alkoholinkäyttöä tiettyinä juhlapyhinä. Kristinuskossa asiasta on erilaisia kantoja.[46] Raamatussa itsessään on 247 viittausta alkoholiin. Näistä 40 eli 16 % suhtautuu kielteisesti alkoholiin ja myönteisesti 145 eli 59 % loppujen ollessa neutraaleja viittauksia. Myönteisistä viittauksista 59 kertoo yleisesti hyväksyttävästä alkoholin käytöstä aterioinnin aikana, 27 sanoo viinin runsauden olevan merkki Jumalan siunauksesta, 25:ssä viini kelpaa uhrilahjaksi Jumalalle itselleen, yhdeksässä viiniä annetaan lahjaksi ihmisille ja viidessä viini on positiivinen vertauskuva. Kielteisistä viittauksista 17 on varoitusta alkoholin väärinkäytöstä, 19 on esimerkkejä alkoholia väärinkäyttävistä ihmisistä, kolme kertoo alkoholin vaikutuksesta johtajien valintaan ja yksi kehottaa absolutismiin jos juominen saa kompuroimaan.[47][48]
Raittius
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Raittius
Pidättäytymistä alkoholin käytöstä kutsutaan raittiudeksi.[49] Yleisemmin raittiudella tarkoitetaan myös muiden päihteiden eli huumeiden ja tupakan käyttämisestä kieltäytymistä.
Raittiudessa voidaan määritelmästä riippuen erottaa erilaisia asteita. Absolutismi eli ehdoton raittius tarkoittaa täydellistä kieltäytymistä alkoholista. Toisaalta on myös raittiina itseään pitäviä ihmisiä, jotka nauttivat alkoholia vain niukasti tulematta siitä humalatilaan.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tackling Harmful Alcohol Use: Economics and Public Health Policy | en | OECD www.oecd.org. Viitattu 11.3.2023.
- ↑ a b Islamin suhde alkoholiin ei ole mustavalkoinen Kaleva. Viitattu 14.3.2023.
- ↑ Alkoholi ja terveys Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 7.9.2023.
- ↑ Eduskuntavaalit | Näin suomalaiset kuolevat nuorena: Joukosta erottuu kaksi ryhmää, joiden elintavat enteilevät pahaa Helsingin Sanomat. 22.3.2023. Viitattu 24.3.2023.
- ↑ Hannah Ritchie, Max Roser: Alcohol Consumption. Our World in Data, 16.4.2018. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Preventing Harmful Alcohol Use | en | OECD www.oecd.org. Viitattu 11.3.2023.
- ↑ a b c Anniina Wallius: Tutkimus: Rikkaat ja koulutetut juovat eniten Yle Uutiset. 6.5.2015. Viitattu 17.2.2020.
- ↑ Posted on June 13, 2022 in Alcohol Norm, History, Policy, Prevention: Understanding Alcohol Harm in Latvia and the Potential of Alcohol Prevention Movendi International. Viitattu 8.10.2023. (englanti)
- ↑ Alkoholi | Moni haluaa nyt viinit ruokakauppoihin, mutta sillä voi olla yllättäviä seurauksia – HS tapasi maailman johtavan alkoholitutkijan, jolla on varoittava viesti Helsingin Sanomat. 9.9.2022. Viitattu 12.9.2022.
- ↑ Kostein kymmenys ryystää puolet alkoholista – Näin juot nätisti kuin keskiverto suomalainen Apu.fi. 23.10.2020. Viitattu 9.12.2020.
- ↑ a b c d NÄIN SUOMI JUO Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136800/THL_TEE029_2018.pdf?sequence=1%26isAllowed=y
- ↑ Alkoholijuomien kulutus - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 22.9.2022.
- ↑ a b Nahkuri, Janne: Alkoholinkäyttö Suomessa Päihdelinkki. 21.1.2021. Viitattu 28.1.2019.
- ↑ Alkoholin riskirajat Alko. Viitattu 14.3.2023.
- ↑ Sosioekonomiset erot alkoholikuolleisuudessa ja alkoholin käytössä. THL 2017. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132025/TUTI2017_4__Sosioekonomiset%20erot%20alkoholikuolleisuus_web_28%202%202017_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ Is Africa really a drunken continent? BBC News. 16.9.2013. Viitattu 8.10.2023. (englanti)
- ↑ Alkoholi ja terveys Terveyskirjasto. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ https://www.ikaantyneidenpaihdetyo.fi/tietoa/ikaantyvan-elimiston-alkoholinsietokyky/riskirajat/
- ↑ Alkoholi Päihdelinkki.fi.
- ↑ Aivot ja alkoholi . Keijo Koivisto, ylilääkäri, Seinäjoen keskussairaala, neurologian ty. https://www.epshp.fi/files/5424/Aivot_ja_alkoholi.pdf
- ↑ Hietala, Johanna: Novel use of biomarkers and their combinations for detecting excessive drinking. (VerkkoJulkaisun ISBN 978-951-44-6857-5) 2007. Tampereen yliopisto. Arkistoitu 10.7.2007. Viitattu 18.11.2008.
- ↑ Työyhteisössä alkoholisti? -seminaari toukokuussa Seinäjoella (Tampereen yliopiston tiedote 2.4.2007)
- ↑ Moninkertainen ongelma. Mitä alkoholiongelmaiselle tapahtuu kuntoutusjakson jälkeen. https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/ta-tiedostot/esitteet-ja-julkaisut/mita-alkoholiongelmaiselle-tapahtuu-kuntoutustukijakson-jalkeen.pdf
- ↑ Tutkimus: Satunnainenkin humalajuominen vaarantaa terveyden. Helsingin Sanomat. 21.5.2010. Arkistoitu 22.5.2010. Viitattu 21.5.2010.
- ↑ Asiantuntija: Yli viiden promillen humala poikkeuksellinen MTV Uutiset. 30.7.2008. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ Holopainen, Antti: Alkoholimyrkytys Päihdelinkki.fi. 6.4.2006. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ Alkoholin ostamisen ikäraja herättää kiistaa Yhdysvalloissa Taloussanomat / Ilta-Sanomat. 24.8.2008. Viitattu 28.1.2022.
- ↑ Countries with Alcohol Prohibition. QuitAlcohol.com. Arkistoitu 12.2.2013. Viitattu 5.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Alkoholifirmat voivat joutua pinteeseen syöpävaaran takia Taloussanomat / Ilta-Sanomat. 7.11.2009. Viitattu 8.11.2009.
- ↑ Asioinnin pelisäännöt Alko. Viitattu 28.1.2022.
- ↑ Alkoholilaki 1102/2017, 84 § Finlex.
- ↑ Alkoholilaki, Luku 8, 50 a § Finlex.
- ↑ Alkoholin ostaminen ja tarjoaminen alaikäiselle Asianajotoimisto Hokkanen Huovinen & Rantanen Oy. 14.9.2015.
- ↑ Tiihonen, Jarmo: Alkoholilaki ei kiellä alaikäiselle tarjoamista kotona esimerkiksi juhlissa – keskustele Yle Uutiset. 1.6.2018. Viitattu 17.8.2019.
- ↑ Tutkittua tietoa nuorten alkoholinkäytöstä – Onko nuoria suojeltava alkoholilta?
- ↑ a b Järjestöt tukevat Huovista alkoholilain kokonaisuudistuksessa. Asennetta, 3/2013, s. 38.
- ↑ Elo, Aulikki: Oikeuspsykiatri: Keskiolut Alkoon Savon Sanomat. 15.3.2010 / Päivitetty 6.2.2012. Viitattu 16.3.2010.
- ↑ Rikoslaki 39/1889 43 luku 6§. Laki eräiden juopumuksesta rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta 678/1968
- ↑ Punkka, Päivi: Alkoholi vie eläkeikäisiä hautaan. Helsingin Sanomat. 14.1.2015. Arkistoitu 14.1.2015. Viitattu 28.1.2022.
- ↑ Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt ja käytön riskejä pidetään aiempaa pienempinä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. 1.2.2016. Arkistoitu 2.4.2017. Viitattu 15.5.2018.
- ↑ Ketkään eivät ole nuorena juoneet yhtä rajusti kuin nykyiset nelikymppiset. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 2.5.2018. Viitattu 15.5.2018.
- ↑ Rämö, Matti: Rakas humala (Artikkeli pohjautuu Satu Apon, Jaana Lähteenmaan, Antti Maunun, Matti Peltosen, Mikko Salasuon ja Pekka Sulkusen haastatteluihin) Ylioppilaslehti. 27.4.2007. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 15.5.2008.
- ↑ Virkkunen, Jussi: THL: Suomalaisten juominen vähentynyt 15 prosenttia kymmenessä vuodessa Yle Uutiset. 25.10.2017. Viitattu 8.7.2019.
- ↑ Rummukainen, Anu: Haalaribileiden kulta-aika on ohi – paineita kännätä on silti Yle Uutiset. 3.9.2017. Viitattu 15.5.2018.
- ↑ EHYT ry:n kysely: Lapset eivät halua vanhemmilta juhannuskaljoja. Asennetta, 3/2013, s. 38.
- ↑ Keller, M. & Vaillant, G.: "Alcohol consumption", Encyclopedia Britannica, Chicago, 2011.
- ↑ Whitfield, Daniel: Alcohol and the Bible drbacchus.com. Viitattu 25.1.2012.
- ↑ A. J. Jacobs: Raamatullinen vuosi, s. 287, Nemo, 2008.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mäntylä, Ilkka: Suomalaisen juoppouden juuret : viinanpoltto vapaudenaikana. SKS, 1985. ISBN 951717411X
- Mäntylä, Ilkka: Suomalaisen juoppouden kasvu. Kustavilaisen kauden alkoholipolitiikka. SHS, 1995. ISBN 9517100175
- Rautonen, Markku: Viinakirja. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19670-3
- Standage, Tom: Kuusi lasillista historiaa. ((A history of the world in 6 glasses, 2005.) Suomentanut Jaana Iso-Markku) Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4687-9
- Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä: Atena, 1999. ISBN 951-796-172-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]