Ptolemaiosten hallitsijasuku

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Egyptin kuningatar)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Muinaisen Egyptin dynastiat


Esidynastinen
Protodynastinen
Varhaisdynastinen
1. dynastia
2. dynastia
Vanha valtakunta
3. dynastia
4. dynastia
5. dynastia
6. dynastia
Ensimmäinen välikausi
7. dynastia
8. dynastia
9. dynastia
10. dynastia
11. dynastia (vain Theba)
Keskivaltakunta
11. dynastia (koko Egypti)
12. dynastia
13. dynastia
14. dynastia
Toinen välikausi
15. dynastia
16. dynastia
17. dynastia
Uusi valtakunta
18. dynastia
19. dynastia
20. dynastia
Kolmas välikausi
21. dynastia
22. dynastia
23. dynastia
24. dynastia
25. dynastia
Myöhäiskausi
26. dynastia
27. dynastia
28. dynastia
29. dynastia
30. dynastia
Persian kausi
31. dynastia
Hellenistinen kausi
Ptolemaiokset

Ptolemaiosten hallitsijasuku hallitsi Egyptiä vuodesta 305 eaa. vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma valtasi Egyptin. Suvun kantaisä oli Aleksanteri Suuren sotapäällikkö Ptolemaios I, josta tuli Aleksanterin kuoltua Egyptin satraappi. Vuonna 305 eaa. hän julistautui kuninkaaksi, ja myöhemmin egyptiläiset hyväksyivät hänet myös faaraoksi. Ptolemaioksen jälkeläiset hallitsivat Egyptiä aina vuoteen 30 eaa. Hallitsijasukuun kuului myös Kleopatra VII.[1]

Ptolemaiosten valtakautta kutsutaan myös Egyptin historian hellenistiseksi jaksoksi. Hallitseva yläluokka oli tuolloin kreikankielinen. Hallitsijasuvun hallitsijoilla ei ollut tippaakaan egyptiläistä verta: Ptolemaios I oli makedonialainen, joka nai makedonialaisen, ja heidän jälkeläisensä puolestaan lisääntyivät keskenään, eivätkä useimmat heistä edes osanneet egyptin kieltä.

Kaikki Ptolemaiosten hallitsijasuvun neljätoista kuningasta ottivat nimekseen Ptolemaios. Nykyhistorioitsijat numeroivat heidät I–XV (Ptolemaios VII ei koskaan hallinnut). Hallitsijasuvusta tekee erikoisen se, että monet sen naispuoliset jäsenet nousivat valtaan ja hallitsivat nuorten veljiensä tai poikiensa nimissä.[1]

Diadokkisodat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Suuren kuoltua vuonna 323 eaa. hänen seuraajansa, eli diadokit, jakoivat hänen suuren valtakuntansa keskenään. Aleksanterin sotapäällikkö ja lapsuudenystävä Ptolemaios nimitettiin Egyptin satraapiksi.[1] Pian diadokkien välille syttyi kuitenkin sota, joka lopulta johti Aleksanterin valtakunnan hajoamiseen. Ptolemaios liittyi Makedonian käskynhaltijan Antipatroksen, Traakian satraapin Lysimakhoksen ja Vähää-Aasiaa hallinneen Antigonoksen kanssa valtakunnan hallitsijaa Perdikkasta vastaan. Antipatros antoi myös Ptolemaiokselle tyttärensä Eurydiken vaimoksi. Ennen ensimmäisen diadokkisodan alkamista Ptolemaios oli jo vallannut Kyrenen ja muun Kyrenaikan ja liittänyt ne Egyptiin. Ensimmäinen diadokkisota päättyi, kun Perdikkas salamurhattiin, sen jälkeen kun hän epäonnistui hyökkäämään Egyptiin.[1] Sodan voittajat jakoivat nyt uudelleen valtakunnan alueet keskenään ja Ptolemaios sai pitää Egyptin itsellään. Periaatteessa toiset diadokit tunnustivat Ptolemaioksen Egyptin itsenäisyyden. Toisen ja kolmannen diadokkisodan aikana Ptolemaios valtasi Palestiinan, Syyrian, Kyproksen, Kilikian ja osan Vähän-Aasian etelärannikosta. Ptolemaioksen avulla Seleukos pääsi Babylonian hallitsijaksi. Ptolemaios sai myös puolelleen Aigeianmeren saarten asukkaat. Vuonna 306 eaa. Antigonoksen poika Demetrios kukisti Ptolemaioksen laivaston ja armeijan Kyproksella ja valtasi saaren. Voittonsa kunniaksi Antigonos ja Demetrios julistautuivat kuninkaiksi. Aleksanteri Suuren nuori poika ja perillinen Aleksanteri IV oli aikaisemmin murhattu.

Ptolemaios I hieroglyfein
valtaistuinnimi
C12C2stp
n
N36
Meryamon-setepenra
Amonin rakastama
Ra-jumalan valittu

Myös Ptolemaios julisti itsensä kuninkaaksi Egyptissä vuonna 306 eaa.[1] Vuoden 304 eaa. tammikuussa Ptolemaios antoi kruunata itsensä faaraoksi perinteiseen egyptiläiseen tapaan ja otti valtaistuinnimekseen saman nimen kun Aleksanteri Suuri, ”Amonin rakastama, Ra-jumalan valittu”. Menetettyään laivastonsa Kyproksella Ptolemaios tarvitsi egyptiläisten tuen pystyäkseen voittamaan Antigonoksen. Ptolemaios siirsi myös pääkaupunkinsa Aleksandriaan, josta tuli suuri sivistyskeskus. Hänen luullaan perustaneen Aleksandrian kirjaston, joka valmistui hänen poikansa Ptolemaios II:n aikana.

Vuonna 304 eaa. lähetti apua Rhodokselle, jota Demetrios piiritti. Avustaan rhodoslaiset antoivat Ptolemaiokselle lisänimen Soter (”pelastaja”). Vuonna 301 eaa. Antigonos kukistui lopullisesti Ipsoksen taistelussa. Seuraavien vuosien aikana Ptolemaios sai taas vallattua Vähän-Aasian etelärannikon ja Kyproksen. Tästä lähtien Ptolemaios pysyi erossa muiden diadokkien sodista. Vuonna 285 eaa. Ptolemaios luopui kruunustaan ja jätti valtakuntansa Berenike I:n kanssa saamansa pojalle Ptolemaios II:lle. Ptolemaios I:n vanhimmasta pojasta, Ptolemaios Keraunoksesta tuli vuonna 281 eaa. Makedonian kuningas.

Ptolemaiosten kultakausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ptolemaios II:n aikana Egypti kävi sotia kapinoivaa Kyreneä vastaan – jossa Ptolemaios II:n velipuoli Magas aloitti kapinan – ja seleukidien Persiaa vastaan Syyrian hallinnasta. Hänen aikanaan Egyptistä tuli itäisen Välimeren voimakkain valtio, joka hallitsi myös Aigeianmeren saaria, Pamfyliaa, Kaariaa ja Lyykiaa. Ptolemaios II:n sisaren Arsinoe II:n mies Lysimakhos kuoli vuonna 281 eaa., ja Arsinoe pakeni veljensä luokse. Ptolemaios erosi ensimmäisestä vaimostaan Arsinoe I:ä ja meni naimisiin sisarensa Arsinoen kanssa. Tämä oli vanha egyptiläinen tapa, joka oli kreikkalaisille täysin vastenmielinen. Ptolemaios II julisti myös vanhempansa jumaliksi ja aloitti heidän henkilökulttinsa. Ptolemaios II suosi myös tieteitä ja Aleksandria kirjastoa. Noin vuonna 255 eaa. Ptolemaios II ja seleukidien kuningas Antiokhos II solmivat rauhan. Ptolemaios antoi tyttärensä Bereniken vaimoksi Antiokhokselle, joka myös lupasi tehdä hänen ja Bereniken lapsista perillisensä.

Vuonna 246 eaa. Ptolemaios III seurasi isäänsä. Samana vuonna Ptolemaioksen sisar Berenike ja hänen nuori poikansa murhattiin. Ptolemaios kosti sisarensa murhan hyökkäämällä Persiaa vastaan, ja hän marssi armeijoineen aina Babyloniin asti, jonka hän valtasi. Egyptiläiset laivastot hallitsivat itäistä Välimerta ja toimivat aina Traakiassa asti. Ptolemaios III alkoi myös suosimaan egyptiläisten vanhoja jumalia kreikkalaisten sijaan.

Ptolemaiosten rappio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ptolemaios III jätti valtakuntansa pojalleen Ptolemaios IV:lle vuonna 221 eaa. Ptolemaios IV osoittautui heikoksi hallitsijaksi. Hänen aikanaan egyptiläiset kapinoivat ja seleukidien Antiokhos III hyökkäsi Egyptiin. Ptolemaios V oli vasta lapsi, kun hän nousi valtaistuimelle vuonna 204 eaa. Antiokhos III ja Makedonian Filippos V liittyivät yhteen Egyptiä vastaan. Filippos valtasi Egyptiltä useita Aigeianmeren saarista sekä osia Traakiasta ja Kaariasta. Antiokhos puolestaan valtasi Syyrian. Ptolemaios V:n aikana valmistettiin niin sanottu Rosettan kivi. Vuonna 180 eaa. Ptolemaios V kuoli ja jätti valtakuntansa nuorelle pojalleen Ptolemaios VI Filometorille.

Vuonna 170 eaa. Antiokhos IV hyökkäsi Egyptiin ja syrjäytti Ptolemaios VI:n ja asetti hänen nuoremman veljensä (joka myöhemmin tunnettiin nimellä Ptolemaios VIII Euergeteksena) valtaistuimelle. Antiokhoksen vetäydyttyä takaisin veljekset sopivat, että he hallitsisivat yhdessä sisarensa Kleopatra II:n kanssa. Pian veljien välillä syttyi riita, jonka takia Rooman valtakunta sai aiheen sekaantua Egyptin sisäisiin asioihin. Rooman avustuksella Ptolemaios VI Filometor palautettiin valtaan. Ptolemaios VI:n kuoltua vuonna 145 eaa. Ptolemaios VIII palasi valtaan (luultavasti Ptolamaios VI:n nuori poika Ptolemaios VII ei koskaan hallinnut). Ptolemaios VIII meni naimisiin sisarensa Kleopatra II:n kanssa ja myöhemmin myös tämän tyttären Kleopatra III:n kanssa. Vuonna 131 eaa. Kleopatra II kapinoi veljeään vastaan ja hallitsi Aleksandriassa yksin vuoteen 127 eaa. asti, jolloin hän pakeni Syyriaan. Tämän jälkeen Ptolemaios VIII palasi valtaan, mutta osoittautui pian julmaksi tyranniksi. Hänen kuolemansa jälkeen 116 eaa. valtakunta jäi hänen vaimolleen Kleopatra III:lle ja pojalleen Ptolemaios IX:lle.

Kleopatra III syrjäytti poikansa vuonna 107 eaa. ja otti uudeksi kanssahallitsijakseen nuoremman poikansa Ptolemaios X Aleksanterin. Ptolemaios IX syrjäytti veljensä vuonna 88 eaa. ja hallitsi vuoteen 81 eaa. Hänen kuoltuaan valtakunnan hallitsijaksi nousi Ptolemaios IX:n tytär Berenike III, josta tuli Egyptin ensimmäinen naishallitsija yli tuhanteen vuoteen. Vuonna 80 eaa. Berenike pakotettiin naimisiin velipuolensa Ptolemaios X:n pojan Ptolemaios XI Aleksanteri II:n kanssa. Aleksandrialainen väkijoukko tappoi Ptolemaios XI:n sen jälkeen, kun hän murhasi äitinsä.

Rooman vallan alla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ptolemaiosten hallitsijasuvun sisäiset riidat heikensivät Egyptiä siinä määrin, että maa joutui pian Rooman suojeluksen alaiseksi, vaikka olikin virallisesti itsenäinen. Rooma oli tuolloin jo vallannut miltei koko kreikkalaisen maailman. Ptolemaos XI:ä seurasi Ptolemaios XII Neos Dionysos, jonka aikana Rooman valta kasvoi entisestään. Vuonna 59 eaa. Ptolemaios XII solmi ystävyyssopimuksen Rooman kanssa. Mutta vuonna 58 eaa. Ptolemaios XII syrjäytettiin sen jälkeen, kun roomalaiset valtasivat Kyproksen, missä Ptolemaioksen veli oli hallitsijana. Tämän jälkeen hän joutui pakenemaan Roomaan, ja hänen tyttärensä Berenike IV:stä tuli Egyptin hallitsija. Roomalaisten avustuksella Ptolemaios XII pääsi palaamaan Egyptiin vuonna 55 eaa. Ennen kuolemaansa vuonna 51 eaa. Ptolemaios XII nimitti tyttärensä Kleopatra VII:n ja poikansa Ptolemaios XIII:n seuraajikseen. Kleopatran aikana Egypti joutui lopullisesti Rooman valtapiiriin. Julius Caesarin kansalaissodan yhteydessä käytyjen taisteluiden aikana Ptolemaios XIII menetti henkensä, ja Ptolemaios XIV seurasi häntä Kleopatra VII:n kanssahallitsijana. Kleopatra sai Rooman silloisen vallanpitäjän Julius Caesarin kanssa Ptolemaios XV:n, josta tuli Kleopatran kanssahallitsija Ptolemaios XIV:n kuoltua vuonna 44 eaa. Julius Caesarin salamurhanjälkeen Kleopatra liittoutui Marcus Antoniuksen kanssa, mutta Octavianus kukisti heidät Aktionin taistelussa. Tappionsa jälkeen Kleopatra teki mieluimmin itsemurhan kuin antautuisi vihollisilleen. Octavianus liitti Egyptin Roomaan Aegyptuksen provinssina.

Hallitsijasuvun myöhemmät vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kleopatra VII ja Marcus Antonius saivat kolme lasta: Alexander Helios, Cleopatra Selene ja Ptolemaios Filadelfos. Augustus antoi lapset sisarensa Octavia Minorin huostaan. Kleopatra Selene avioitui Numidian kuninkaan Juba II:n kanssa, ja hänen pojastaan Ptolemaioksesta tuli Rooman suostumuksella Mauretanian kuningas. Vuonna 40 keisari Caligula kutsui Ptolemaioksen Rooman vieraakseen, mutta alkoi kadehtia häntä ja määräsi hänet teloitettavaksi.

Ptolemaiosten henkilökultti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ptolemaios I aloitti Aleksanteri Suuren henkilökultin. Aleksanterin ruumis siirrettiin aluksi Memfiin, mutta ehkä Ptolemaios II:n aikana se päätyi Aleksandriaan. Aleksanteri Suuren kultin pappeina toimi ainakin Ptolemaios I:n veli Menelaos. Ptolemaios II julisti Ptolemaios I:n ja äitinsä Berenike I:n jumaliksi. Hän rakennutti vanhemmilleen kulttipaikan Aleksanteri Suuren leposijan lähettyville. Heitä kutsuttiin ”pelastajajumaliksi” (θεοὶ Σωτῆρες, theoi sōtēres), rhodoslaisten Ptolemaiokselle antaman lisänimen mukaan. Ptolemaios I:n aloitti myös isänsä muistoksi Ptolemaia-kisat.

Ptolemaios II:n vaimo Arsinoe II julistettiin jumalaksi jo eläessään. Itse asiassa Ptolemaios II:n lisänimi ”Filadelfos” oli aluksi Arsinoe II:n lisänimi, mutta nimi liitettiin myöhemmin myös häneen. Kuolemansa jälkeen Ptolemaios II liitettiin Arsinoe kulttiin ja heitä palvottiin ”sisarjumalina” (θεοὶ ἀδελφοί, theoi adelfoi). Heidän kulttinsa yhdistettiin Aleksanteri Suuren kulttiin, jonka pappeja kutsuttiin tämän jälkeen ”Aleksanterin ja sisarjumalien” papeiksi. Arsinoen kuoleman jälkeen hän sai oman papittaren, jota kutsuttiin nimellä kaneforos. Arsinoe yhdistettiin myöhemmin Afroditeen.

Myöhemmät Ptolemaiokset liitettiin myös kultteihin.

Luettelo Egyptin hallitsijoista 305–30 eaa.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
kuva kuningas hallituskausi kuningatar hallituskausi huomautus
Ptolemaios I Soter 305282 eaa. Eurydike I 305 – n. 287 eaa. Ptolemaios oli Egyptin hallitsija vuodesta 323 eaa. Hän julistautui kuninkaaksi vuonna 305 eaa.
Berenike I 305 – n. 287 eaa.
Ptolemaios II ja Arsinoe II Ptolemaios II Filadelfos 284246 eaa. Arsinoe I 284/1274 eaa.
Arsinoe II Filadelfoi 272268 eaa. Ptolemaios II ja Arsinoe II olivat sisarukset.
Ptolemaios III Ptolemaios III Euergetes I 246222 eaa. Berenike II 246221 eaa. Ptolemaios III ja Berenike II olivat serkkuja.
Ptolemaios IV Ptolemaios IV Filopator 222204 eaa. Arsinoe III 215204 eaa. Ptolemaios ja Arsinoe olivat sisarukset.
Ptolemaios V Epifanes 204180 eaa. Kleopatra I Syra 196175 eaa.
Ptolemaios VI Filometor 180164 eaa. Ptolemaios VI hallitsi äitinsä Kleopatra I:n kanssa tämän kuolemaan asti.
Kleopatra II 173164 eaa. Ptolemaios VIII ja Kleopatra II olivat sisarukset.
Ptolemaios VII Neos Filopator ei hallinnut   Ptolemaios VI:n ja Kleopatra II:n poika. Ei luultavasti koskaan hallinnut, mutta hänet nimitettiin kuninkaaksi postuumisti.
Ptolemaios VIII Euergetes II ”Fyskon” 164163 eaa.  
Ptolemaios VI Filometor toiseen kertaan
163145 eaa.
  Ptolemaios VI:n poika Ptolemaios Eupator oli isänsä kanssahallitsija oli lyhyen ajan vuonna 152 eaa.
Ptolemaios VIII Euergetes II ”Fyskon” toiseen kertaan
145116 eaa.

Kleopatra II Filometor Soteira
145127 eaa. Ptolemaios VIII meni myös naimisiin Kleopatra II:n tyttären Kleopatra III:n kanssa vuonna 142 eaa. Kleopatra kapinoi veljeään vastaan vuonna 131 eaa. ja hallitsi yksin Aleksandriasta käsin vuoteen 127 eaa. asti.
Kleopatra III Filometora Soteira Diakaiosyne Nikeforos 142101 eaa. Ptolemaios VIII oli Kleopatran III:n setä ja eno, koska Kleopatran vanhemmat Ptolemaios VI ja Kleopatra II olivat sisaruksia.
Ptolemaios IX Soter II ”Lathyros” 116107 eaa. Ptolemaios IX hallitsi äitinsä Kleopatra III:n kanssa. Ptolemaios IX oli naimisissa sisarensa Kleopatra IV:n kanssa 116115 eaa. ja sisarensa Kleopatra Selene I:n kanssa 115107 eaa.
Ptolemaios X Alexander I 10788 eaa. Ptolemaios X hallitsi äitinsä Kleopatra III:n kanssa. Hän oli naimisissa sisarensa Kleopatra Selene I:n kanssa 107103 eaa.
Berenike III Kleopatra Filopator 10187 eaa. Bereniken vanhemmat olivat Ptolemaios IX ja Kleopatra Selene I. Ptolemaios oli siis sekä Bereniken setä että eno.
Ptolemaios IX Soter II toiseen kertaan
8881 eaa.
 
  Berenike III Kleopatra Filopator 8180 eaa. Berenike III oli ensimmäinen nainen joka hallitsi Egyptiä yksin yli tuhanteen vuoteen. Ptolemaios ja Berenike olivat sisarukset.
Ptolemaios XI Ptolemaios XI Alexander II 80 eaa.
Ptolemaios XII Ptolemaios XII Neos Dionysos Filopator Filadelfos ”Auletes” 8058 eaa.   Ptolemaios XII oli Ptolemaios XI:n ja Berenike III:n veli.
Kleopatra V Tryfaena 5857 eaa. Ptolemaios XII oli ehkä Kleopatra V:n eno.
  Berenike IV Epifaneia 5855 eaa. Berenike IV oli Ptolemaios XII:n ja luultavasti Kleopatra V:n tytär. Hallitsi Kleopatra V:n kanssa.
Ptolemaios XII Neos Dionysos Filopator Filadelfos ”Auletes” toiseen kertaan
5551 eaa.
 
Ptolemaios XIII 5147 eaa.
Kleopatra VII Thea Neotera
5130 eaa. Ptolemaios ja Kleopatra olivat sisarukset.
Ptolemaios XIV 4744 eaa. Ptolemaios ja Kleopatra olivat sisarukset.
Ptolemaios XV Ptolemaios XV ”Caesarion”, Kaisarion 4430 eaa. Ptolemaios oli Kleopatran poika ja kanssahallitsija.

Muita tärkeitä hallitsijasuvun jäseniä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c d e Lendering, "Ptolemies"

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]