Finnlevy
| Finnlevy | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1966 |
| Lakkautettu | 1998 |
| Toimiala | musiikki |
| Tytäryhtiöt | Finnhits, Kräk!, Dig It |
| Omistaja | Musiikki-Fazer |
| Huomioitavaa | Omistajan osti kansainvälinen Warner Music Group, jonka jälkeen 30.11.1994 sulautui Warner Music Finlandiin. |
Finnlevy oli suomalainen levy-yhtiö ja levymerkki, jonka katalogiin kuului paljon tunnettuja suomalaisia artisteja ja yhtyeitä.[1] Finnlevy oli toiminnassa vuosina 1966–1998.
Finnlevyn aikakausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Musiikki-Fazer ja Philips-Polygram perustivat Finnlevy Oy:n vuonna 1966. Finnlevyn pitkäaikainen kotimaisen tuotannon päällikkö oli jo Fazerilta tuttu Toivo Kärki. Vuonna 1974 Musiikki Fazer osti Finnlevyn kokonaan toiminimekseen. Kansainvälinen Warner Music Group osti jo vuonna 1989 pörssilistautuneen Fazer Musiikki Oy ja Fazer Musik Ab yhtiön ja se sulautui 30. marraskuuta 1994 uudelleen nimettyyn Warner Music Finlandiin. Finnlevy on nyt rekisteröity aputoiminimi.[2] Finnlevy jatkoi itsenäisenä levy-yhtiönä tuotantoa vielä toukokuuhun 1998 asti.
Fazerin äänitteiden ja yleensäkin äänitemyynnin Suomessa[3] aloitti vuonna 1910 Fazerin musiikkikaupassa Georg Fazer, makeisyhtiö Fazerin perustajan Karl Fazerin veli. Liike oli ostettu 1897 ja perustettu jo vuonna 1884.[4]
Finnlevyn alkutaival
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Finnlevyn levymerkkejä olivat mm. Decca, Rytmi, Philips, Fontana ja Polydor. Finnlevyn ensimmäinen merkittävä taiteilijakiinnitys oli Irwin Goodman. Deccalle levyttivät mm. Paula Koivuniemi, Seppo Hanski, Taisto Tammi, Pasi Kaunisto, Eino Grön, Juha Vainio sekä Jarkko ja Laura. Fontanan artisteja olivat Tamara Lund ja Esa Pakarinen. Philipsille lauloivat Kai Hyttinen, Esko Rahkonen, Fredi, Anita Hirvonen ja Robin. Vuosina 1967–1976 Fazer julkaisi levyjä myös CBS-levymerkillä, artisteina muun muassa Markku Aro, Veikko Lavi, Finntrio, Frederik, M.A. Numminen ja ”Kreivi” Pertti Ylermi Lindgren. LP-levyjä ilmestyi Finnlevyn ohella merkeillä Shokki, Sävel, Manhattan ja Triola.
Scandia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Musiikki-Fazer osti vuonna 1972 levy-yhtiö Scandia-Musiikin. Scandian perustajat olivat Paavo Einiö, Herbert Katz ja Johan Vikstedt, joista Vikstedt kuitenkin myi pian osuutensa Harry Orvomaalle. Scandialle levyttäneitä artisteja olivat mm. Teuvo Valo, Annikki Tähti, Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen, Olavi Virta, Pauli Räsänen, Eino Grön, Reijo Taipale, Danny (Ilkka Lipsanen), Tapani Kansa, Kirka Babitzin ja Arto Sotavalta, harmonikkataiteilija Lasse Pihlajamaa sekä yhtyeistä Kullervo Linnan Humppa-Veikot ja Four Cats. [5] Scandia jatkoi yhtiönä kuitenkin vielä 1970-luvun lopulle ja Fazerin alaisena levymerkkinä vielä tämänkin jälkeen. Vuonna 1964 perustetun Finndisc-levy-yhtiön oli ostanut Scandia vuonna 1971. Finndiscille perustettiin levymerkit Delta ja Rondo sekä 1975 Hi-Hat. Vuonna 1982 syntyi hetkellisesti Finnscandia Musiikkiosakeyhtiö, ja kesällä 1983 Fazerin omana tuotanto keskittyi tietyille levymerkeille.[6][7][8]
Finnlevy 1970-luvusta eteenpäin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1970–1977 Kärjen päätoimisina yhteistyökumppaneina toimivat Vexi Salmi ja Juha Vainio. Musiikki Fazer osti Finnlevyn kokonaan itselleen 1974. Vuonna 1975 Fazerille perustettiin Hi-Hat-levymerkki. Vuonna 1978 Toivo Kärki jäi eläkkeelle. Perinteisen iskelmän rinnalle oli noussut Suomi-rock. Vuonna 1978 aloittivat Kräk!- ja Dig It -levymerkit, joiden taiteilijoita olivat mm. Pekka Pohjola, Kojo, Kake Singers ja Veltto Virtanen. Ufolle levyttivät Lemon, Oiling Boiling ja Tuohi Klang. Repertuaariin kuului jonkin verran myös jazzia ja bluesia. Finnlevyn naisarteihin kuuluivat mm. Merja Rantamäki, Taiska, Päivi, Hanne, Eini, Mona Carita ja Arja Saijonmaa. 1980-luvulle tärkeinä iskelmätähtinä olivat mm. Markku Aro, Frederik, Kari Tapio, Solistiyhtye Suomi, Kake Randelin, Berit ja Arja Koriseva.
Vuosina 1977–1990 yhtiöllä oli oma levytysstudio Höyläämötie 16:ssa Helsingin Pitäjänmäellä, jota kutsuttiin Takomon studioiksi.[9][10][11][12][13][14]
Hi-Hat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hi-Hat-merkille levyttäneitä ovat mm. Mikko Alatalo, Juice Leskinen, Kaija Koo, Puolikuu, Kalevala, Seppo Närhi, Heikki Sarmanto, Broadcast, Pave Maijanen, Kassu Halonen ja Vanha Isäntä.
Dig It
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dig It -merkillä menestyneitä ovat mm. Maarit, Bogart Co., Riki Sorsa, Pepe Ahlqvist, Pekka Pohjola, Jimi Sumén, Kojo, Zero Nine, Edu Kettunen ja Kaija Kärkinen.
Kräk!
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1970-luvun menestyneen Kake Singersin tielle pääsi moni rock-yhtye 1980-luvulla Kräk!-levymerkillä. Dingo myi viikossa platinaa eli 100 000 kappaletta. Muita näkyviä artisteja olivat muun muassa Pyhät Nuket, Nuket, Eve, Miljoonasade, Keba, Kultakuume, Nicepappi, Clifters, Mamba ja Kojo.
Klassinen Fazer
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaakko Borgin aloitteesta syntyi 1979 taidemusiikkiin keskittynyt Finlandia Records, joka jatkoi Fazer-konsernin myynnin jälkeen Warnerille klassisten levyjen säännöllistä julkaisemista tuotantopäällikkö Jari Tiessalon johdolla aina kevääseen 2004 saakka.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomalaisen musiikin historia 2014. Warner Music Finland. Viitattu 11.11.2015.
- ↑ Yritystietojärjestelmä
- ↑ Pyry Waltari: Suomi-iskelmän ensitahdit, Osa 1: Gramofonikuume Suomi-iskelmän ensitahdit. 28.4.2012. NRGM. Viitattu 15.11.2015.
- ↑ Fazer 2014. Warner Music Finland. Viitattu 11.11.2015.
- ↑ Lasse Erola: Olavi Virta ja hänen maailmansa, s. 148. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005.
- ↑ Fazer Finnlevy 2014. Warner Music Finland. Viitattu 11.11.2015.
- ↑ Scandia-Musiikki Oy 2014. Warner Music Finland. Viitattu 16.11.2015.
- ↑ Finndisc 2014. Warner Music Finland. Viitattu 16.11.2015.
- ↑ Annariikka Leino: Maarit. WSOY / Johnny Kniga, 30.4.2014. ISBN 9789510405925 Teoksen verkkoversio (viitattu 30.4.2018). fi
- ↑ Musiikkia muun muassa esahakala.blogspot.fi. Viitattu 30.4.2018.
- ↑ FAZER FAZERIN MUSIIKKIKAUPPA. Asfalttikukka ja Emma - PDF docplayer.fi. Viitattu 30.4.2018.
- ↑ Sanoittaja Vexi Salmi Elvis ry. 22.10.2013. Viitattu 11.5.2018.
- ↑ Studio Pikku-Lauri - Historiaa www.kolumbus.fi. Viitattu 11.5.2018.
- ↑ Höyläämötie 16; Helsinki www.finna.fi. Viitattu 11.5.2018.
- ↑ Pomus.net
