Johannes Tzetzes
| Johannes Tzetzes | |
|---|---|
| Ἰωάννης Τζέτζης | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | noin 1110 |
| Kuollut | 1180 |
| Kansalaisuus | Bysantti |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | kreikka |
| Pääteokset | Biblos historiōn |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Johannes Tzetzes (m.kreik. Ἰωάννης Τζέτζης, Iōannēs Tzetzēs, noin 1110–1180) oli bysanttilainen grammaatikko ja runoilija. Hän oli kotoisin Konstantinopolista.[1]
Tzetzesin lukuisista teoksista on tärkein Biblos historiōn (Βίβλος ἱστοριῶν), tavallisesti tunnettu nimellä Khiliades (Χιλιάδες, julkaissut Kiessling 1826). Se sisältää runsaasti mytologisia, historiallisia, kirjallisuushistoriallisia ja muita tietoja, ja sitä varten tekijä on käyttänyt viidettäsataa kirjailijaa. Hän sepitti sen antamaan tarpeellisia selityksiä Tzetzesin itsensä noin vuosina 1138–1170 laatimaan, 107 kirjettä käsittävään kirjekokoelmaan (julk. Pressel 1851), jossa hän kääntyen milloin todellisten, milloin (harvemmin) kuviteltujen henkilöiden puoleen koskettelee antiikkiin liittyviä asioita.[1]
Merkittäviä ovat myös 1 676 heksametriä käsittävä, Homeroksen Iliasta täydentävä teos Ta pro Homērū, ta Homērū, ta meth’ Homēron (Antehomerica, Homerica, Posthomerica, myös lyhyesti: Carmina Iliaca t. Iliaca, julkaissut muun muassa Lehrs ja Dübner, 1868), Homerosta selittävät Iliaksen ja Odysseian allegoriat (julkaissut Matranga, Anecdota græca I, 1850) sekä Iliaksen eksegeesi (julkaissut Bachmann, Scholia in Homeri Iliadem 1835–1838). Lisäksi Tzetzes kirjoitti kommentaareja ja skolioita Hesiodokseen, Aristofaneeseen, Lykofronin Aleksandraan (julk. Müller 1811) ynnä muuta. Tzetzes kirjoitti esimerkiksi kielioppia, retoriikkaa, runousoppia käsitteleviä kirjoitelmia sekä opetus- ja tilapäisrunoja. Tzetzesin teosten arvoa vähentää hänen pintapuolisuutensa ja huolimattomuutensa. Ihmisenä Tzetzesin sanotaan olleen turhamainen ja kateellinen ja olleen alituisissa riidoissa muiden oppineiden kanssa.[1]
Myös Tzetzesin vanhempi veli Isaak Tzetzes (k. 1138) oli grammaatikko. Hän sepitti laajan runoelman Pindaroksen runomitoista (julk. Cramer, Anecdota I, 1839).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tietosanakirja. (Osa 10, palstat 77–78, artikkeli ”Tzetzes, Johannes”, kirjoittaja Edvard Rein) Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1919. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.10.2020).
