Klazomenai

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Klazomenai
Κλαζομεναί
Sijainti

Klazomenai
Koordinaatit 38°22′32″N, 26°47′16″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Urla İskelesi, İzmir
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 500-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Joonia
Aiheesta muualla

Klazomenai Commonsissa

Klazomenai (m.kreik. Κλαζομεναί, lat. Clazomenae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä İzmirin maakunnan Urla İskelesiä.[4][5][6]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klazomenain polis sijaitsi Mimaksen niemimaan eli nykyisen Karaburunin niemimaan pohjoisrannikolla eli Smyrnanlahden etelärannalla, ja käsitti niemimaan kannaksen pohjoisosan, siinä missä eteläosa oli Teoksen aluetta. Klazomenain kaupunkikeskus sijaitsi alun perin mantereella myöhemmän Khytonin eli Khytrionin kaupungin paikalla ja 500-luvun eaa. lopulta lähtien pienessä saaressa puolen kilometrin päässä rannikosta, noin viisi kilometriä vanhasta paikasta koilliseen. Paikka sijaitsee noin 36 kilometriä länteen nykyisestä İzmiristä.[2][3][4][5]

Saaressa sijainnut kaupunkikeskus oli suhteellisen pieni. Sen satama sijaitsi saaren länsirannikolla.[2][3] Klazomenain kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Klazomenia (Κλαζομενία). Sen kokoa ei kuitenkaan tunneta kovin hyvin. Poliksen alueeseen kuuluneista muista paikoista tunnetaan nimeltä Dafnus, Lampsos, Polikhne eli Polikhna sekä Skyfia.[1] Kaupungin edustalla sijaitsi kahdeksan pientä saarta. Thukydides mainitsee niistä nimeltä kolme, Drymussa (Drymoussa), Marathussa (Marathoussa) ja Pele.[3][7] Strabonin mukaan kaupungin lähellä oli kuumia lähteitä. Klazomenain alueen itäpuolella sijaitsi Smyrnan poliksen alue, länsipuolella Erythrain alue ja eteläpuolella Teoksen alue.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkaainen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klazomenain kaupunki syntyi joonialaisena siirtokuntana. Kreikkalaisen perinteen mukaan alkuperäisten asuttajien enemmistö ei kuitenkaan ollut joonialaisia, vaan he tulivat Kleonaista ja Fleiuksesta Argoliin alueelta, ja olivat jättäneet nämä kaupungit doorilaisten valloitettua Peloponnesoksen. Pausaniaan mukaan tulijat asuttivat ensimmäisenä Skyppion- tai Skhyfia-nimisen paikan Kolofonin alueella.[3][8] Strabonin mukaan kaupungin alkuperäinen perustamispaikka oli kuitenkin nimeltään Khytrion eli Khyton.[9] Myöhemmin asukkaat siirtyivät Klazomenaiksi kutsutulle paikalle, kuitenkin vielä mantereen puolelle.[8]

Klazomenai oli yksi Joonian liiton kahdestatoista kaupungista (dodekapolis). Kaupunki kykeni aluksi vastustamaan Lyydian kuninkaan Alyatteen hyökkäyksiä, vaikka sijaitsikin tuolloin vielä mantereella.[3][10] Klazomenailaiset yrittivät perustaa siirtokunnan Abderaan, ollen kyseisen paikan ensimmäisiä asuttajia, sekä kävivät kauppaa Egyptin suuntaan, jossa he olivat mukana perustamassa Naukratista. Kaupungin menestystä kuvaa myös se, että Kroisoksen aikaan klazomenailaisilla oli oma aarrekammio Delfoissa.[1][3][11] Kaupunki löi omaa elektrum- ja hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1]

Klazomenain lyömä raha, n. 499 eaa. Kuvituksessa siivekäs metsäkarju sekä neliosainen rahaleima.
Klazomenain lyömä raha, n. 386–301 eaa.

Klazomenain kaupunkikeskus siirrettiin jossakin vaiheessa mantereelta saarelle persialaisten pelossa, koska vanha paikka oli altis hyökkäyksille.[1][3][8] Arkeologisten löytöjen perusteella tämä on tapahtunut 500-luvun eaa. lopulla, kenties Joonian kapinan aikoihin, mutta ei vielä Sardeen valtauksen aikaan vuonna 546 eaa.[2] Herodotos mainitsee kaupungin vielä Joonian mantereen kaupunkien joukossa, ja saarilla sijaiseviksi ainoastaan Khioksen ja Samoksen, vaikka myös Klazomenai oli todellisuudessa jo tuossa vaiheessa saarella. Poliksen pääalueet olivat kuitenkin mantereella, ja ainoastaan kaupunkikeskus sijaitsi saarella rannikon edustalla, joten sitä ei voitu lukea varsinaiseksi saaristopolikseksi.[3][12] Persialaiset valtasivat Klazomenain Otaneen johdolla pian Joonian kapinan puhkeamisen jälkeen, ja kaupungin on täytynyt olla saarella viimeistään tuolloin.[3][13]

Klassiselta kaudelta myöhäisantiikkiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klazomenai säilyi persialaisten vallassa Ateenan johtaman Deloksen meriliiton perustamiseen saakka. Myös Klazomenai oli liiton jäsen, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 454/453–416/415 eaa. Se kapinoi vuonna 412 eaa. Ateenan epäonnistuneen Sisilian sotaretken jälkeen yhdessä Khioksen ja Erythrain kanssa. Samoihin aikoihin klazomenailaiset alkoivat linnoittaa Polikhnea kaupungin lähellä turvapaikakseen, jos sellaisella olisi tarvetta, tai siirtääkseen koko kaupungin sinne. Ateenalaiset valtasivat Polikhnen ja siirrättivät pääosan klazomenailaisista takaisin saarella olleeseen kaupunkiin myöhemmin samana vuonna. Kaupungin spartalais- ja oligarkiamielinen puolue pakeni kuitenkin Dafnukseen.[1][2][3][14]

Spartalaiset tekivät hyökkäyksen kaupunkiin Astyokhoksen johdolla, mutta se epäonnistui, vaikka saarella sijainneessa kaupungissa ei ollut tuohon aikaan muureja. Tämän jälkeen kaupunki oli jälleen liitossa Ateenan kanssa ainakin vielä vuonna 410 eaa. Ateenalaiset ja klazomenain spartalaismieliset solmivat rauhan vuonna 407 eaa., mutta se ei päättänyt puolueriitoja.[1][3][15] Noin 400 eaa. osa klazomenailaisista muutti, oletettavasti poliittisten erimielisyyksien vuoksi, Khytoniin eli Klazomenain alkuperäiselle paikalle, mihin syntyi toinen polis.[1]

Vuonna 387/386 eaa. Klazomenaissa vaikuttaa olleen demokraattinen hallinto. Vuoden 386 eaa. niin kutsutussa kuninkaan rauhassa Klazomenai palautui persialaisille. Persian vallan aika päättyi lopullisesti Aleksanteri Suuren valloitusretkeen.[1][2] Aleksanteri osoitti ainakin jonkinlaista kiinnostusta kaupunkia kohtaan, sillä hän halusi muuttaa Klazomenain saaren niemeksi yhdistämällä sen kannaksella mantereeseen, ja löytöjen perusteella hanke myös toteutettiin.[3][8] Kaupunki löi omaa pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1]

Klazomenaista olivat kotoisin muun muassa filosofi Anaksagoras ja sofisti Skopelianos.[2][3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Klazomenios (Κλαζομένιος).[1] Kaupungin nimi esiintyy panhelleenisten kisojen voittajaluetteloissa sekä Olympian että Python kisojen tiedoissa.[1] Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin yksi: Herodotos Klazomenailainen voitti stadionjuoksun vuonna 292 eaa.[16]

Roomalaiset myönsivät Klazomenaille koskemattomuuden (immunes) ja verovapauden Antiokhos III:tta vastaan käydyn Rooman–Syyrian sodan jälkeen solmitussa Apamean rauhassa vuonna 188 eaa.[3][17] Merirosvot tuhosivat kaupungin Mithridateen sotien aikaan noin vuonna 84 eaa.[2][3][18] Roomalaisella kaudella Klazomenai kuului Asian provinssiin.[3]

Klazomenain sekä alkuperäisellä että myöhemmällä paikalla on suoritettu kaivauksia 1980- ja 1990-luvuilla.[1]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Klazomenaista löydetty sarkofagi. Antikensammlung Berlin.
Koristelua Klazomenaista löydetyssä sarkofagissa. Antikensammlung Berlin.

Klazomenain kaupungista on säilynyt nykyaikaan vain vähän. Kaupungin alkuperäiseltä paikalta Khytonista mantereen puolella on löydetty 500-luvulle eaa. ajoittuvia muurien osia, toisin sanoen arkaaisen kauden kaupunki on ollut varustettu kaupunginmuurein.[1] Mantereen puolelta on löydetty myös maalatusta terrakotasta tehtyjä sarkofageja.[2]

Kaupungin paikalta on löydetty joitakin muurien jäänteitä. Muureja ei kuitenkaan ollut olemassa ainakaan vuonna 411 eaa. Ne rakennettiin ilmeisesti jossakin vaiheessa 300-lukua eaa.[1] Saaren pohjoisosassa olevan kukkulan pohjoisrinteessä on merkkejä siitä, että paikalla on ollut teatteri. Kaupungin sataman paikalla saaren länsirannalla on joitakin jäänteitä satamarakennelmista, kuten aallonmurtajista. Saaren lounaiskulmassa on suurimmaksi osaksi romahtanut luola, joka voi olla Pausaniaan mainitsema ”Pyrrhoksen äidin luola”.[1][2][3][19]

Strabon mainitsee kaupungissa olleen Apollonille omistetun temppelin.[3] Saarelle johtaneesta, Aleksanteri Suuren aikana rakennetusta kannaksesta on joitakin jäänteitä meressä saarelle nykyisin johtavan pengertien vierellä. Nykyisen pengertien pituus on noin 490 metriä.[2][3]

Nykyisen Urla İskelesin alueella on yksi laajempi kaivausalue.[20] Lisäksi lännempää on kaivettu kaupungin hautausmaata.[21]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”841 Chyton, 847 Klazomenai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KLAZOMENAI (Klazümen) Ionia, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Smith, William: ”Clazomenae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b Klazomenai (earlier) Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
  5. ↑ a b Klazomenai (later) Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
  6. ↑ Klazomenai (Ionia) 123 Urla - Κλαζομεναί ToposText. Viitattu 4.11.2019.
  7. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 8.31; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.31.
  8. ↑ a b c d Pausanias: Kreikan kuvaus 7.3.8–9.
  9. ↑ Strabon: Geografia 14.1.36.
  10. ↑ Herodotos: Historiateos 1.16.
  11. ↑ Herodotos: Historiateos 1.51, 1.168, 2.178.
  12. ↑ Herodotos: Historiateos 1.142.
  13. ↑ Herodotos: Historiateos 5.123.
  14. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 8.14, 8.23.
  15. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 8.31.
  16. ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 4.11.2019.
  17. ↑ Livius: Rooman synty 38.39; Polybios: Historiai 22.27.
  18. ↑ Appianos: Mithridates 63.
  19. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 7.5.11.
  20. ↑ Arkeologisen kohteen sijainti: 38°21′41″N, 26°46′14″E
  21. ↑ Arkeologisen kohteen sijainti: 38°22′12″N, 26°45′49″E

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Klazomenai&oldid=22787041”