Loimukoivu
Loimukoivu on koivussa ilmenevä ominaisuus tai ”vika”, joka saa puun syyt muodostamaan erityisen aaltoilevan tai loimuavan kuvion. Loimuaminen on yleisintä koivulle, mutta samaa ilmiötä esiintyy myös muissa havu- ja lehtipuissa. Loimupuussa puun solukkorakenne on normaali, mutta syiden suunta vaihtelee aaltomaisesti säteen ja/tai tangentin suunnassa puuaineessa. Loimuominaisuus on tavallisesti rauduskoivun muunnos, samaan tapaan kuin visakoivu on muunnos, ei oma puulajinsa.[1][2]
Loimukoivu on melko harvinaista. Sitä syntyy vanhoissa sekametsissä, ja sen tunnistaa rauduskoivun aaltoilevasta ja vahvasta kaarnasta rungon tyvessä.[2] Koska puulajia on vaikea saada, ja sille olisi kysyntää ulkomailla saakka, on loimukoivua myös kloonattu ja tuotettu uusia taimia Taimityllilän taimitarhalla vuonna 2016. Taimia on sitten istutettu esimerkiksi hämeenlinnalaisen Harvialan kartanon puutarhaan.[3]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Loimuakoivua käytetään muun muassa huonekaluissa ja kitaroiden rungossa. Vielä 1920-luvulla loimukoivu oli suosittu huonekalupuu. Uudet tuulet eli funktionalismin tulo muutti tilannetta.[4] Kuitenkin esimerkiksi vuonna 1931 valmistuneen Eduskuntatalon huonekaluista suuressa osassa on käytetty loimukoivua, tummaksi käsiteltynä. Huonekaluista useat ovat sisustusarkkitehti Birger Hahlin suunnittelemia. Loimukoivu tummana on tunnusomaista myös 1978 valmistuneen Eduskunnan kirjaston sisustuksessa, ja sitä on käytetty vaalena uusimmassa, vuonna 2004 valmistuneessa eduskunnan kiinteistössä eli Pikkuparlamentissa.[5][6][7] Eduskuntatalon vuonna 2017 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä kunnostettiin ja entisöitiin tuhansia huonekaluja sekä suuri määrä ovia. Lukuisissa ovissa kiiltävä, tummaksi käsitelty loimukoivuinen elävä pinta on saatu näkyviin lukuisten lakkakerrosten alta.[8][9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tietoa visakoivusta – Visaseura ry www.visaseura.fi. Viitattu 22.10.2017.
- ↑ a b June Huuha: Rauduskoivu - Puulajit - PuuProffa www.puuproffa.fi. Arkistoitu 22.10.2017. Viitattu 22.10.2017.
- ↑ Harvinaista suomalaispuuta himoitaan kitaramateriaaliksi ulkomaita myöten – Video: Näin soitin syntyy Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2017.
- ↑ Arctic Birch - Ruokangas Guitars Ruokangas Guitars. Viitattu 22.10.2017. (englanti)
- ↑ Eduskunnan kirjasto – Tilat (Tietoa eduskunnan kirjaston arkkitehtuurista) www.eduskunta.fi. Viitattu 22.10.2017.
- ↑ Niskanen, Aino: Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa: arkkitehdin elämäntyö ja verkostot (sivu 361 [liite 6]) Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2005/22. Viitattu 22.10.2017.
- ↑ Lassila, Antti: Arkadianmäen helmi. (Sivut 10–23, [19–21]) Prointerior, 1/2004. PubliCo Oy.
- ↑ Liljedahl, Tommi: Pintaa syvemmältä: Mikael Holma kunnostaa Eduskuntatalon ovia ja istuntosalin pöydät Sydän-Hämeen lehti. 06.12.2016. Viitattu 22.10.2017.
- ↑ Nivaro, Lumi: Eduskuntatalon huonekaluja entisöidään Kauhajoella Maaseudun Tulevaisuus. 20.8.2017. Arkistoitu 23.10.2017. Viitattu 22.10.2017.
- ↑ Lähteenmäki, Lassi: Satoja eduskunnan huonekaluja kunnostetaan Raisiossa – jopa lastulevykaapit ehostetaan Yle Uutiset. 24.4.2017. Viitattu 22.10.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Flambjörk, #flambjörk medias (Arkistoitu – Internet Archive) – (www.pictame.com) (englanniksi), (ruotsiksi), (suomeksi)