Luulajan kunta

Luulajan kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Norrbottenin lääni
Maakunta	Norrbotten
Keskustaajama	Luulaja
Kuntakoodi	2580
Pinta-ala  ()
– Maa	2 094,08 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ()	78 867
– Väestötiheys	37,7 as./km²
www.lulea.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Storgatan Luulajan kaupungin keskustassa.

Alaluulajan kirkon lähistöllä oleva Gammelstadin kirkkokylä on Unescon maailmanperintökohde.

Luulajanjoen ylittävä Nya Gäddviksbron.

Luulajan kunta (ruots. Luleå kommun) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Norrbotteniin. Kunnan keskustaajama on Luulaja. Luulajan kunnassa asuu noin 79 000 ihmistä (2023).

Kunnan maapinta-ala on 2 094,08 neliökilometriä (1.1.2016).

Kunta sijaitsee Perämeren rannalla ja sen halki virtaa Luulajanjoki. Luulajan ystävyyskunnat ovat Kemi (Suomi) ja Murmansk (Venäjä). Kunnan nähtävyyksiin kuuluu Gammelstadin taajamassa sijaitseva Gammelstadin kirkkokylä, joka on UNESCOn maailmanperintökohde.

Vuonna 2007 kunnassa oli 79,34 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Luulajan (ruots. Luleå) pitäjä muodostettiin vuoden 1330 tienoilla erottamalla se Piitimen pitäjästä. Luulajan pitäjä ulottui tuolloin rannikolta Norjan rajalle ja käsitti myös Kainuunjoen laakson. Vuoden 1340 tienoilla erotettiin Tornion pitäjä ja vuonna 1606 Jokimukan pitäjä. Luulajan kaupunki erotettiin pitäjästä vuonna 1621, ja kaupunkiseurakunnan perustamisen jälkeen seurakunnasta tuli Luulajan maaseurakunta vuonna 1667. Råneån pitäjä erotettiin vuonna 1642. Överluleån pitäjä erotettiin Luulajasta vuonna 1831, jonka jälkeen pitäjän nimeksi tuli Alaluulaja (ruots. Neder-Luleå vuoteen 1909, sen jälkeen Nederluleå).

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Alaluulajan ja Råneån pitäjistä tuli maalaiskuntia. Alaluulajaan perustettiin Svartöstadenin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1901, ja vuonna 1933 se liitettiin Luulajan kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat, joista jokainen muodostettiin vain yhdestä aiemmasta samannimisestä kunnasta:

• Luulaja
• Alaluulaja
• Råneå

Luulajan kuntamuoto oli kaupunki, ja kaksi muuta kuntaa olivat maalaiskuntia.

Råneåsta liitettiin Gunnarsbynin seurakunnan alue silloiseen Bodenin kaupunkiin vuonna 1967. Alaluulaja ja jäljelle jäänyt osa Råneåsta liitettiin Luulajan kaupunkiin vuonna 1969. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja kaksi vuotta aiemmin muodostetusta laajemmasta Luulajan kaupungista muodostettiin nykyinen Luulajan kunta ilman aluemuutoksia.

Vaakunat

Kunnan nykyinen vaakuna on Luulajan kaupungin käytössä ollut vaakuna. Ennen kuntaliitosta myös Alaluulajalla ja Råneålla oli kummallakin oma vaakuna.

• 
  Alaluulajan maalaiskunta
• 
  Råneån maalaiskunta

Väestönkehitys

Luulajan kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			40 174
1955			45 333
1960			48 528
1965			53 181
1970			58 878
1975			66 290
1980			66 834
1985			66 557
1990			68 412
1995			71 106
2000			71 652
2005			72 751
2010			74 178
2015			76 088
2020			78 549
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	7 293	9,6
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	1 731	2,3
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	6 506	8,6
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	60 558	79,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 048 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 729 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 4,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 116 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 59 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 18,7 %
• 18–64-vuotiaat: 62,9 %
• 65 vuotta täyttäneet: 18,4 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	1,2	1,4
	jalostus	20,6	19,8
	palvelut	77,6	78,2
	tuntematon	0,6	0,7
	Työpaikkoja ja työllisiä	39 355	35 243
	työpaikkaomavaraisuus	111,7

Taajamat

Kunnassa on 19 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,9 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 261 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Luulaja (ruots. Luleå)	46 607
2	Gammelstad(en)	4 960
3	Bergnäset	3 648
4	Södra Sunderbyn	2 977
5	Råneå	1 912
6	Rutvik	839
7	Antnäs	822
8	Alvik	777
9	Måttsund	558
10	Bensbyn	448
11	Kallax	321
12	Bälinge	307
13	Ersnäs	292
14	Brändön	287
15	Karlsvik	256
16	Klöverträsk	246
17	Jämtön	237
18	Persön	223
19	Avan	200

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Kunnan toiseksi suurimman taajaman nimi on Statistiska centralbyrånin ja Lantmäterietin mukaan Gammelstaden, mutta Luulajan kunta käyttää paikannimestä lyhyempää muotoa Gammelstad.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Gäddvik
• Mjölkudden
• Niemisel
• Notviken
• Sundom
• Vitå
• Ängesbyn

Luettelossa mainituista taajamista Mjölkudden ja Notviken ovat sittemmin kasvaneet yhteen Luulajan taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Ale
• Bensbyn (nordöstra delen)
• Björknäs och Sjögårda
• Björsbyn (västra delen)
• Bodvallen
• Brännan
• Bränslan
• Bälinge
• Böle
• Börjelslandet
• Ersnäs (västra delen)
• Fällträsk
• Gäddvik
• Hagaviken
• Midbyn
• Mörön
• Niemisel
• Norra Gäddvik
• Reveln
• Rutvik (västra delen) och Flarken
• Sinksundet
• Smedsbyn
• Sundom
• Södra Prästholm
• Sörsundet
• Träskberget
• Vitå
• Ängesbyn
• Örarna

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Avan
• Björsbyn (östra delen)
• Jämtön
• Rånbyn
• Sinksundet (södra delen)

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Luulajan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

• Luleå Norra Valkrets (30 valtuutettua)
• Luleå Södra Valkrets (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Luulajan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	5	6	8	9	8	6	9	7	10	9	9	9	9	9
	Keskustapuolue	11	11	8	7	5	4	4	4	4	4	4	3	2	5
	Liberaalit	5	6	6	3	7	7	7	4	4	6	4	3	3	3
	Kristillisdemokraatit	2	2	2	2	1	1	3	1	3	3	2	2	2	2
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	0	3	6	3	4	4	4	2	4	4	2
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	31	30	31	34	31	32	30	35	25	24	32	32	31	24
	Vasemmistopuolue	7	6	6	6	6	5	5	6	11	7	4	4	4	6
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	3	4
	Muut	0	0	0	0	0	0	0	0	0	4	4	4	3	6
	Yhteensä	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61	61

Piirit

Kartta Luulajan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Alaluulajan piiri (Nederluleå distrikt)
• Luulajan tuomiokirkkopiiri (Luleå domkyrkodistrikt)
• Råneån piiri
• Örnäsetin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Luleå domkyrkoförsamling
• Nederluleå
• Råneå

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Luleå domkyrkoförsamling (Luleå vuodesta 1831, Luleå stadsförsamling)
• Nederluleå (Luleå vuoteen 1831)
• Råneå
• Råneå nedre kbfd*
• Örnäset

Kirkot

• 
  Brändö-Uddskärin kappeli
• 
  Luulajan tuomiokirkko
• 
  Mjölkuddskyrkan
• 
  Alaluulajan kirkko
• 
  Porsökyrkan
• 
  Råneån kirkko
• 
  Stadsökyrkan

Nähtävyydet

UNESCOn maailmanperintökohde Gammelstadin kirkkokylässä sijaitsee Hägnanin ulkoilmamuseo. Luulajan keskustaajamassa sijaitsee Norrbottenin museo.

Aiheesta muualla

• Luulajan kunnan kotisivut

Norrbottenin läänin kunnat