Lysippos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lysippos
Λύσιππος
Apoksyomenos (n. 320 eaa.), roomalaisaikainen kopio 1. vuosisadalta jaa.
Apoksyomenos (n. 320 eaa.), roomalaisaikainen kopio 1. vuosisadalta jaa.
Henkilötiedot
Syntynytn. 390 eaa.
Sikyon
Kuollutn. 300 eaa.
Taiteilija
Aktiivisena n. 360–305 eaa.
Ala kuvanveistäjä

Lysippos (m.kreik. Λύσιππος, lat. Lysippus; n. 390300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen kuvanveistäjä, joka edusti myöhäisklassista kuvanveistoa. Hän oli kotoisin Sikyonista ja toimi noin vuosina 360–305 eaa. Lysippos luetaan klassisen kauden suurimpien kuvanveistäjien joukkoon.[1][2][3]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lysippos teki nuorempana pronssitöitä ja opetteli sitten kuvanveiston. Cicero kertoo, että Lysippos piti esimerkkinään erityisesti Polykleitoksen Doryforosta.[2][3][4] Lysippoksesta tuli Polykleitoksen tavoin Sikyonin ja Argoksen kuvanveistokoulujen johtaja.

Praksilla, roomalainen kopio (100-luku jaa.).

Lysippos oli tuottelias ja toimi pitkään. Plinius vanhemman mukaan hän teki 1 500 veistosta, jotka kaikki olivat pronssisia. Plinius kertoo tarinan siitä, kuinka veistosmäärä laskettiin: Lysippos olisi laittanut pienen kultapalan talteen jokaisesta saamastaan veistospalkkiosta, ja hänen kuoltuaan näiden kultapalojen määräksi laskettiin 1 500.[3][5] Lysippoksen tärkein toimintakausi ajoittui Aleksanteri Suuren ajalle, ja hän toimi tämän hovikuvanveistäjänä.[1][3] Aleksanterin kerrotaan antaneen määräyksen, että hänestä saa tehdä veistoksia vain Lysippos ja maalauksia vain Apelles.[3]

Lysippoksen poika Euthykrates oli myös kuvanveistäjä.[6] Myös Khares Lindoslainen oli Lysippoksen oppilas.[7]

Lysippos pyrki veistoksissaan ideaaliseen kauneuteen. Hän muutti veistosten mittasuhteita niistä, jotka oli aiemmin nähty ihanteellisiksi, ja teki veistosten päistä hieman pienempiä ja vartaloista hoikempia, mikä sai ne näyttämään pidemmiltä. Lysippoksen kerrotaan sanoneen, että aikaisemmat kuvanveistäjät tekivät ihmisistä sen näköisiä kuin he olivat, mutta hän sen näköisiä kuin miltä he näyttivät. Lysippos kiinnitti paljon huomiota veistosten yksityiskohtiin, kuten hiuksiin. Hänen suosikkiaiheensa oli Herakles.[3]

Lysippoksen tunnetuimpiin veistoksiin lukeutuvat muun muassa Apoksyomenos eli Kaapija sekä oletettavasti myös Farnesen Herakleen alkuperäisveistos. Hän teki myös lukuisia Aleksanteri Suuren pronssisia rintakuvia.[1] Lysippoksen nimiin on usein laitettu myös Pyhän Markuksen hevoset sekä veistokset Eros jännittää jousensa, Sandaalia sitova Hermes, Sileeni Dionysos-lapsen kanssa sekä yhdessä Leokhareen kanssa tehty Aleksanteri Suuri leijonanmetsästyksessä. Daokhoksen votiivilahjaan kuuluneen Hagiaan patsaan tekijänä pidetään joko Lysipposta tai Euthykratesta.

Koska kaikki tai lähes kaikki Lysippoksen veistokset olivat pronssisia, yksikään niistä ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta osa niistä tunnetaan roomalaisaikaisten kopioiden kautta.[3]

Herakles

Farnesen Herakles, roomalaisaikainen kopio (200-luku jaa.) mahdollisesti Lysippoksen alkuperäisteoksesta.

Muu mytologia

Eros jännittää jousensa, roomalainen kopio 100-luvulta jaa.

Aleksanteri Suurta esittävät veistokset

Aleksanteri Suuren pää (n. 330 eaa.), myöhempi kopio.

Lysippos teki veistoksia Aleksanterista kaikissa tämän elämän vaiheissa ja monissa eri asennoissa. Hän jäljitteli luontoa niin tarkasti, että kuvasi jopa Aleksanterin heikkouksia, kuten taipumus kallistaa päätä sivulle, kuitenkaan tinkimättä ilmaisun kauneudesta ja herooisuudesta.[3]

Lysippoksen tunnetuin Aleksanteri-veistos esittää tämän keihään kanssa.[3][23] Se nähtiin rinnakkaisteoksena Apelleen maalaukselle, joka esitti Aleksanteria käyttämässä salamaa.[3] Lysippos teki myös veistosryhmän Granikosjoen taistelussa kaatuneista sotapäälliköistä.[3]

Muut ihmisveistokset

Urheilija, roomalainen kopio alkuperäisestä n. 320–310 eaa.
  • Apoksyomenos eli Kaapija. Urheilija, joka kaapii itseään. Pliniuksen perusteella Lysippos tarkoitti veistoksen määrittäväksi esitykseksi taiteestaan ja sen ihannemitoista, samoin kuin Doryforos Polykleitoksella.[3]
  • Juopunut huilunsoittajatar.[3]
  • Sokrates.[24]
  • Aisopos.[25]
  • Praksilla.[26]
  • Useita urheilijoita esittäneitä patsaita.[27]
  1. a b c Rodgers, Nigel: Ancient Greece. An Illustrated History, s. 344–351. Lorenz Books, 2017. ISBN 978-0-7548-3357-4
  2. a b Lysippus Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 11.2.2010. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Smith, William: ”Lysippus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Cicero: Brutus 86.
  5. Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.7.
  6. Smith, William: ”Euthycrates”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. Chares of Lindos Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 11.2.2010. (englanniksi)
  8. Strabon: Geografia 6, 278b; Plutarkhos: Fab. Max. 22; Nicet. Stat.: Constant. 5.
  9. Kreikkalainen antologia (Anth. Pal.) App. 2, s. 655; Planudeen antologia (Anthologia Planudea) 4.103.
  10. Statius: Silvae 4.6; Martialis: Epigrammit 9.44.
  11. Pausanias: Kreikan kuvaus 2.9.7.
  12. Smith, William: ”Alyzia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  13. Strabon: Geografia 2.9.7.
  14. Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.7.; vrt. Strabon: Geografia 6, 278.
  15. Pausanias: Kreikan kuvaus 2.9.6
  16. Pausanias: Kreikan kuvaus 2.20.3.
  17. Pausanias: Kreikan kuvaus 1.43.6.
  18. Lukianos: Zeus murhemielellä (Juppiter Tragoedus) 9.
  19. Pausanias: Kreikan kuvaus 9.30.1.
  20. Pausanias: Kreikan kuvaus 9.27.3.
  21. a b Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.8.
  22. Kallistratos: Kuvauksia (Ekfraseis) 6 (engl. käännös).
  23. Plutarkhos: Isiksestä ja Osiriksesta (De Isid.) 24.
  24. Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 2.43.
  25. Kreikkalainen antologia (Anth. Graec.) 4.33.
  26. Tatianos: Ad v. Graec. 52.
  27. Pausanias: Kreikan kuvaus 6.1.2, 2.1, 4.4, 5.1, 17.2.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]